

Säteilyn käyttäjälle

- STUK.fi
- Ajankohtaista
- Aiheet
- Radon
- Radon aiheuttaa keuhkosyöpää
- Radonin lähteet
- Asuntojen radonia koskevat viitearvot ja määräykset
- Radon Suomessa
- Radon uudisrakentamisessa
- Radonkorjaukset
- Radonvapaa lapsuus
- Ilman radonia -kampanja
- Kansallinen toimintasuunnitelma radonriskien ehkäisemiseksi
- Radon taloyhtiössä
- UV-säteily, aurinko ja solarium
- Säteily terveydenhuollossa
- Kodin ja toimiston säteilevät laitteet
- Matkapuhelimet ja tukiasemat
- Sähkönsiirto ja voimajohdot
- Säteilyn käyttö kauneudenhoidossa
- Laserit
- Ydinvoimalaitokset
- Ydinlaitoshankkeet
- Ydinjätteet
- Kaivokset
- Malminetsintä ja YVA-menettely
- Uraanipitoisuudet Suomen kallioperässä ja vesistössä
- Kaivostoiminta
- Terrafame Oy:n Talvivaaran kaivos
- Ympäristövahinko
- Talvivaaran kaivoksen ympäristöstä kerättyjen vesi- ja muiden näytteiden uraanipitoisuuksia
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia marraskuussa 2018
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia maaliskuussa 2018
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia elokuussa 2017
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia maaliskuussa 2017
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia marraskuussa 2016
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia heinäkuussa 2016
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia maaliskuussa 2016
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia joulukuussa 2015
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia heinäkuussa 2015
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia huhtikuussa 2015
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia joulukuussa 2014
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia kesäkuussa 2014
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia huhtikuussa 2014
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia tammikuussa 2014
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia lokakuussa 2013
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia heinäkuussa 2013
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia toukokuussa 2013
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia huhtikuussa 2013
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia maaliskuussa 2013
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia helmikuussa 2013
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia tammikuussa 2013
- Tilannearvio tammikuussa 2013
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia joulukuussa 2012
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia marraskuussa 2012
- Vesinäytteiden uraanipitoisuudet ennen ympäristövahinkoa
- Uraanipitoisuudet Talvivaaran vesistöjen pohjiin kerrostuneissa aineksissa
- Luontoon laskettujen ylijäämävesien uraanipitoisuuksia
- Talvivaaran kipsisakkajätteessä ei ole uraanin pitkäikäisiä tyttäriä
- Ympäristövahinko
- Säteily ympäristössä
- Elintarvikkeet ja juomavesi
- Säteilyvaara
- Suomalaisten turvallisuudesta huolehditaan
- Onnettomuuden vaikutukset
- Toimintaohjeet säteilyvaaratilanteessa
- Esimerkkejä säteilyannoksista
- Säteilyyn liittyviä poikkeavia tapahtumia
- Ohjeistus säteilyvaaratilanteissa tarvittavista suojelutoimista
- Ydinlaitos- ja säteilytapahtumien kansainvälinen vakavuusasteikko INES
- Mitä säteily on
- Radon
- STUK valvoo
- Säteilyn käyttäjälle
- Uuden säteilylain aiheuttamat muutokset
- Säteilytoiminnan turvallisuus
- Säteilysuojelun periaatteet
- Toiminnan suunnittelu
- Kuka vastaa ionisoivan säteilyn käytöstä?
- Turvallisuuslupa
- Säteilyn käyttöorganisaatio
- Työntekijöiden suojelu
- Tilojen säteilysuojaus
- Säteilylaitteet ja laadunvalvonta
- Turvallisuuskulttuuri ja turvallisuusjohtaminen
- Laadunvarmistus terveydenhuollon säteilyn käytössä
- Laadunvarmistus teollisuuden säteilyn käytössä
- Laadunhallintaan liittyviä termejä
- Laitteet
- Säteilylaitteiden käytönaikaiset vaatimukset
- Terveydenhuollon säteilylaitteita koskevat vaatimukset
- Radioaktiivisten aineiden käyttörajoitukset tuotteissa
- Säteilyn käytön valvontaviranomaiset
- Koulutus
- Säännöstö
- Säteilyn käytön aloittaminen
- Toiminnan valvonta
- Poikkeavat tapahtumat
- Koulutus
- Säteilysuojelukoulutus
