Avolähdetoiminnassa sattuu ja tapahtuu, muista mittaaminen ja suojavarusteet

Avolähteet ovat nimensäkin mukaisesti avoimia säteilylähteitä. Tällä tarkoitetaan sitä, että radioaktiiviset aineet leviävät helposti, joten lähteiden käsittelyssä kannattaa olla tarkkana. Tässä tekstissä on muistutuksena muutamia esimerkkejä kontaminaatioista avolähteiden käytössä. Esimerkit ovat IAEA:lle toimitetuista INES-raporteista ja Säteilyturvakeskukselle toimitetuista poikkeamaraporteista kymmenen viimeisen vuoden ajalta. 

Suojalasien käytöstä on hyötyä

Radiofarmasian laboratoriossa työntekijä käsitteli gallium-liuosta (Ga-68, 700 MBq). Ottaessaan ruiskulla näytettä pullosta, pieni pisara lensi työntekijän silmään. Työntekijä ei käyttänyt suojalaseja. Työntekijä halusi tehdä työnsä loppuun eikä mennyt saman tien pesemään silmiään. Vasta päätettyään työnsä, hän puhdisti silmänsä juoksevan veden alla. Arvioidun altistusajan ja mitatun aktiivisuuden perusteella silmän linssille laskettiin aiheutuneen 27 mSv:n annos. Kahden viikon kuluttua työntekijä meni silmälääkärille, jossa oikean silmän sarveiskalvolla havaittiin normaalista poikkeavia muutoksia. Työntekijälle määrättiin silmätippoja. Neljän päivän kuluttua työtekijä meni uudelleen silmälääkäriin, jossa havaittiin, että suurin osa aiheutuneista vaurioista oli hävinnyt. Tämän jälkeen todettiin, että jatkoseurantaa ei tarvita.

Suojaimet toiminnan mukaan

Kolme työntekijää pakkasi amerikiumpitoisia (Am-241) jätteitä tynnyriin. Työn aikana jätteitä pakattiin pienempään tilavuuteen puristamalla. Työn jälkeen todettiin kontaminaation levinneen työntekijöiden käsiin ja vaatteisiin sekä koko jätteenkäsittelyhuoneeseen. Kontaminaatio havaittiin kokokehomittauksessa. Kymmenen päivää tapahtuman jälkeen työntekijöille tehtiin tarkemmat gammaspektrometriset mittaukset rintakehän alueelta. Mittausten mukaan eri työntekijöiden saamat aktiivisuudet olivat 0,9 kBq, 1,8 kBq ja 9 kBq. Laskennallisen annosarvion mukaan työntekijöiden sisäisestä annoksesta seuraavan vuoden aikana saamat efektiiviset annokset olivat 18, 34 ja 250 mSv ja seuraavan viiden vuoden aikana 37, 71 ja 520 mSv.
Työntekijät olisivat välttyneet sisäisiltä annoksilta, jos he olisivat käyttäneet hengityssuojaimia.

Kontaminaation mittaus työn eri vaiheissa

Laboratoriotyöntekijä teki töitä jodilla (I-131). Hänellä oli ohjeistuksen mukaisesti kahdet suojakäsineet päällekkäin. Työn luonteen vuoksi päällimmäisiä suojakäsineitä vaihdetaan työn aikana usein. Yhden käsineiden vaihdon yhteydessä työntekijä huomasi sisempien käsineiden rikkoontuneen, mutta ei havainnut rikkoontumista päällimmäisissä käsineissä. Hän vaihtoi myös alemmat käsineet ja jatkoi työtään. Kun työntekijä lopetti työnsä muutaman tunnin kuluttua, hän havaitsi kontaminaation kädessään. Seuraavana päivänä työntekijä havaitsi aktiivisuutta myös kilpirauhasessaan. Jälkeenpäin arvioitiin käteen tulleen alkuperäisen aktiivisuuden arvoksi 11 MBq, joka aiheutti noin 25 Sv ekvivalenttiannoksen 10 cm2¬¬ alueelle. Kilpirauhaselle arvioitiin 430 mGy:n ekvivalenttiannos ja efektiiviseksi annokseksi arvioitiin 22 mSv.
Tapahtuman jälkeen työntekijä piti kädessään muovikäsinettä, jolla pyrittiin edistämään hikoilua ja siten dekontaminoitumista. Käsinettä vaihdettiin ja kättä pestiin usein. Kolmen päivän kuluttua kädestä mitattiin enää pieni määrä kontaminaatiota. Iho oli kuiva ja hilseilevä 11 päivän kuluttua mutta 15 päivän jälkeen jälleen ehjä.

Ethän kanna kontaminaatiota kotiin – tai ulkomaille

Työntekijä matkusti tutustumiskäynnille ulkomaiseen radioaktiivisia aineita käsittelevään yritykseen. Matkaan sisältyi mannerten välinen lento. Tutustumiskäynti sai yllättävän käänteen, kun laitosalueella suoritetuissa mittauksissa työntekijästä havaittiin kobolttikontaminaatiota (Co-60, n. 1700 Bq). Kontaminaatiota löytyi työntekijän lompakosta, vyöstä ja housuista. Kontaminaation lähteeksi todettiin työntekijän kotimaassaan tekemä laboratoriotyö, jossa työntekijä oli valmistanut tutkimusnäytteitä radioaktiivisesta metallista. Työntekijä ei ollut käyttänyt suojavaatteita kertakäyttökäsineitä lukuun ottamatta eikä suorittanut kontaminaatiomittausta työn jälkeen.