Väitöstutkimus tuo uutta tietoa sädehoidon sydänvaikutuksista
Rintasyöpä on länsimaiden yleisin naisten syöpäsairaus. Ennuste on kuitenkin hyvä, kiitos varhaisen diagnosoinnin, hyvän kirurgian ja tehokkaiden hoitojen. Rintasyövän hoidot eivät kuitenkaan ole haitattomia ja tämä pätee myös sädehoitoon. Säteily lisää aina syöpäriskiä ja säteilystä voi saada myös paikallisia haittavaikutuksia, kuten ihoreaktioita. Rintasyövän sädehoidon, erityisesti vasemman rinnan sädehoidon, on lisäksi todettu lisäävän sekä sydänsairauksien esiintyvyyttä, että riskiä kuolla sydänsairauteen nuorempana.
Erikoislääkäri Tanja Skyttä Tampereen yliopistollisesta sairaalasta on tutkinut joulukuun alussa hyväksytyssä väitöskirjassaan rintasyövän sädehoidon sydänhaittoja. Skytän mukaan sädehoidon aiheuttamat sydänhaitat tulevat oireisina esiin tyypillisesti 5–10 vuoden viiveellä itse hoidosta. Haittoja ovat mm. sepelvaltimoiden ahtaumat, läppäviat ja sydämen vajaatoiminta.
Skyttä toteaa väitöskirjassaan, että mitä suurempi on sydämen saama keskisädeannos, sitä suurempi on myöhempi sydänsairauden riski. Täysin sydänturvallista annosrajaa ei tutkimuksissa ole voitu osoittaa.
Väitöstutkimuksen tarkoituksena oli seurata rintasyövän sädehoidon aiheuttamia akuutteja muutoksia sydämen toimintaan ja kiertäviin biomarkkereihin sekä arvioida samanaikaisten tai aiempien lääkitysten merkitystä havaittuihin muutoksiin.
”Tutkimuksessa havaitut muutokset olivat sädehoidon ja mahdollisen hormonaalisen hoidon aiheuttamia. Väitöskirjan potilaista kukaan ei saanut solunsalpaajia”, kertoo Tanja Skyttä.
Tutkimuksessa havaittiin vasemmanpuoleisen rinnan sädehoidon saaneilla potilailla subkliinisiä muutoksia sydämen toiminnassa sydämen ultraäänitutkimuksella jo heti sädehoidon päätyttyä. Samanaikainen lääkehoito aromataasi-inhibiittorilla syvensi osaa näistä havaituista muutoksista.
Entä tapahtuuko ajan myötä jotakin korjaantumista?
”Potilailla on tehty jo kolmevuotisseuranta, joka on vielä raportoimatta. Lisäksi valtaosa potilaista on suostunut myös jatkossa tulemaan kuusi- ja yhdeksänvuotiskontrolleihin, joten meillä tulee olemaan dataa myös pitkäaikaismuutoksista”, Tanja Skyttä kertoo.
Akuuttien muutosten lisäksi Skyttä tarkasteli väitöksessään keinoja parantaa hoidonaikaista toistettavuutta rintasyövän hengitystahdistetussa sädehoidossa.
”Havaitsimme, että hengitystahdistetussa rinnan sädehoidossa päivittäinen hoidon toistettavuus parani asettamalla seurantakuutio rintalastan päälle palletason sijaan sekä korjaamalla hengityskorkeuden asetuksia hoidon aikana hoitokoneen kuvausprotokollan avulla. Näin toimien hoidon aiheuttamia sydänannoksia saatiin merkittävästi pienennettyä.”
Johtava asiantuntija Ritva Bly Säteilyturvakeskuksesta pitää nyt julkaistua väitöskirjaa tärkeänä, sillä siinä on uutta ja kaivattua tietoa sydänvaurioiden mekanismista ja laajuudesta.
”Sädehoidolla estetään tehokkaasti syöpäkuolemia, joten hoidot ovat tarpeellisia ja oikeutettuja, mutta kuten Tanja Skyttäkin väitöksessään korostaa, on tärkeää, että hoidon tarkalla suunnittelulla sydäntä pyritään mahdollisimman hyvin suojaamaan hoidon aikana ja että hoitoja kehitetään siten, että sydänannoksia saadaan mahdollisuuksien mukaan pienennettyä.”
Tanja Skytän väitöskirja Cardiotoxicity of adjuvant breast cancer radiotherapy : special focus on acute changes induced by left-sided breast cancer radiotherapy kuuluu säde- ja kasvainhoito-opin alaan ja on ilmestynyt sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 2230, Tampere University Press, Tampere 2016. ISBN 978-952-03-0274-0, ISSN 1455-1616 sekä sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1730, Tampere University Press 2016. ISBN 978-952-03-0275-7, ISSN 1456-954X.