- Säteilyturvallisuusvastaavan koulutuksen antamiseen tarvitaan hyväksyntä
- Tulevia koulutustapahtumia
- Koulutuspäivien materiaalia
- Säteilyturvallisuuspäivät 24.-25.5.2018, Jyväskylän Paviljonki
- Sädehoitofyysikoiden 34. neuvottelupäivät 8.-9.6.2017 STUKissa
- Teollisuuden ja tutkimuksen 12. säteilyturvallisuuspäivät, 5.-7.4.2017, m/s Mariella
- Säteilylähteiden kauppaa koskeva tapaaminen 9.11.2016
- Teollisuuden 11. säteilyturvallisuuspäivät, 7.-8.10.2015, Helsinki
- Sädehoitofyysikoiden 33. neuvottelupäivät 9.-10.6.2016
- Säteilyturvallisuus ja laatu isotooppilääketieteessä 10.–11.12.2015
- Sädehoitofyysikoiden 32. neuvottelupäivät 4.-5.6.2015
- Terveydenhuollon röntgentoiminnan asiantuntijoiden neuvottelupäivät 13.-14.4.2015, Siikaranta
- Sädehoitofyysikoiden 31. neuvottelupäivät 5.-6.2014, Billnäsin Ruukki, Raasepori
- Säteilyturvallisuus ja laatu röntgendiagnostiikassa 19.-21.5.2014, m/s Viking Mariella
- Säteilyturvallisuus ja laatu isotooppilääketieteessä 21.-22.11.2013, Paasitorni, Helsinki
- Säteilymittaukset
- Uutiskirjeet säteilyn käyttäjille
- STUK valvoo säteily- ja ydinturvallisuutta Suomessa
- Ympäristön säteilyvalvonta
- Luonnonsäteilylle altistava toiminta
- Ydinturvallisuus
- STUKin ydinturvallisuusvalvonnan tehtävät
- STUK asettaa turvallisuusvaatimukset
- Laitoshankkeiden valvonta
- Turvallisuusanalyysit
- Laitosten toimintakunnon valvonta
- Laitosmuutosten valvonta
- Organisaation toiminnan valvonta
- Säteilyturvallisuuden valvonta
- STUK hyväksyy ydinlaitosten tarkastuslaitoksia
- Ydinjätehuollon valvonta
- Ydinmateriaalien valvonta
- Valvonnan kohteet
- STUKin kolmannesvuosiraportointi
- STUK osallistuu ydinlaitosten luvitukseen
- Fukushima-selvitykset
- Tiedote 16.5.2011: STUK antoi ministeriölle selvityksensä ydinlaitosten varautumisesta poikkeuksellisiin luonnonilmiöihin
- Tiedote 1.6.2011: EU:n stressitestit käyntiin Olkiluodossa ja Loviisassa
- Tiedote 15.9.2011: EU:n stressitestien kansallinen edistymisraportti valmistui
- Tiedote 31.10.2011: Voimayhtiöiden stressitestiselvitykset valmistuivat
- Tiedote 16.12.2011: Fortum ja TVO toimittivat STUKille pyydetyt lisäselvitykset
- Tiedote 30.12.2011: STUKin loppuraportti stressitesteistä valmistui
- Tiedote 26.4.2012: Eurooppalaisten ydinvoimalaitosten stressitestit on arvioitu
- Tiedote 6.6.2012: Euroopan ydinvoimalaitosten turvajärjestelyjä on arvioitu
- Tiedote 20.7.2012: STUK teki päätökset suunnitelmista ydinvoimalaitosten turvallisuuden parantamiseksi
- Euroopan ydinvoimalaitosten ikääntymisen hallinta
- STUKin ydinturvallisuusvalvonnan tehtävät
- Turvajärjestelyjen valvonta
- Matkapuhelinten valvonta
- Lasereiden valvonta
- Solariumien valvonta
- Kauneudenhoito ionisoimatonta säteilyä käyttäen
- Säteilyn käyttäjälle
- Palvelut
- Palveluhinnasto
- Mittauspalveluiden yleiset toimitusehdot
- Radonmittaukset
- Pyyhintänäytteet
- Rakennusmateriaalit ja teollisuustuotteet
- Elintarvike- ja ympäristönäytemittaukset
- Juomaveden radioaktiivisuusmittaukset
- Ihmisen radioaktiivisuusmittaukset
- Muut radioaktiivisuusmittaukset
- Kalibrointipalvelut
- Mittausmenetelmien kuvaukset
- Paikallislaboratoriot
- PCXMC - A Monte Carlo program for calculating patient doses in medical x-ray examinations
- Säännöstö
- Julkaisut
- Tietoa STUKista
- STUKin tehtävä on valvoa säteilyturvallisuutta Suomessa
- STUKin strategia 2018-2022
- Organisaatio
- Talous
- Historia
- Neuvottelukunnat
- Kansainväliset arviot STUKin toiminnasta
- Yhteistyö
- Kansainvälinen säteily- ja ydinturvallisuusyhteistyö
- Säteily- ja ydinturvallisuusyhteistyö Suomen lähialueilla
- EU-palveluhankkeet
- Cores - Säteilyturvallisuustutkimuksen yhteenliittymä
- Yhteystiedot
- Näin löydät meidät
- STUK sosiaalisessa mediassa
- Avoimet työpaikat
- Virka- ja työehtosopimukset
- Suunnittelu ja seuranta
- Tietosuoja STUKissa
- Palaute
- Usein kysyttyä
- Kysy säteilystä
- Viesti kirjaamoon
- Tietoa sivustosta
- Oikaisuvaatimusohje
- Julkinen diaari
- Avoin data
- Cores
Röntgenlaitteen kunnontarkkailu varmistaa turvallisuuden
Onnistuneiden röntgenkuvien edellytyksenä on, että röntgenlaite toimii tarkoitetulla tavalla. Röntgenlaitteen kuntoa ja toimivuutta on seurattava säännöllisesti, jotta toiminnan turvallisuus säilyy vaadittavalla tasolla.
