Laskeumanäytteitä kerätään ulos asetetulla, tätä tarkoitusta varten suunnitellulla laitteella. Näytteitä kerätään jatkuvasti kahdeksalla paikkakunnalla eri puolilla Suomea. Lisäksi ydinvoimalaitosten ympäristössä on laskeumankeräysasemia.

Keräyspinta-ala on 0,05 tai 0,07 neliömetriä, eikä märkää ja kuivaa laskeumaa eroteta toisistaan. Helsingissä on lisäksi keräysalaltaan isompi laite ja se kerää märän ja kuivan laskeuman erikseen. Ydinvoimalaitosten ympäristöissä käytetään myös laitteita, joiden pinta-ala on suuri.

Laskeumanäytteitä keräävät STUKille muutamat Ilmatieteen laitoksen havaintoasemat ja kaksi rajavartiolaitoksen asemaa. Omien toimipisteidensä paikkakunnilla Helsingissä ja Rovaniemellä STUK huolehtii näytteenkeruusta itse.

Laskeumalla tarkoitetaan tässä maahan tai veteen ilmasta laskeutuneita radioaktiivisia aineita. Laskeuma voi tulla joko sateen mukana (märkälaskeuma) tai kuivana laskeumana. Laskeumanäytteitä kerätään jatkuvasti ja ne analysoidaan tavallisesti kerran kuukaudessa tai harvemmin.

Jos ilmanäytteiden tai ulkoisen säteilyn mittausten perusteella saadaan viitteitä tuoreesta laskeumasta, laskeumanäytteiden keräysjaksoa lyhennetään. Näin saadaan nopeasti tietoa laskeuman koostumuksesta ja radioaktiivisten aineiden määristä eri paikkakunnilla. Tulokset antavat myös pohjan tutkimuksille, joilla selvitetään radioaktiivisten aineiden kulkeutumista maa- ja vesiympäristössä.

Laskeuman cesium-137-vuosisummat vuonna 2011 becquereliä neliömetriä kohti eri paikkakunnilla. Paikkojen väliset erot johtuvat Tšernobyl-laskeuman epätasaisesta jakaantumisesta. Maanpinnalta nousee ilmaan uudelleen pölyä, joka sitten laskeutuu yleensä sateen mukana keräysastiaan.