Säteilyn käyttäjälle Säteilyn käyttäjälle
Säteilyn käyttäjälle

Teollisuuden ja tutkimuksen säteilyturvallisuuspoikkeamat

Teollisuuden ja tutkimuksen säteilyturvallisuuspoikkeamat

Tällä sivulla julkaistaan anonymisoituja kuvauksia säteilyturvallisuuspoikkeamista, niihin johtaneista syistä, tapahtumien ratkaisusta sekä toimenpiteistä vastaavien poikkeamatilanteiden ennaltaehkäisemiseksi. Näin poikkeamista voidaan oppia ja toivottavasti välttää vastaavat tapahtumat tulevaisuudessa. Säteilyturvakeskukselle on lähiaikoina ilmoitettu seuraavista säteilyturvallisuuspoikkeamista teollisuuden ja tutkimuksen säteilyn käytössä:

Tapaus 1

Prosessiteollisuudessa käytössä olleen säteilylähteen suojus irtosi ja putosi parin metrin korkeudelta. Säteilylähteen vieressä ei ollut työpisteitä, ja säteilylähteen suljin saatiin lukittua lukolla kiinni-asentoon. Työntekijät eivät altistuneet säteilylle. Säteilylähteen laitetoimittaja on huoltanut laitteen ja tehdas on tehnyt tapauksesta juurisyyanalyysin, jotta vastaavaa ei tapahtuisi jatkossa.

Tapaus 2

Teollisuuskuvauspaikan tuotannon tiloissa kuvauspaikan vieressä oli lukittu peltinen koppi. Kuvausten aikana kopista alkoi kuulua ääniä, ja kuvaajat keskeyttivät kuvaukset välittömästi. Kopissa oli kaksi ulkopuolista työntekijää, jotka altistuivat säteilylle yhteensä noin kaksi minuuttia. Molempien annoksiksi arvioitiin 12,25 µSv.

Tapaus 3

Kierrätysmetalliyritys ilmoitti romuerästä löytyneestä säteilevästä kappaleesta. Säteilyportti hälytti, vaikka romuerä ajettiin useamman kerran portin läpi, joten tämän perusteella koko kuorma mitattiin käsimittarilla. Kappale tunnistettiin köyhdytetyksi uraaniksi (uraani-238) ja se varastoitiin löydöksen jälkeen yrityksen säteilylähdevarastoon. Työntekijät eivät altistuneet säteilylle tapauksen vuoksi.

Tapaus 4

Avolähteiden käytössä työntekijä oli epähuomiossa koskettanut suojalasejaan kontaminoituneilla työkäsineillä ja siten kontaminaatiota oli joutunut silmäkulmaan kulmakarvojen kohdalle. Kontaminaatio saatiin huuhtomalla pois. Arvioitu altistusaika oli noin 5–60 minuuttia. Annokseksi pienelle alueelle ihoa arvioitiin 10 mSv.

Tapaus 5

Radiolääkeaineita valmistavassa paikassa valmistettiin fluori-18:lla leimattua lääkeainetta. Tuotantoon osallistui kolme ihmistä. Lääkeainetta annosteltiin annostelijalla tuotepulloihin lyijysuojatussa annostelukaapissa. Tuotepullot pudotetaan annostelun jälkeen annostelukaapin sivulla olevassa ulosottoluukussa olevaan säteilysuojaan. Pudotuksessa kuului lasin särkymisen ääni, ja tuotantolaboratorion kiinteät annosnopeusmittarit alkoivat hälyttää. Säteilysuojan kansi oli paikollaan, jolloin putoava pullo hajosi osuessaan kanteen.
Kannen unohtuminen paikoilleen oli inhimillinen virhe. Työntekijät saivat pienen ylimääräisen säteilyaltistuksen virheen seurauksena, laskennallisesti 33 µSv kullekin. Tapauksen myötä työntekijöitä kehotettiin erityiseen huolellisuuteen aina, kun avolähteitä käsitellään.

Tapaus 6

Kierrätysmetalliyritys ilmoitti romumetallin joukosta löytyneestä säteilevästä kappaleesta, joka antoi hälytyksen useammalla säteilyportilla. Koko romumetallikuorma purettiin ja säteileväksi kappaleeksi tunnistettiin säteilymittarilla tehtyjen mittausten avulla lieriön mallinen kappale. Säteilymittari tunnisti kappaleen köyhdytetyksi uraaniksi (uraani-238) ja se varastoitiin löydöksen jälkeen yrityksen säteilylähdevarastoon. Työntekijät eivät tapauksen vuoksi altistuneet säteilylle.