Laitteen säätäminen, kuvausarvot ja suodatus
Jos röntgenlaitteella otetaan kuvia, joissa säteilykeila suuntautuu vaakasuoraan, röntgenlaitteessa on oltava säädettävä valomerkkikaihdin. Erikoistapauksissa, esimerkiksi raviradalla kuvattaessa, voidaan hyväksyä valomerkkikaihtimen sijasta portaittain säädettävä kaihdin ja säteilykeilan keskitystä osoittava teleskooppisuuntain tai muu laite, jolla säteilykeila voidaan kohdistaa kasetille. Tällöin laitteesta on ilmettävä säteilykeilan koko käytettävillä kuvausetäisyyksillä. Säteilykentän ja valomerkkien reunat eivät saa poiketa toisistaan käytössä olevalla kuvausetäisyydellä enempää kuin 1 cm.
Röntgenputken primäärisäteilyn kokonaissuodatuksen on vastattava vähintään 1 mm alumiinia, kun suurin kuvausjännite on enintään 60 kV. Jos kuvausjännite on suurempi kuin 60 kV, kokonaissuodatuksen on vastattava vähintään 2 mm alumiinia. Säteilyn kokonaissuodatuksen arvo on oltava merkitty röntgenputken vaippaan.
Laitevalmistajan ilmoittamaa suurinta sallittua kuormitusta käytettäessä röntgenputken suojavaipan läpi pääsevä vuotosäteily ei saa ylittää arvoa 1 mSv yhden tunnin käyttöaikana yhden metrin etäisyydellä fokuksesta.
Säteilyannosten toistettavuuden on oltava riittävän hyvä, jotta filmin mustuma pysyisi samana samoja kuvausarvoja käytettäessä. Mustumien vaihtelu ilmaisee tavallisimmin kuvausjännitteen, -virran tai -ajan muutosta edellyttäen, että filmin kehitys pysyy vakiona.
Filmit, vahvistuslevyt ja kehitys vaikuttavat annoksiin ja kuvanlaatuun
Filmien ja vahvistuslevyjen herkkyys vaikuttaa tarvittavaan säteilymäärään ja siten myös kuvauksista aiheutuneisiin annoksiin. Mitä herkempiä filmejä ja vahvistuslevyjä käytetään, sitä pienempi on tarvittava annos. Herkkiä filmejä ja vahvistuslevyjä käytettäessä haittana saattaa olla jonkin verran huonompi kuvanlaatu kuin epäherkempiä käytettäessä.
Kuvattaessa paksuja kohteita, esimerkiksi suuren koiran vatsaonteloa, on yleensä suositeltavaa käyttää herkkiä vahvistuslevyjä, jotta liike-epätarkkuus ei pitkän kuvausajan vuoksi huonontaisi kuvaa. Näissä kuvauksissa kuvanlaatua voidaan parantaa käyttämällä hilaa. Pienten luiden kuvauksissa hienorae- ja mammografiakasetit saattavat olla hyödyllisiä hyvän piirtokyvyn vuoksi. Nämä kasetit eivät kuitenkaan välttämättä sovellu rutiinikuvauksiin niiden edellyttämien suurempien kuvausarvojen vuoksi. Myös röntgenlaitteen teho saattaa olla rajoittava tekijä erityisesti paksuja kohteita kuvattaessa.
Sironneen säteilyn vähentämiseen käytetään hilaa. Hila on levy, jossa on ohuita lyijyliuskoja eli lamelleja ja niiden väleissä röntgensäteilyä helposti läpäisevää väliainetta. Väliaine on tavallisesti alumiinia, mutta nykyisin käytetään myös hiilikuitua.
Filmit voidaan kehittää joko käsin tai kehityskoneella. Huonon kuvanlaadun yleinen syy on virheellinen filmin kehitys. Tämän vuoksi on tärkeää, että kehitystä valvotaan esimerkiksi sensitometrifilmien avulla sopivin väliajoin kehitysnesteiden vanhentumisen ja kehityksessä tapahtuvien äkillisten muutosten havaitsemiseksi. Kehitteen ja kiinnitteen valmistajan ohjeellista kehitysaikaa, -lämpötilaa ja -nesteiden sekoitussuhdetta käyttäen varmistetaan mahdollisimman hyvä tulos. Kehityshuoneen on oltava valotiivis ja riittävän tilava ja ilmava, jotta siellä voidaan työskennellä asianmukaisesti, eivätkä kehittämättömät röntgenfilmit valotu tai hunnutu niitä käsiteltäessä.
Lisätietoa asiasta on Säteilyturvallisuus eläinröntgentutkimuksissa -oppaassa.