Säteilytilanne Ukrainassa
Sota Ukrainassa ei vaikuta säteilytilanteeseen Suomessa. Mikään Ukrainassa radioaktiivisiin materiaaleihin tai ydinvoimalaitoksiin liittyvä onnettomuus tai vahingonteko ei myöskään voi aiheuttaa tilannetta, jonka takia Suomessa tarvitsisi suojautua säteilyltä.
Ukrainassa on neljä aktiivista ydinvoimalaitosta (Hmelnytskyi, Rivne, Zaporižžja ja Etelä-Ukraina) ja niissä on yhteensä 15 reaktoria. Vaikka Ukrainan käytössä olevat ydinvoimalaitokset vaurioituisivat pahoinkin, vakavat säteilyvaikutukset eivät yltäisi Suomeen.
Onnettomuus tai vahingonteko ydinvoimalaitoksessa Ukrainassa voisi kuitenkin aiheuttaa paikallisesti suuret päästöt, mikäli reaktoria ympäröivä suojarakennus samalla vaurioituisi. Radioaktiiviset aineet voisivat saastuttaa laitoksen ympäristöä ja lähellä laitosta ihmiset voisivat sairastua säteilystä ja radioaktiivisista aineista. Radioaktiivisia aineita ei kuitenkaan leviäisi merkittäviä määriä yli 200 kilometrin etäisyydelle onnettomuuspaikasta.
Ydinvoimalaitokset ovat yleisesti ottaen varsin vahvoja rakennelmia, sillä niiden pitää kestää monia luonnon ääri-ilmiöitä. Ydinvoimalaitoksien moninkertaiset turvallisuusjärjestelmät pystyvät huolehtimaan turvallisuudesta, vaikka jokin osa laitoksesta vaurioituisikin. Siviilikäyttöön tarkoitettuja ydinvoimalaitoksia ei kuitenkaan ole suunniteltu sotilaallisia hyökkäyksiä vastaan.
Suoraan ydinvoimaloihin kohdistuvien iskujen lisäksi vaikutukset voisivat olla epäsuoria. Esimerkiksi sähköverkon ja laitoksen huollon toimivuus sekä henkilökunnan kyky ja mahdollisuus huolehtia laitoksesta ovat turvallisuuden kannalta välttämättömiä asioita. Esimerkiksi Ukrainan sähköverkon lamauttaminen vaikuttaisi ydinvoimalaitosten toimintaan ja tuotantoon. Ydinvoimalaitokset joutuisivat tällöin toimimaan varavoimalla merkittävästi kauemmin kuin normaaleiksi katsottavien häiriöiden tapahtuessa.
STUKilla ei ole yksityiskohtaista tietoa ukrainalaisista laitoksista ja niiden suunnitteluperusteista, eikä tarkempaa tietoja Ukrainan ydinvoimalaitosten varautumisesta ja suojautumisesta tarkoitukselliseen vahingoittamiseen.
Ukrainan ydinvoimalaitokset ovat joka tapauksessa perusrakenteeltaan vastaavanlaisia vesijäähdytteisiä laitoksia kuin Loviisan ydinvoimalaitos Suomessa. Samanlainen onnettomuus kuin Tšernobylissä vuonna 1986 ei niissä ole mahdollinen. Tšernobylin reaktorissa oli hidasteena grafiittia, jonka palaminen nosti radioaktiivisia aineita korkealle ilmaan ja sitä myöden niitä levisi ilmavirtausten mukana hyvin laajalle alueelle.
Kansainväliset sopimukset edellyttävät, että ydinvoimalaitoksiin ei hyökätä eikä niitä tahallaan vaurioiteta. Geneven yleissopimusten lisäpöytäkirjassa kansainvälisten aseellisten selkkausten uhrien suojelemisesta todetaan, että patoihin, valleihin ja ydinvoimaloihin sekä muihin vastaaviin vaurioituessaan vaaraksi oleviin laitoksiin ei saa kohdistaa aseellista toimintaa, vaikka nämä olisivat sotilaskohteita. Tätä sopimusta Ukrainan sodassa on selkeästi rikottu lukuisia kertoja esimerkiksi Tšernobylin alueella ja Zaporižžjan ydinvoimalaitoksessa.
Tšernobyl
Ukrainan pohjoisosassa on Tšernobylin ydinvoimalaitos, jonka neljästä reaktorista yksi tuhoutui onnettomuudessa 1986. Onnettomuusreaktorin päälle on rakennettu suojakupu. Muut kolme reaktoria on sammutettu lopullisesti, ja polttoaine on poistettu niiden reaktoreista. Tšernobylin alueella on myös käytetyn ydinpolttoaineen ja muun ydinjätteen varastoja. Laitosalueella säilytettävä käytetty ydinpolttoaine on edelleen hyvin radioaktiivista. Se on kuitenkin jäähtynyt jo kauan eikä käytännössä ole vaaraa, että radioaktiivisia aineita leviäisi kovin laajalle alueelle.
Tšernobylin laitosaluetta ympäröi 30 kilometrin laajuinen suojavyöhyke, jonka maaperässä ja kasvillisuudessa on yhä onnettomuudesta peräisin olevia radioaktiivisia aineita. Siellä ulkoisen säteilyn aiheuttama annosnopeus on pysynyt suurena vuoden 1986 onnettomuuden jälkeen. Maaperässä olevat radioaktiiviset aineet voivat esimerkiksi alueella liikkumisen takia nousta ilmaan ja säteilymäärät nousta hetkellisesti. Radioaktiiviset hiukkaset ovat painavia, koska niihin on sitoutunut alueella olevaa pölyä eivätkä ne kulkeudu pitkiä matkoja.
Radioaktiiviset aineet muualla Ukrainassa
Radioaktiivisia aineita on Ukrainassa myös esimerkiksi tutkimuslaitoksissa ja muualta kuin ydinvoimalaitoksista peräisin olevien radioaktiivisten jätteiden varastoissa maan eri osissa. Näissä varastoissa on pääasiassa sairaaloista ja teollisuudesta peräisin olevia matala-aktiivisia jätteitä.
Jobitabletit ja niiden käyttäminen
Viranomaisten pysyvä suositus on, että kotien lääkekaapeista löytyisi varmuuden vuoksi joditabletteja mahdollisen säteilyonnettomuuden varalta. Oikeaan aikaan otettuna ja oikein annosteltuna jodi suojelee kilpirauhasta ja vähentää riskiä sairastua kilpirauhassyöpään. Ukraina tilanne ei ole vaikuttanut tähän suositukseen eikä mitään erityistä syytä hankkia joditabletteja nyt ole.
Ennen kaikkea joditablettia ei saa ottaa ilman viranomaisten ohjetta. Joditablettia ei tule koskaan ottaa varmuuden vuoksi, sillä on tärkeää ottaa joditabletti oikeaan aikaan. Liian aikaisin tai myöhään otettuna sen suojavaikutus heikkenee.
Lisätietoja joditableteista.
Muuta lisätietoa
Ukrainan viranomaisen sivusto
Kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEAn lehdistötiedotteet
IAEA:n raportti Ukrainan ydinturvallisuudesta
STUKin mediatilaisuus Ukrainan tilanteesta 4.3. - tallenne YLE:n nettisivulla
Säteilyturvakeskukseen on tullut runsaasti kysymyksiä, jotka liittyvät Ukrainan tilanteeseen. Olemme koonneet kysymyksiä ja vastauksia tälle sivulle. Täydennämme palstaa lähiaikoina.