Tapaus 7

Neljä asennettavaa säteilylähdettä oli samassa kuljetusastiassa. Asentaja joutui käsittelemään säteilylähdekapseleita pidempään kuin yleensä, jotta pystyi valitsemaan oikean säteilylähteen asennettavaksi, koska lähteiden yksilöintitietoja ei ollut merkitty selkeästi näkyville.
Ensimmäisen lähteen osalta kiinnitys ei onnistunut kunnolla, säteilylähde putosi takaisin kuljetusastiaan ja kiinnitys jouduttiin tekemään uudelleen. Toisen säteilylähteen asennus sujui ongelmitta, mutta kolmannen asennuksessa oli taas ongelmia. Viimeinen säteilylähde saatiin siirrettyä suunnitellusti, koska aiempien tapahtumien takia haastavat kohdat olivat tiedossa.
Asentaja altistui kuitenkin huonosti suunnitellun asennustyön takia ylimääräiselle säteilylle. Säteilyturvallisuuspoikkeamasta aiheutunut efektiivinen annos oli 0,8 mSv ja ekvivalenttiannos käsille 5,45 mSv.

Tapaus 8

Siivouspäivän yhteydessä yrityksessä löytyi säteilylähteen merkillä varustettu pieni kappale. Kyseinen säteilylähde oli erillään varsinaisesta mittalaitteistosta, johon se kuului. Tiloissa työskentelevät eivät tienneet, mikä se oli ja mihin se kuului.
Mittalaite, jonka kaasujen ionisaattorina säteilylähde oli, on varastoitu vuosia sitten, kun eräs työntekijä jäi eläkkeelle. Siinä tilanteessa ei ilmeisesti ole siirtynyt tietoa, että tällaista laitetta on edes olemassa. Mittalaitetta ei löytynyt myöskään yrityksen laiterekisteristä. Säteilylähde siirrettiin asianmukaisesti hävitettäväksi. Ei ole tiedossa, että kukaan olisi altistunut säteilylle.

Tapaus 9

Säteilylähteen haltija kysyi STUKilta, miten he voisivat hävittää oikeaoppisesti käytöstä poistetun umpilähdelaitteen. Laitteessa oli krypton-85-lähde, jonka aktiivisuus oli ollut alkujaan 1850 MBq. STUK kertoi säteilylaitteen haltijalle, että laite olisi tarvinnut turvallisuusluvan ja ohjeisti lähteen hävittämisessä.

STUKin pyytämään lisäselvitykseen säteilylähteen haltija vastasi, että oli hankkinut lähteen vuonna 1999. Laite poistettiin käytöstä vuonna 2011. Säteilylähteen haltija ei ollut tietoinen velvollisuudesta hakea turvallisuuslupaa, koska laitteen myyjä ei ollut missään vaiheessa kertonut asiasta. Laite hävitettiin asianmukaisesti.

Tapaus 10

Yrityksen metallipihalta löydettiin säteilevä lähde, jonka pinnalta mitattuna annosnopeus oli 68,16 uSv/h (tausta on 0,11uSv/h). Yhteyshenkilön mukaan kyseessä oli rosteriputken pätkä. Putken pätkä oli nostettu muoviämpäriin ja viety erilleen muusta toiminnasta. STUKin pyynnöstä toiminnanharjoittaja tunnisti yrityksen toisesta yksiköstä lainatulla mittarilla nuklidin radium-226:ksi. Putki toimitettiin radioaktiivista pienjätettä käsittelevään yritykseen.

Tapaus 11


Teollisuusyrityksessä tehtiin säiliön sisäpuolisia huoltotöitä, mutta työluvasta huolimatta säiliön kyljessä olevan radiometrisen pinnankorkeusmittarin suljin oli jäänyt sulkematta. Pinnankorkeusmittarin säteilylähde oli koboltti-60-lähde, nykyiseltä aktiivisuudeltaan noin 310 MBq. Säiliössä työskenteli useita henkilöitä neljän vuorokauden aikana. Arvioidut säteilyannokset jäivät alle kirjauskynnyksen.

Poikkeaman syyksi havaittiin puutteet työlupajärjestelmässä säteilylähteiden osalta. Lisäksi säiliön merkinnät mm. säteilylähteiden sulkemisesta olivat heikosti havaittavissa. Toiminnanharjoittaja täydensi työlupajärjestelmää säteilylähteiden osalta sekä uusii ja tarkastaa säiliöiden varoitusmerkinnät.