Säteilyn käyttäjälle Säteilyn käyttäjälle

Säteilyn käyttäjälle

Säteilyn käyttäjälle

Annosmääritykset sädehoidon lineaarikiihdyttimien pienissä fotonisäteilykentissä

Annosmääritykset sädehoidon lineaarikiihdyttimien pienissä fotonisäteilykentissä

Sädehoitomenetelmien kehittyessä on kooltaan pieniin ja muodoltaan yksilöllisempiin fotonihoitokenttiin perustuvien sädehoitotekniikoiden (IMRT ja VMAT) käyttö yleistynyt ulkoisessa sädehoidossa. Tämä on luonut STUKin viranomaisvalvonnalle tarpeen selvittää ja varmistaa fotonikeilojen dosimetriaa myös referenssikenttäkokoa (10x10 cm2) pienemmissä kentissä. Tätä on tehty paikan päällä sairaaloissa suoritettavien sädehoitolaitteiden käyttöönotto- ja määräaikaistarkastusten yhteydessä verifioimalla sairaaloiden annossuunnittelujärjestelmien syöttödatan oikeellisuutta annosmäärityksin kenttäkooltaan entistä pienemmissä fotonikeiloissa.

STUK teki vuosina 2015 - 2019 sädehoidon viranomaistarkastusten yhteydessä yhteensä 1500 annosmääritystä (veteen absorboitunut annos) 13 suomalaisen sädehoitoklinikan 45 lineaarikiihdyttimen fotonikeilassa. Annosmäärityksiä tehtiin sekä perinteisissä tasoitetuissa (6MV, 10MV, 15MV ja 18MV) että tasoittamissa (6MV ja 10MV) fotonikeiloissa, joissa säteilykeila oli rajattu neliökentäksi, joko kollimaattorileukoja, tai moniliuskakollimaattoria (MLC) käyttäen. Suurin käytetty kenttäkoko oli 30x30 cm2 ja pienin 2x2 cm2.

Annosmääritykset perustuivat vesifantomissa tehtyihin ionisaatiomittauksiin käyttäen ilmaisimina kahta eri kokoista ionisaatiokammioita, sekä synteettistä timanttia. Ilmaisimet valittiin mittauksiin fotonikeilan kenttäkoon ja ilmaisimien efektiivisen mittaustilavuuden perusteella. Timantti-ilmaisin (0,004 mm3) ja pienitilavuuksinen PinPoint-ionisaatiokammio (0,03 cm3) kalibroitiin sairaalan keilassa kullekin mitatulle LINAC:n fotonisäteilylaadulle referenssi-ilmaisimena toiminutta Farmer-ionisaatiokammiota (0,6 cm3) vasten.

Valtaosassa mitatuista fotonikentistä STUKin määrittämän ja sairaalan annossuunnitteluohjelmiston laskeman pisteannoksen välinen ero oli ± 3 % sisällä, täyttäen sädehoitolaitteille asetettujen käytönaikaisten hyväksyttävyyskriteerien kansalliset vaatimukset. Muutamien kiihdyttimien kohdalla 3 % raja ylittyi pääasiassa 2x2 cm2 kenttäkoolla ollen suurimmillaan 7,4 %. Näissä tapauksissa sairaaloita on kehotettu tarkistamaan annossuunnitteluohjelmiston syöttödata kyseisten kiihdyttimien osalta.

Selvityksen tulokset ovat kokonaisuudessaan luettavissa STUKn terveydenhuollon valvontaraportissa (STUK-B 272).


 Kuva juttuun fotonisäteilykenttien mittauksista​​​​​​​Kuva: STUKn annosmittausten ja sairaaloiden annoslaskennan välinen ero (STUK/sairaala) Varian ja Elekta kiihdyttimien eri kokoisille avokentille 2 Gy:n pisteannokseen lasketuissa annossuunnitelmissa. 4x4cm2, 3x3cm2 ja 2x2cm2 kokoisissa fotonikentissä annokset on mitattu timantti-ilmaisimella ja suuremmissa kentissä Farmer -ionisaatiokammiolla.


Linkki raporttiin: https://www.julkari.fi/handle/10024/140967