Onko kodissasi radonia?

Onko kodissasi radonia?

Sisäilmassa oleva radon lisää riskiä sairastua keuhkosyöpään. Radonin pääsy sisäilmaan voidaan torjua rakentamalla tai korjaamalla talo oikein.

Radon on radioaktiivinen kaasu, joka on peräisin maaperästä. Maaperässä on radioaktiivisia aineita, joiden hajoamisessa radonia syntyy.

Radon on ongelma erityisesti Suomessa, sillä täällä on paljon radonia verrattuna muihin Euroopan maihin. Radonia voi olla melkein missä vain, eniten kuitenkin Etelä-Suomessa. Syitä korkeisiin radonpitoisuuksiin rakennuksissa ovat maaperän koostumus, ilmasto ja rakennustekniikka.

Radon on vaarallista sisäilmassa

Radon on hajuton ja näkymätön radioaktiivinen kaasu. Ulkoilmassa radon ei ole vaarallista, koska se laimenee nopeasti. Jos radonia kerääntyy paljon sisäilmaan, se on haitallista terveydelle.

Radioaktiivisen kaasun hengittäminen lisää keuhkosyövän riskiä. Radon aiheuttaa Suomessa noin 300 keuhkosyöpää vuosittain.

Radonpitoinen ilma virtaa maaperästä sisätiloihin. Radonia virtaa sisään rakennukseen varsinkin talvella. Kun talo on lämmin sisältä, se imee sisään maaperästä kylmää ilmaa. Maaperästä tulevan ilman mukana taloon tulee radonia.

Radonimuri on tehokkain korjausmenetelmä taloihin, joiden sisäilmassa on liikaa radonia. Talon perustus voidaan tiivistää bitumikermillä, joka estää radonpitoisen ilman virtaamisen sisätiloihin.

Asunnon huoneilman radonpitoisuus ei saisi ylittää arvoa 300 becquereliä kuutiometrissä (Bq/m3). Uusi asunto tulee suunnitella ja rakentaa siten, että radonpitoisuus ei ylittäisi arvoa 200 Bq/m3.
Suomalaisten keskimääräinen säteilyannos on 5,9 millisievertiä vuodessa. Sisäilman radon aiheuttaa suurimman osan säteilyannoksestamme.   
Vuonna 2018 suomalaisten keskimääräinen säteilyannos oli 5,9 millisievertiä (mSv). Suurin osa siitä, neljä millisievertiä, aiheutui radioaktiivisesta radonista. Lisäksi säteilyannosta aiheuttivat röntgentutkimukset (0,72 mSv), maaperä ja rakennusmateriaalit (0,45 mSv), kosminen säteily (0,33 mSv), ravinto ja juomavesi (0,3 mSv), lentomatkustus (0,05 mSv), isotooppitutkimukset (0,04 mSv) sekä ydinonnettomuudet ja ydinasekokeet (0,01 mSv).
Vuonna 2018 suomalaisten keskimääräinen säteilyannos oli 5,9 millisievertiä (mSv).