Ulkomaalainen toiminnanharjoittaja saa turvallisuusluvan säteilytoimintaan yhdenvertaisin periaattein

Säteilytoiminnan harjoittamiseen Suomessa tarvitaan pääsääntöisesti Säteilyturvakeskuksen myöntämä turvallisuuslupa. Lähes kaikki turvallisuusluvat ovat suomalaisten organisaatioiden hallussa, mutta turvallisuuslupa voidaan myöntää myös ulkomaisille toimijoille.

Säteilyn käyttöä on kaikenlainen säteilylähteisiin liittyvä toiminta kuten säteilylähteiden valmistus, kauppa, hallussapito, huolto, korjaus, maahantuonti ja maastavienti. Säteilyn käyttö on yleensä paikallista toimintaa, minkä vuoksi muut kuin suomalaiset organisaatiot hakevat lupia vain vähän. Luvan hakeminen voi kuitenkin olla järkevää esimerkiksi tilanteessa, jossa säteilylähteiden kansainvälinen valmistaja haluaa myös tarjota laitteiden huoltopalveluja Suomessa.
”Myönnämme turvallisuuslupia yhdenvertaisin periaattein kaikille yrityksille, näiden kotimaasta riippumatta. Tärkeintä on että luvan saamisen yleiset edellytykset täyttyvät”, kertoo Säteilyturvakeskuksen ylitarkastaja Eija Venelampi.

Tyypillinen Suomessa toimiva ulkomainen yritys on säteilylaitteiden huoltoyritys. Monet huoltoyrityksistä harjoittavat huoltotoimintaa Suomessa vain satunnaisesti, minkä vuoksi yleinen käytäntö on lisätä suomalaisen luvanhaltijan turvallisuuslupaan mahdollisuus suorittaa ns. omatarvehuoltotoimintaa. Turvallisuusluvan saamiseksi ulkomainen toiminnanharjoittaja voi toimittaa kaupparekisteriotteen sijasta vastaavan dokumentin oman maansa yritysrekisteristä.

Uusi säteilylaki tunnustaa myös ulkomailla hankitun säteilysuojelukoulutuksen

Myös koulutusvaatimukset ulkomaisille toiminnanharjoittajille ovat samat kuin suomalaisillekin yrityksille. Esimerkiksi vastaavan johtajan – säteilylainsäädännön uudistuksen jälkeen säteilyturvallisuusvastaavan – koulutuksen tulee olla STUKin hyväksymä.

”Koulutukseen kuuluu muun muassa Suomen säteilylainsäädäntöä. Säteilyturvallisuusvastaavan on myös kyettävä kommunikoimaan sillä kiellellä, jota säteilyn käyttöpaikassa työkielenä käytetään”, Venelampi toteaa.

Käytännössä ulkomaiset toiminannanharjoittajat ovat tähän saakka, käytännön syistä, nimenneet vastaavaksi johtajaksi suomalaisen henkilön. Uuden säteilynlain tultua voimaan STUK voi tietyin edellytyksin hyväksyä myös ulkomailla hankitun säteilysuojelukoulutuksen säteilyturvallisuusvastaavan pätevyydeksi.

”Lainsäädäntöuudistuksen myötä ulkomaisilla toiminnanharjoittajilla on pätevyyksien osalta paremmat edellytykset toimia Suomessa. Toivon, että tämä kannustaa kansainvälisiä huoltoyrityksiä turvallisuusluvan hankintaan”, Venelampi päättää.

Teksti on julkaistu teollisuuden ja tutkimuksen säteilyn käyttäjille suunnatussa STUKin uutiskirjeessä. Voit tilata uutiskirjeen sähköpostiisi liittymällä postituslistalle.

Jaa tämä sivu