Poikkeavia tapahtumia: gammaradiografiakuvaaja altistui
Teollisuuden säteilyn käytössä on viimeisen puolen vuoden aikana raportoitu kahdeksan poikkeavaa tapahtumaa. Merkittävin altistus sattui gammaradiografiakuvauksessa. Kuvauksessa käytetty iridiumlähde (Ir-192, aktiivisuus 2 TBq) ei palautunut kuvauksen jälkeen kokonaan suojasäiliöön ja aiheutti kuvauksen tehneelle työntekijälle 4,13 millisievertin syväannoksen.
Työntekijän säteilyhälytin kyllä toimi, mutta hän ei kuullut sen ääntä, sillä kuvausympäristö oli hyvin meluisa ja työntekijä käytti melun vuoksi kuulosuojaimia, jotka vielä omalta osaltaan vaimensivat säteilyhälyttimen ääntä. Työntekijällä oli henkilökohtainen dosimetri ja säteilyhälytin, mutta ei säteilymittaria. Tapahtuman selvittelyn yhteydessä häntä on neuvottu ottamaan ohjeiden mukaisesti säteilymittari aina mukaan lähestyttäessä säteilylähteen suojusta.
Gammaradiografiassa käytettävän Ir-192-säteilylähteen suojus.
Ruotsista tullut radiometrinen mittalaite päätyi suomalaiselle romuttamolle
Toisessa raportoidussa tapahtumassa Ruotsista tuli Suomeen peltikuorma ja siinä oli mukana Ohmart-pintakytkinlaite, jonka suojuksessa oli cesiumlähde (Cs-137), alkuperäiseltä aktiivisuudeltaan 19 GBq. Säteilylähteen suojuksen suljin oli onneksi lukittu kiinni asentoon, joten lähde ei tiettävästi aiheuttanut merkittävää säteilyaltistusta kenellekään.
STUK ilmoitti säteilylähteen löytymisestä Ruotsin säteilyturvallisuusviranomaiselle SSM:lle lähteen palauttamiseksi Ruotsissa olevalle toiminnanharjoittajalle. Palautuksen yhteydessä vielä tarkistettiin, että säteilylähteen vastaanottajalla on turvallisuuslupa. Tämän jälkeen säteilylähde toimitettiin Ruotsiin radioaktiivisten aineiden maantiekuljetussäädöksien mukaisesti. Ruotsin viranomaiselta saatiin vahvistus, että säteilylähde on nyt oikean omistajan hallussa.
Ruotsista tullut pintakytkin, jossa oli Cs-137-säteilylähde.
Avolähdeonnettomuus, eksyneitä lähteitä ja auki jääneitä suojuksia
Poikkeavien tapahtumien joukossa oli myös yksi avolähdeonnettomuus, jossa syklotronibunkkerin lattia kontaminoitui lyhytikäisellä vanadiinilla (V-48, puoliintumisaika noin 16 vuorokautta). Työntekijät eivät altistuneet säteilylle merkittävästi.
Vuoden alussa sattuneessa tapauksessa amerikiumlähde (Am-241, aktiivisuus 2,96 GBq) putosi suojuksestaan lattialle, kun lähdettä oltiin poistamassa käytöstä, ja kaksi työntekijää altistui hetkellisesti säteilylle. Säteilylähteen suojuksen rakenne ei ollut selvä ennen huoltotöiden aloittamista ja siksi työntekijöillä ei ollut tietoa siitä, että säteilylähdettä ei ollut kiinnitetty suojukseen. Säteilylähde saatiin nopeasti peitettyä suojuksella, joten se oli ilman suojaa korkeintaan 30 sekuntia ja työntekijöiden altistus oli maksimissaan 1 µSv.
Lisäksi metalliromun joukosta löytyi kaksi säteilylähdettä. Toinen näistä oli sammuttimien pinnankorkeusmittareissa käytetty kobolttilähde (Co-60, alkuperäiseltä aktiivisuudeltaan 18 MBq), toinen amerikiumlähde (Am-241), joka löydettiin terästehtaan käyttämässä satamassa purettaessa kuormaa laivasta.
Kaksi poikkeavaa tapahtumaa liittyi siilon pinnakorkeusmittareihin, joiden säteilylähdesuojuksien sulkimia ei ollut lukittu kiinni asentoon huoltotyön ajaksi. Toisessa tapauksessa säiliössä työskenneltiin noin 15 minuuttia säteilylähteen (Cs-137, aktiivisuus 3,4 GBq) säteilykeilan vaikutuspiirissä. Toiminnan harjoittaja arvioi, että työntekijät saivat jaloilleen 200–600 mikrosievertin annoksen.
Toisessa tapauksessa työntekijät joutuivat korkea-aktiiviseen cesiumlähteen (Cs-137,aktiivisuus 37 GBq) keilaan työskennellessään siilon miesluukun vieressä. Yksitoista henkilöä altistui säteilylle, jonka voimakkuus oli toiminnanharjoittajan ilmoituksen mukaan noin 0,6 µSv/h. Altistusaika oli kuitenkin korkeintaan 2 minuuttia, joten merkittävästä altistumisesta ei ollut onneksi kysymys.