STUK valvoo STUK valvoo

STUK valvoo

STUK valvoo

Radioaktiivisten aineiden päästöt ilmaan

Radioaktiivisten aineiden päästöt ilmaan

Ydinvoimalaitoksessa syntyvät kaasumaiset radioaktiivisten aineiden päästöt puhdistetaan suodattamalla ja viivästämällä ennen kuin ne johdetaan ydinvoimalaitoksen ympäristöön.

Päästöt pyritään pitämään niin alhaisina kuin käytännön toimenpitein on mahdollista. Kaasumaiset radioaktiivisten aineiden päästöt johdetaan voimalaitoksen ilmastointipiipun kautta ilmakehään.

Ennen ilmapäästöä radioaktiiviset aineet mitataan jatkuvatoimisilla säteilymittareilla. Ilmasta kerätään myös jatkuvia näytteitä tarkempia päästöanalyyseja varten. Ydinvoimalaitosyhtiöt määrittävät kerätyistä ilmanäytteistä tarkoilla mittausmenetelmillä radioaktiivisten aineiden koostumukset ja aktiivisuusmäärät. Ydinvoimalaitosyhtiöt raportoivat päästötiedot Säteilyturvakeskukselle neljännesvuosittain. STUK tarkastaa toimitetut päästöraportit.

Ydinvoimalaitosten päästöjen mittausmenetelmät ovat STUK hyväksymät. STUK tarkastaa voimalaitosten päästöjärjestelmät ajoittain.

Suomen ydinvoimalaitoksilta ilmaan johdettavista päästöistä havaitaan vuosittain keskimäärin kymmenestä kahteenkymmeneen erilaista radioaktiivista ainetta. Yleisimmät ilmaan johdettavat päästönuklidit ovat olleet tritium, hiili-14, argon-41, kromi-51, mangaani-54, koboltti-58 ja -60, hopea-110m, antimoni-122 ja 124, jodi-131, cesium-137. Argon-41 on päästönuklidi, jota muodostuu merkittävästi vain Loviisan voimalaitoksella. Suomen ydinvoimalaitosten päästöistä on havaittu myös seuraavia radionuklideja: rauta-59, arseeni-76, bromi-82, kryptonin eri isotooppeja (-85m, -87 ja -88), niobi-95, telluuri-123m, jodin eri isotooppeja (-132, -133 ja -135), cesium-134 ja ksenonin eri isotooppeja (-133, -133m, -135, -135m ja -138).

Päästötietoja käytetään, kun arvioidaan laskennallisesti ydinvoimalaitoksen ympäristön asukkaiden säteilyaltistusta (ns. ympäristön altistuneimman henkilön annos). Päästömäärät vaikuttavat suoraan ympäristön altistuneimman henkilön säteilyannoksiin.

Loviisan voimalaitoksen radioaktiivisten jalokaasujen (Kr-87 ekv.) päästöt pylväsdiagrammissa, vuosina 2011-2020 pylväät ovat samaa suuruusluokkaa eli alle 1,00E+13 Bq. Vuosipäästöraja on 1,40E+16 Bq.

Loviisan voimalaitoksen radioaktiivisten jalokaasujen (Kr-87 ekv.) päästöissä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia tarkastelujakson aikana. Päästöissä hallitsevana on ollut argon-41, jota syntyy reaktoripaineastian ja pääsäteilysuojan välisessä ilmassa olevasta argon-40:stä.

 

Jodi-isotooppien päästöjä 2011-2020 kuvaavassa pylväsdiagrammissa päästöt vaihtelevat pääasiassa 1,00E+5 ja 1,00E+7 Bq välillä. Vuonna 2013 päästöt olivat suurimmillaan, 2,50E+7 Bq. Vuosipäästöraja on 2,2E+11 Bq.

Loviisan voimalaitokselta ilmaan johdettavien jodi-isotooppien (I-131 ekv.) päästömäärissä on tapahtunut vaihtelua tarkastelujakson aikana. Voimalaitosyksiköllä ollut pieni polttoainevuoto vaikutti vuoden 2013 jodipäästöihin.

 

Aerosolien päästöjä kuvaavan diagrammin pylväät ovat vuosina 2011-2012 suuruusluokkaa 1,00E+8 Bq, vuoden 2013 pylväs lähes kymmenkertainen ja sen jälkeen seitsemän viimeisen vuoden jaksolla pylväät aiempaa pienempiä suuruusluokaltaan.

Loviisan voimalaitoksen hiukkasmuodossa olevien aerosolien päästöissä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia tarkastelujakson aikana. Tavanomaista suuremmat aerosolipäästöt vuonna 2013 aiheutuivat kun lyhytikäistä As-76:sta (arseeni) pääsi molemmilta laitosyksiköiltä ylimääräisten alasajojen aikana loppuvuodesta 2013.

 

Olkiluodon voimalaitoksen radioaktiivisten jalokaasujen (Kr-87 ekv.) päästöjen diagrammissa vuosina 2011-2013 pylväät ovat alle 1,00E+12 Bq ja 2016-2017 alle 1,00E+13 Bq. Vuosina 2018-2020 päästöt olivat noin 1,00E+12 Bq. Vuosina 2014 ja 2015 päästöt olivat alle havaitsemisrajan. Vuosipäästöraja on 9,42E+15 Bq.

Olkiluodon voimalaitoksen radioaktiivisten jalokaasujen (Kr-87 ekv.) päästöissä on ollut vaihtelua tarkastelujakson aikana. Vuosina 2014 ja 2015 Olkiluodon jalokaasupäästöt ovat olleet alle havaitsemisrajan. Vuosina 2016–2019 ovat laitoksen jalokaasupäästöt olleet edellisvuosia suuremmat polttoainevuodoista johtuen. Päästöt ovat kuitenkin olleet selvästi alle vuosipäästörajan.

 

Jodi-131 päästöjä 2011-2020 kuvaavassa pylväsdiagrammissa päästöt vaihtelevat vuosien 2014 ja 2015 suuruusluokasta 1,00E+5 vuosien 2016-2019 suuruusluokkaan 1,00E+9 Bq. Vuosipäästöraja on 1,03E+11 Bq.

Olkiluodon voimalaitokselta ilmaan johdettavan jodi-131 isotoopin päästömäärissä on ollut vaihtelua tarkastelujakson aikana. Vuosina 2016–2019 jodipäästö on ollut edellisvuosia suurempi polttoainevuodoista johtuen. Päästöt jäivät kuitenkin selvästi vuosipäästörajan alle.

 

Aerosolien päästöjä kuvaavan diagrammin pylväät ovat vuosina 2011-2015 suuruusluokkaa 1,00E+7 Bq, vuoden 2016 pylvään suuruusluokka 1,00E+11 Bq, 2017 1,00E+10 ja vuosien 2018-2020 aikana päästöt ovat olleet 1,00E+08 Bq molemmin puolin.

Olkiluodossa tapahtui kesäkuussa 2016 päästöä turbiinirakennuksen tiloista aiheuttaen lyhytikäisten jalokaasu- ja aerosolinuklidien pääsyn viivästysjärjestelmien ohi suoraan poistoilmapiippuun. Tapahtuma näkyy erityisesti aerosolipäästöjen tason nousuna, mutta kyseisten lyhytikäisten nuklidien vaikutus ympäristön säteilyturvallisuuteen on minimaalinen, sillä ne hajoavat jo poistokaasupiipun läheisyydessä stabiileiksi alkuaineiksi. Aiemmat polttoainevuodot ja erilaiset prosessitilanteet vaikuttavat aerosolien päästöjen tasoon.

Yhteyshenkilö

Yhteyshenkilö