Annosrekisteristä kootaan säännöllisesti tilastotietoa työntekijöiden säteilyaltistuksesta muun muassa koulutusmateriaaliksi ja hyödynnettäväksi valvontatyössä.

Toimialat ovat keskenään erilaisia myös työntekijöiden säteilyaltistuksen osalta. Luonnonsäteilylle altistavassa toiminnassa, kuten lentotoiminnassa, kaikki työntekijät altistuvat jonkin verran ja vaikka altistus yksittäisen työntekijän osalta ei ole kovin suurta, on kollektiivinen annos merkittävä. Säteilyn ja ydinenergian käytössä taas on tyypillistä, että suurin osa työntekijäistä ei altistu säteilylle ollenkaan, mutta tietyissä tehtävissä työntekijälle voi aiheutua hieman suurempikin altistus (kuvat 1, 4 ja 5).

Kuva 1: Säteilytyöntekijöiden kollektiivisen annoksen jakautuminen eri toimialoille vuonna 2019.

Säteilytyötä tehdään monilla toimialoilla, joista Suomessa suurimpia ovat lentotoiminta, terveydenhuolto ja ydinenergian käyttö (kuva 2). Ydinenergian käytössä työntekijöiden lukumäärä vaihtelee vuosittain sen mukaan, kuinka mittavia huoltotöitä laitoksilla tehdään. Terveydenhuollon röntgentoiminnassa annostarkkailun tarve on selkeästi pienentynyt kuvantamislaitteiden ja työtapojen kehittyessä. (kuva 3).

Kuva 2: Henkilökohtaisessa annostarkkailussa olevien säteilytyöntekijöiden lukumäärä toimialoittain vuonna 2019.

Kuva 3: Henkilökohtaisessa annostarkkailussa olleiden säteilytyöntekijöiden lukumäärien muutokset 10 vuoden ajalta.

Kuva 4: Kollektiivisten annosten muutokset 10 vuoden aikana eri toimialoilla.

Kuva 5: Kollektiivisten annosten muutokset 10 vuoden aikana eri toimialoilla.

Työntekijöiden säteilyaltistukseen vaikuttavat niin työtehtävät, säteilylähteet, suojavarusteet kuin työtavatkin. Tyypillisesti kaikkein isoimmat säteilyannokset ovat olleet peräisin työssä tapahtuneesta säteilyturvallisuuspoikkeamista, joita tapahtuu ajoittain.

Kuva 6: Yksittäisten säteilytyöntekijöiden suurimmat vuosiannokset 10 vuoden aikana eri toimialoilla.