Säteilyn käyttäjälle Säteilyn käyttäjälle

Säteilyn käyttäjälle

Säteilyn käyttäjälle

Lentotoiminta

Lentotoiminnassa työntekijät altistuvat avaruussäteilylle. Avaruussäteily eli kosminen säteily on auringosta tai muualta avaruudesta peräisin olevaa hiukkassäteilyä. Jos on mahdollista, että avaruussäteilystä lentohenkilöstölle aiheutuva efektiivinen annos voi olla suurempi kuin 1 millisievert (mSv) vuodessa, on lentotoiminnan harjoittajan selvitettävä avaruussäteilystä lentohenkilöstölle aiheutuvan altistuksen määrä ja haettava turvallisuuslupaa.

Auringosta tulevilla hiukkasilla on harvoin niin suurta energiaa, että ne pääsevät maan ilmakehän alaosiin asti. Sen sijaan aurinkokunnan ulkopuolelta tuleva galaktinen säteily on suurienergisempää ja voi päästä alailmakehään.

Maan magneettikenttä ja ilmakehä suojelevat meitä avaruussäteilyltä maan pinnalla. Mitä ylemmäs maan pinnalta noustaan, sitä heikompi tämä suoja on. Avaruussäteilyn annosnopeuteen vaikuttavat tämän lisäksi myös leveys- ja pituusaste sekä auringon aktiivisuus.

Lentäminen altistaa avaruussäteilylle

Suomessa ihmisille aiheutuu maan pinnalla avaruussäteilystä keskimäärin 0,38 mSv:n efektiivinen annos vuodessa. Matkustajakoneet lentävät noin kymmenen kilometrin korkeudessa, missä annosnopeus on muutamia kymmeniä kertoja suurempaa kuin maan pinnalla. Useimmiten säteilyaltistus jää melko vähäiseksi, koska lentomatkustajat altistuvat avaruussäteilylle satunnaisesti ja vain lyhyitä aikoja kerrallaan. Lentohenkilöstön altistusajat sen sijaan voivat olla jopa satoja tunteja vuodessa. Tämän vuoksi heidän säteilyaltistustaan on seurattava.

Lentotoiminnan harjoittaja tekee ilmoituksen ilmailun harjoittamisesta ja selvityksen säteilyaltistuksesta

Lentotoiminnan harjoittajan on ennen toiminnan harjoittamista tehtävä Säteilyturvakeskukselle (STUK) ilmoitus ilmailun harjoittamisesta. Sellainen lentotoiminnan harjoittaja, jolla on tähän Liikenteen turvallisuusviraston myöntämä liikennelupa, on velvollinen selvittämään toiminnasta aiheutuvan säteilyaltistuksen, jos pääasiallinen lentokorkeus on yli 8000 metriä.

Turvallisuuslupa lentotoiminnassa

Lentotoiminta vaatii Trafin myöntämän liikenneluvan lisäksi myös STUKin myöntämän turvallisuusluvan, jos toiminnasta lentohenkilöstölle aiheutuva säteilyannos on suurempi kuin viitearvo, 1 mSv vuodessa.

Lentohenkilöstö säteilytyöntekijöinä

Nykyisen säteilylainsäädännön mukaan lentotyöntekijät luokitellaan säteilytyöntekijöiksi. Lentotyöntekijöitä eivät kuitenkaan koske kaikki säteilytyöntekijöitä koskevat määräykset. 

Muista säteilytyöntekijöistä poiketen lentotyöntekijöitä ei tarvitse luokitella luokan A tai B säteilytyöntekijöiksi eikä heille ole tarpeen järjestää säteilytyöntekijän terveydentilan seurantaa. Lentotyöntekijöiden säteilyaltistus määritetään muista säteilytyöntekijöistä poiketen laskentaohjelmien avulla, mikä ei ole mahdollista muunlaisessa säteilytyössä.

Säteilyaltistuksen seuranta

Jos edellä mainittu selvitys osoittaa, että lentotoiminta vaatii turvallisuusluvan eli työntekijöiden efektiivinen annos voi olla suurempi kuin 1 mSv vuodessa, on työntekijöiden säteilyaltistusta seurattava ja toiminnanharjoittajan on suunniteltava lentohenkilöstön työvuorot siten, että eniten altistuvien työntekijöiden altistusta rajoitetaan. Työvuorot ja lentoreitit on suunniteltava niin, ettei työntekijän efektiivinen annos ylitä arvoa 6 mSv vuodessa.

Raskaana olevan naisen lentotyö on järjestettävä siten, että sikiön ekvivalenttiannos jää alle 1 mSv:n ja on niin pieni kuin käytännöllisin toimin on mahdollista.

Avaruussäteilystä aiheutuvaa annosta ei yleensä mitata vaan se määritetään laskennallisesti asianmukaista ja luotettavaksi osoitettua laskentaohjelmaa käyttäen. Säteilyaltistuksen seurannan tulokset ilmoitetaan vuosittain STUKin annosrekisteriin.
Lennettäessä yli 15 km korkeudessa äkilliseen auringonpurkaukseen on varauduttava siten, että käytössä on mittauslaitteisto, jolla työntekijöiden annos voidaan määrittää.

Tarkempia ohjeita lentotoiminnan säteilyaltistuksen seurannasta huolehtimiseen on  Säteilyturvakeskuksen määräyksessä työperäisen altistuksen selvittämisestä, arvioinnista ja seurannasta sekä määräyksessä luonnonsäteilylle altistavasta toiminnasta.

Työntekijöillä on oikeus saada tietoa omasta altistuksestaan

Toiminnanharjoittajan on huolehdittava siitä, että työntekijät saavat riittävästi tietoa avaruussäteilystä ja sen terveyshaitoista. Työntekijöille on myös kerrottava heidän omasta säteilyaltistuksestaan sekä vastaavassa työssä tyypillisesti aiheutuvasta altistuksesta.
Naisille on annettava tietoa raskaudenaikaisesta säteilysuojelusta ja heitä on kehotettava ilmoittamaan raskaudestaan työnantajalle heti raskauden toteamisen jälkeen, jotta myös sikiön altistusta voidaan seurata asianmukaisesti.