Laskeuman radioaktiivisuus

Laskeuman radioaktiivisuus

Laskeumanäytteiden analysointi antaa tietoa eri puolille maata tulevien radioaktiivisten aineiden määristä ja on lähtökohta selvityksille ja tutkimuksille, jotka käsittelevät radioaktiivisten aineiden kulkeutumista maa- ja vesiympäristössä.

Näytteiden keräys

Laskeumanäytteitä kerätään jatkuvasti kahdeksalla paikkakunnalla. Näytteen keräysjakso on tavallisesti yksi kuukausi. Laskeumanäytteet kerätään ruostumattomasta teräksestä valmistetulla laitteella, jonka keräysala on 0,07 m2. Laite ei erota sateen mukana tullutta märkää laskeumaa ja kuivaa laskeumaa toisistaan, vaan kerää ne yhteen. Talviajan näytteiden keruun helpottamiseksi laitteessa on lämmitysvastus, mikä pitää näytteen sulana ja varmistaa sen, että kaikki keräysastiaan satanut lumi tulee mukaan näytteeseen.

Näytteiden analysointi

Yleensä laskeumanäytteiden tilavuutta pienennetään haihduttamalla näyte ennen analysointia. Näin pystytään havaitsemaan pienetkin radioaktiivisten aineiden pitoisuudet. Haihdutusjäännös laitetaan pieneen purkkiin ja siitä määritetään gammaspektrometrisesti gammasäteilyä lähettävät radioaktiiviset aineet, kuten esimerkiksi cesium-137. Näytteestä voidaan lisäksi määrittää radiokemiallisen erottamisen vaativia beeta- tai alfasäteilijöitä, kuten esimerkiksi strontium-90 ja plutonium. Lisäksi kahdelta paikkakunnalta kerätyistä sadevesinäytteistä määritetään tritiumpitoisuudet.

Mittaustulokset

STUK julkaisee mittaustulokset niiden valmistuttua.

Radioaktiivisten aineiden laskeuma kahdeksalla paikkakunnalla vuonna 2020

Taulukossa on cesium-137-laskeumien neljännesvuosisummat eri paikkakunnilla. Strontium-90 osalta näytteet yhdistetään paikkakuntakohtaisesti vuosittain.

  137Cs 90Sr
  1.1.-31.3.2020 1.4.-30.6.2020 1.7.-30.9.2020 1.10-31.12.2020 1.1.-31.12.2020
Helsinki 0,07        
Imatra 0,11        
Ivalo <0,1        
Kajaani <0,1        
Kotka 0,32        
Kuopio 0,14        
Rovaniemi <0,1        
Sodankylä <0,1        

Tulokset ovat becquereliä neliömetrissä (Bq/m2).

Radioaktiivisten aineiden laskeuma kahdeksalla paikkakunnalla vuonna 2019

Taulukossa on cesium-137-laskeumien neljännesvuosisummat eri paikkakunnilla. Strontium-90 osalta näytteet yhdistetään paikkakuntakohtaisesti vuosittain.

  137Cs 90Sr
  1.1.-31.3.2019 1.4.-30.6.2019 1.7.-30.9.2019 1.10-31.12.2019 1.1.-31.12.2019
Helsinki 0,1 0,2 <0,2 0,1 <0,08
Imatra 0,3 0,4 0,2 0,4 0,65
Ivalo <0,1 <0,2 <0,1 <0,1 <0,11
Kajaani 0,1 0,3   <0,1 *     0,1 ** 0,34
Kotka 0,5      0,3 *** 1,2 0,3 0,13
Kuopio 0,1 0,5 0,2 0,1 <0,06
Rovaniemi <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,08
Sodankylä 0,2 <0,2 <0,2 <0,1 <0,08

Tulokset ovat becquereliä neliömetrissä (Bq/m2).

*Keräysjakso 2 kk (1.7.-31.8.2019), **Keräysjakso 4 kk (1.9.-31.12.2019), ***Keräysjakso 2 kk (1.4.-31.5.2019).

Tritiumpitoisuudet sadevesinäytteissä 2020

Näytteenottopäivä

Helsinki

H-3 (Bq/l)

Rovaniemi

H-3 (Bq/l)

21.1.2020 <0,95 1,2
17.2.2020 <0,95 <0,95
19.3.2020 <0,95 <0,95
     
     
     
     
     
     
     
     
     

 

Tritiumpitoisuudet sadevesinäytteissä 2019

Sadeveden tritiumpitoisuudet vuonna 2019 olivat pienet. Tritiumin aktiivisuuspitoisuudet olivat välillä 1-2 Bq/l tai alle havaitsemisrajan.

Näytteenottopäivä

Helsinki
H-3 (Bq/l)

Rovaniemi
H-3 (Bq/l)

21.1.2019 <1,0 <1,0
18.2.2019 <1,0 1,0
18.3.2019 <1,0 1,0
19.4.2019 2,0 2,0
20.5.2019 1,3 1,6
17.6.2019 1,6 1,3
19.7.2019 2,0 1,6
19.8.2019 1,6 1,2
20.9.2019 <1,0 1,0
21.10.2019 <1,0 <1,0
18.11.2019 <1,0 <1,0
20.12.2019 <1,0 <1,0
 

Cesium-137 ja strontium-90-laskeumat

Ennen vuotta 1986 havaitun laskeuman radioaktiiviset aineet ovat peräisin ilmakehässä tehdyistä ydinasekokeista. Tälle laskeumalle on tyypillistä vuodenaikaisvaihtelu. Vuoden 1986 jälkeen laskeumanäytteissä havaitut Cs-137 ja Sr-90 ovat peräisin pääasiassa Tšernobylin onnettomuudesta. Laskeuman mukana tulleet radioaktiiviset aineet liikkuvat paikallisesti ja pieni osa niistä joutuu uudelleen ilmaan.

Cesium-137 ja strontium-90-laskeumat Helsingissä pienenivät 1960-luvulta vuoteen 1986 asti. Vuonna 1986 Tšernobylin onnettomuus nosti pitoisuuksia uudestaan. Vuoteen 2018 mennessä pitoisuudet ovat taas laskeneet jo lähelle havaitsemisrajoja tai niiden alle.

Cesium-137 ja strontium-90-laskeumat Helsingin seudulla 1960-2018. Huiput 1960-1980-luvuilla johtuvat  ilmakehässä tehdyistä ydinkokeista ja vuonna 1986 Tšernobylin onnettomuuden aiheuttamasta laskeumasta.

 

Cesium-137 ja strontium-90-laskeumat Rovaniemellä pienenivät 1970-luvulta vuoteen 1986 asti. Vuonna 1986 Tšernobylin onnettomuus nosti pitoisuuksia uudestaan. Vuoteen 2018 mennessä pitoisuudet ovat taas laskeneet jo lähelle havaitsemisrajoja tai niiden alle.

Cesium-137 ja strontium-90-laskeumat Rovaniemellä 1972-2018.

Mitä on laskeuma?

Laskeumalla tarkoitetaan maahan tai veteen ilmasta laskeutuneita radioaktiivisia aineita. Laskeuma voi tulla joko sateen mukana (märkä laskeuma) tai kuivana laskeumana. Lisää tietoa löydät Säteily ympäristössä -sivuilta:

 

Yhteyshenkilöt

Yhteyshenkilöt

  • Aleksi Mattila / Laboratorionjohtaja
    puh. +358975988437
  • Jani Turunen / Ylitarkastaja
    puh. +358975988440