Uudet toiminnanharjoittajan velvollisuudet tai tarkennukset näihin

Toiminnanharjoittajan yleiset velvollisuudet

Toiminnanharjoittajan yleisistä velvollisuuksista säädetään säteilylain 5 luvussa. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava toiminnan järjestämisestä siten, että toiminta täyttää laissa säädetyt vaatimukset ja että säteilyturvallisuuspoikkeamat on riittävän tehokkaasti estetty ja niiden seuraukset ovat mahdollisimman vähäiset. Toiminnanharjoittajan on toteutettava sellaiset toimenpiteet säteilyturvallisuuden parantamiseksi, joita voidaan pitää perusteltuina niiden laatuun ja kustannuksiin sekä säteilyturvallisuutta parantavaan vaikutukseen nähden.

Toiminnanharjoittajan on huolehdittava siitä, että sen käytettävissä on toiminnan luonteeseen ja laajuuteen katsoen tarpeellinen asiantuntemus sekä riittävät taloudelliset ja henkilöstövoimavarat toiminnan toteuttamiseksi turvallisesti.

Työntekijöiden suojelu

Ulkopuolisella työntekijällä tarkoitetaan toiminnanharjoittajan säteilytoimintaan osallistuvaa muuta kuin toiminnanharjoittajan palveluksessa olevaa työntekijää, työharjoittelijaa tai opiskelijaa.

Aiemmin säteilylaissa on korostettu toiminnanharjoittajan vastuuta säteilytoiminnasta kokonaisuudessaan. Toiminnanharjoittaja vastaa jatkossakin toiminnan säteilyturvallisuudesta, mutta työntekijöiden säteilysuojelun osalta vastuut jakautuvat toiminnanharjoittajan ja ulkopuolisen työntekijän työnantajan kesken. Tarkemmin tätä vastuunjakoa on säädetty säteilylain 102—104 §:ssä. Ulkopuolisilla työntekijöillä on oltava samantasoinen suojelu kuin toiminnanharjoittajan omilla työntekijöillä.

Myös työntekijöiden annosrekisteriin tallennetaan jatkossa tieto sekä toiminnanharjoittajista ja ulkopuolisten työntekijöiden työnantajista. Tähän käytäntöön siirrytään kevään 2019 aikana, kun annosrekisteriin saadaan tehtyä tarvittavat muutokset.

Säteilytyöntekijöiden henkilökohtainen annostarkkailu

Henkilökohtainen annostarkkailu, jolla tarkoitetaan ulkoisen ja sisäisen säteilyn aiheuttaman henkilökohtaisen annoksen mittaamista ja määrittämistä, on järjestettävä kaikille luokkaan A kuuluville säteilytyöntekijöille. Myös luokkaan B kuuluville henkilöille voi olla tarkoituksenmukaista järjestää annostarkkailu.

Toisin kuin aiemmin, luokassa A mittausjakson pituus on aina enintään 1 kk. Aiemmin niissä tehtävissä, joissa työntekijä oli luokiteltu luokkaan A pelkästään sen vuoksi, että hän voi joutua säteilyturvallisuuspoikkeamassa alttiiksi säteilylle, oli mittausjakson mahdollista poikkeuksellisesti olla pidempi kuin yksi kuukausi. Luokassa B mittausjakson pituus on enintään 3 k, kuten aiemminkin.

Säteilytoiminnan johtamisjärjestelmä

Säteilylain 29 § edellyttää toiminnanharjoittajilta johtamisjärjestelmää ja kuvaa sen sisällön. Säteilyturvakeskus antaa myöhemmin tarkemmat määräykset johtamisjärjestelmässä esitettävistä tiedoista. Johtamisjärjestelmän merkittävistä muutoksista on haettava turvallisuusluvan muutosta etukäteen (VNa 25 §).

Johtamisjärjestelmä riippuu oleellisesti toiminnan luonteesta ja laajuudesta. Koska säteilyn käyttö on yleensä osa laajempaa toimintaa, tarkoituksenmukaista olisi, että säteilyturvallisuuteen liittyvät asiat olisivat osa koko toimintaa koskevaa johtamisjärjestelmää. Vastuunjakoon kuuluu muun muassa toimivallan määrittäminen säteilytoimintaan puuttumiseksi tai sen keskeyttämiseksi, jos säteilyturvallisuus tätä edellyttää. Lisäksi tarkoituksena on, että toiminnanharjoittaja määrittelee säteilyturvallisuusvastaavan tehtävät toimintakohtaisesti.

