Uuden säteilylainsäädännön aikaisilla tarkastuksilla STUK on kohdistanut valvontaansa strategiansa mukaisesti riskitietoisesti eli säteilyturvallisuusmerkitykseltään suurimpiin muutoksiin.
Terveydenhuollon säteilyn käytön kannalta tällaisia painopisteitä ovat johtamisjärjestelmän ajantasaisuus, säteilyturvallisuusvastaavan tehtävät ja resurssit, säteilyturvallisuusasiantuntijan käyttö, säteilyn käytön turvallisuusarvio sekä vastuuhenkilöiden pätevyydet.
Uusi säteilylaki 859/2018 sekä sitä täydentävät Sosiaali- ja terveysministeriön sekä Valtioneuvoston asetukset (1044/2018 ja 1034/2018) tulivat voimaan 15.12.2018. Tämän lisäksi uuden säteilylain nojalla STUK on määrännyt yhteensä 12 velvoittavaa määräystä 14.12.2018-2.7.2019. Koko säteilylainsäädännön uudistuessa myös terveydenhuollon säteilyn käyttöön kohdistuvaa käytönaikaista valvontaa on sopeutettu muuttuneeseen tilanteeseen.
Noin viidenkymmenen projektiin kuuluvan tarkastuksen perusteella voidaan todeta, että terveydenhuollon toiminnanharjoittajat noudattavat hyvin uuden lainsäädännön vaatimuksia. Varsinkin suuremmilla toiminnanharjoittajilla havaittiin vain vähän puutteita uusien vaatimusten osalta.
Yksi valvonnan painopisteistä on ollut oikeutusarvioinnin edellytysten toteutuminen kuvantavissa yksiköissä. Tarkastuksilla on keskitytty siihen, miten toiminnanharjoittajan menetelmät ja ohjeistus mahdollistavat oikeutusarvioinnin laadukkaan toteuttamisen. Läpikäytäviä asioita ovat muun muassa vaatimukset lähetteiden sisällölle, oikeutusarviointiin osallistuvien henkilöiden vastuut ja lähettämissuositusten käyttö. Lisäksi tarkastuksilla on käyty läpi sattumanvaraisesti valittujen lähetteiden sisältöä.
Osaan läpikäydyistä asioista on olemassa säteilylainsäädännöstä tai muusta lainsäädännöstä löytyvä vaatimus. Näiden lisäksi on kysytty asioista, joihin ei lainsäädännöllistä vaatimusta ole, mutta niiden on todettu olevan hyviä käytäntöjä. Käytännöt ja ohjeistukset ovat olleet pääosin kunnossa. Kuitenkin puutteita on havaittu muun muassa lähettämissuositusten käytössä ja eri henkilöiden vastuiden dokumentoinnissa. Myös lähetteet ovat olleet pääosin laadukkaita, joskin myös niistä on löytynyt osa-alueita joissa on parantamisen varaa.
Eri teemoihin keskittyneiden valvontatoimien tuloksista raportoidaan talven aikana. Raportointi tehdään niin, että yksittäisten toiminnanharjoittajien vastaukset eivät erotu. Raportoinnin avulla kehittämiskohteita ja hyviä käytäntöjä voidaan tuoda esille laajemmin ja näin myös muut kuin valvonnan kohteena olevat toiminnanharjoittajat voivat peilata omaa toimintaansa tuloksia vasten.