Säteilyturvallisuusasiantuntija (STA)

Toiminnanharjoittajan on turvallisuuslupaa edellyttävässä toiminnassa käytettävä säteilyturvallisuusasiantuntijaa työntekijöiden ja väestön säteilysuojelun suunnittelussa, toteutuksessa ja seurannassa lukuun ottamatta sellaisia säteilytoimintoja, joista ei aiheudu työperäistä altistusta, väestön altistusta eikä potentiaalista altistusta. Säteilylain perusteluissa tällaisia säteilytoimintoja, joilta ei edellytetä säteilyturvallisuusasiantuntijan käyttöä, ovat esimerkiksi röntgenlaitteiden kauppa (jos laitteita ei käytetä) tai radioaktiivisten aineiden kauppa silloin, kun siihen ei liity varastointia Suomessa.

VNa 16 - 18 §:ssä säädetään tarkemmin asiantuntijan käytöstä. Asiantuntijan kelpoisuudesta, säteilysuojeluosaamisesta ja työkokemuksesta säädetään tarkemmin STMa 2, 4 ja 6 §:ssä.

Terveydenhuollon ja eläinlääkinnän säteilytoiminnassa säteilyturvallisuusasiantuntijan on oltava sairaalafyysikko.

Säteilyturvallisuusasiantuntijan pätevyyden hakemisesta maksutta kuuden kuukauden siirtymäajan sisällä säädetään säteilylain 202 §:ssä. Asiasta on lisätietoa Säteilyturvakeskuksen verkkosivuilla.

Säteilyturvallisuusvastaava (STV)

Turvallisuuslupaa edellyttävässä toiminnassa toiminnanharjoittajan on nimettävä säteilyturvallisuusvastaava ja tarvittaessa tälle sijainen. Säteilyturvallisuusvastaavan tehtävänä on huolehtia toiminnanharjoittajan apuna säteilysuojelun toteuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava siitä, että säteilyturvallisuusvastaavalla on riittävä toimivalta hoitaa hänelle osoitetut tehtävät. Säteilyn käytöstä vastaavaksi johtajaksi nimetty on oikeutettu jatkamaan säteilyturvallisuusvastaavana soveltuvalla osaamisalalla. Siirtymäajat kelpoisuuksille on annettu säteilylain 202 §:ssä.

Toiminnanharjoittajalle kuuluvia velvollisuuksia ei vähennä se, että toimintaan on nimetty säteilyturvallisuusvastaava tai muu vastuuhenkilö tai toiminnassa käytetään asiantuntijoita.

Toiminnanharjoittajan on määriteltävä STV:n tehtävät johtamisjärjestelmässä. Toiminnanharjoittaja voi vapaasti päättää, mitkä tehtävät ja vastuut kuuluvat STV:lle, ja mitkä mahdollisesti muille henkilöille, kunhan täyttää laissa säädetyt velvoitteet.

Lääketieteellisen fysiikan asiantuntija (LFA)

Lääketieteellisen fysiikan asiantuntijaa eli käytännössä sairaalafyysikkoa on käytettävä altistuksen kohteena olevan henkilön säteilysuojelun suunnittelussa, toteutuksessa ja seurannassa, kun kyseessä on lääketieteellinen altistus tai muu terveydenhuollon laitteella tehtävä tutkimus. Sairaalafyysikon on oltava tiiviisti mukana, eli käytännössä tyypillisesti toiminnan harjoittajan palveluksessa sädehoitotoiminnassa, lukuun ottamatta vakiintuneita isotooppihoitoja.

Vakiintuneissa isotooppihoidoissa, toimenpideradiologiassa, TT-kuvantamisessa ja muussa suurta lääketieteellistä altistusta aiheuttavassa toiminnassa on käytettävä sairaalafyysikkoa. Muissa toiminnoissa (esimerkiksi natiiviröntgentoiminta) sairaalafyysikon on oltava käytettävissä, poikkeuksena hammasröntgentoiminta intraoraali- tai panoraamatomografiaröntgenlaitteilla, jossa sairaalafyysikkoa on käytettävä, mikäli tarvitaan neuvoja.

Lääketieteellisen fysiikan asiantuntijan käytön osa-alueet on esitetty valtioneuvoston asetuksessa.

Laadunvarmistus ja laadunvarmistusohjelma

Säteilyn käyttöä varten on asetettava laatutavoitteet ja toteutettava järjestelmälliset toimenpiteet, joiden avulla voidaan varmistua laatutavoitteiden toteutumisesta (laadunvarmistus) sekä laissa säädettyjen vaatimusten täyttymisestä. Laadunvarmistusohjelmassa esitettävistä asioista säädetään säteilylain 30 §:ssä. Säteilyturvakeskus antaa myöhemmin tarkemmat määräykset laadunvarmistustoimenpiteistä ja niiden suoritusväleistä ja ohjeista sekä tulosten dokumentoinnista.

Säteilyturvallisuuspoikkeamat

Säteilyturvallisuuspoikkeamiin varautumisesta ja välittömistä toimista säteilyturvallisuuspoikkeamissa säädetään säteilylain 16 luvussa tarkemmin. Säteilyturvakeskuksen määräyksessä S/2/2018 säädetään tarkemmin suunnitelmasta säteilyturvallisuuspoikkeamien varalle sekä toimista säteilyturvallisuuspoikkeamien aikana ja niiden jälkeen. Määräys tuli voimaan 15.12.2018.

Säteilytoiminnan turvallisuusarvio

Säteilylain 26 §:n mukaan turvallisuuslupaa edellyttävässä toiminnassa toiminnanharjoittajan on tehtävä säteilytoiminnan turvallisuusarvio. Turvallisuusarvio on toimitettava Säteilyturvakeskukselle 18 kuukauden siirtymäajan kuluessa. Turvallisuusarvion laatimisessa on käytettävä säteilyturvallisuusasiantuntijaa tietyin poikkeuksin. Käsittelyruuhkan helpottamiseksi STUK toivoo turvallisuusarvion toimittamista hyvissä ajoin ennen siirtymäajan päättymistä.

Tuotteiden säteilyturvallisuus

Toiminnanharjoittajan, joka valmistaa, tuo maahan, saattaa markkinoille, tarjoaa, pitää kaupan, myy tai muuten luovuttaa säteilylähteitä tai säteilytoiminnan turvallisuuteen liittyviä varusteita ja muita tuotteita, on voitava osoittaa, että tuote on turvallinen.  

Säteilyturvakeskus arvioi tuotteiden säteilyturvallisuutta säteilylain 56 ja 58 §:n nojalla. Säteilyturvallisuuden arvioinnissa käytetään muun muassa tuotetta koskevia standardeja ja viranomaissuosituksia. Tuotteella tarkoitetaan tässä säteilylaitteita tai radioaktiivisia aineita taikka säteilytoiminnan turvallisuuteen liittyviä laitteita tai muita tuotteita.

Luovuttajan, vastaanottajan ja kuljetuksen suorittajan velvollisuudet

Säteilylähteiden luovuttajan selonottovelvollisuus siitä, että vastaanottajalla on turvallisuuslupa, laajenee vanhan säteilylain mukaisesta. Jatkossa selonottovelvollisuus koskee kaikkien säteilylähteiden luovutuksia, eli myös esimerkiksi sähköisesti säteilyä tuottavia laitteita. Vastaanottajan on annettava luovuttajalle todistus säteilylähteen vastaanottamisesta. Asiasta säädetään säteilylain 72 §:ssä.

Turvallisuusluvan muuttaminen

VNa 25 ja 26 §:ssä on yksityiskohtaisesti lueteltu muutokset, joihin on haettava turvallisuusluvan muutosta etukäteen ja asiat, joista on ilmoitettava Säteilyturvakeskukselle kahden viikon sisällä.

Toiminnanharjoittaja vastaa siitä, että hän tekee muutoshakemuksen niin ajoissa, että Säteilyturvakeskus ehtii käsitellä asian ennen toiminnan aiottua muuttamista. Säteilyturvakeskuksen tavoitteellinen käsittelyaika säteilytoiminnan lupa-asioille on 30 päivää.

Jaa tämä sivu