Missä ja milloin on tarpeen mitata?

Säteilymittauksissa käytettävän mittarin on sovelluttava mitattavana olevan säteilyn mittaamiseen. Lisäksi on huolehdittava siitä,  ja että mittaustulos on riittävän luotettava kyseiseen tarkoitukseen. Lisäksi mittaustulosten on aina oltava metrologisesti jäljitettävissä kansainväliseen  mittayksikköjärjestelmään ja mittaukseen käytettävän säteilymittarin tai mittauslaitteiston on oltava asianmukaisesti kalibroitu.

Säteilymittauksia on tarpeen tehdä monessa eri paikassa ja monesta eri syystä. Eri tilanteissa mittareille asetetaan erilaisia vaatimuksia niin tarkkuuden kuin muidenkin tekijöiden suhteen. Tarkempaa tietoa näistä vaatimuksista löytyy Säteilyturvakeskuksen määräyksestä Säteilymittaukset.

Altistusolosuhteiden tarkkailu

Altistusolosuhteiden tarkkailuun kuuluvat oleellisena osana myös säteilymittaukset. Mittaustulokset on tallennettava ja niiden on oltava käytettävissä työolojen turvallisuuden ja työntekijöiden annosten arvioimista varten. Altistusolosuhteiden tarkkailumittausten perusteella voidaan varmistua mm. siitä, että säteilytyöntekijät on luokiteltu oikeaan luokkaan.

Altistusolosuhteiden tarkkailuun kuuluvat esimerkiksi tarvittavat annosnopeusmittaukset sekä pinta- ja ilmakontaminaatiomittaukset. Altistusolosuhteiden tarkkailusta ja henkilökohtaisesta annostarkkailusta kerrotaan tarkemmin Säteilyturvakeskuksen määräyksissä, jotka tulevat voimaan myöhemmin.

Työntekijöiden annostarkkailu säteilyn ja ydinenergian käytössä

Säteilylähteiden parissa työskentelevien henkilöiden säteilyaltistuksen määrä on arvioitava aina ennalta ja tarvittaessa sitä pitää mitata myös työskentelyn aikana. Henkilökohtainen annostarkkailu eli työntekijän annoksen määrittäminen henkilökohtaisella annosmittauksella on järjestettävä kaikille luokkaan A kuuluville säteilytyöntekijöille. Usein se on tarkoituksenmukaista järjestää myös luokkaan B kuuluville.

Henkilökohtaisten annosmittausten on oltava hyväksytyn annosmittauspalvelun tekemiä ja niiden tulokset tallennetaan työntekijöiden annosrekisteriin.

Altistuminen eri toimialoilla ja erilaisissa työtehtävissä vaihtelee paljon. Työntekijä voi vaikuttaa oman säteilyaltistuksensa määrään myös omilla työskentelytavoillaan ja tarvittavia suojavarusteita huolellisesti käyttämällä.

Radon työpaikoilla

Toisinaan myös hengitysilmassa oleva radonkaasu aiheuttaa työntekijöille säteilyaltistusta siinä määrin, että sen määrä on tarpeen arvioida ja toisinaan myös määrittää jokaisen työntekijän kohdalla.

Radonmittaukset on tehtävä mittausmenetelmällä tai laitteella, jolla on Säteilyturvakeskuksen hyväksyntä. Radonmittausten tekemisestä, ajankohdasta ja muista huomioitavista asioista kerrotaan enemmän STUKin internetsivujen Luonnonsäteilylle altistava toiminta -osiossa.

Lentotoiminta

Avaruudesta peräisin oleva säteily aiheuttaa altistusta lentotyöntekijöille. Tätä altistusta on hankala mitata tarkasti, mutta sen arvioimiseksi on kehitetty useita matemaattisiin malleihin perustuvia laskentaohjelmia. Näitä laskentaohjelmia käyttämällä kunkin työntekijän säteilyaltistuksen riittävän tarkka määrittäminen on mahdollista.

Laskentaohjelmiin syötetään lennon ajankohta, lähtö- ja tulokentät sekä lentoprofiili. Näiden tietojen perusteella laskentaohjelma huomioi kaikki oleelliset annokseen liittyvät tekijät, kuten lentokorkeuden, leveys- ja pituuspiirit sekä auringon aktiivisuuden vaihtelun.

Potilasannokset ja laadunvarmistus terveydenhuollossa

Potilaalle röntgentutkimuksesta aiheutuva säteilyaltistus on voitava tarvittaessa määrittää. Jotta säteilyaltistus voidaan määrittää, on tutkimuskäytännöt (esim. käytetty säteilylaatu, kuvausetäisyys) pystyttävä jälkikäteen selvittämään. Toisaalta monissa tapauksissa nykylaitteista on saatavilla säteilyaltistusta kuvaava annoslukema, jota voidaan hyödyntää määritettäessä potilaalle aiheutunutta säteilyaltistusta. Tällöin on tärkeää, että laitteiden teknisen laadunvarmistuksen yhteydessä varmistetaan annosnäytön toiminnan oikeellisuus riittävällä tasolla. Lisätietoa annoksen ja pinta-alan tulon (DAP) mittaamisesta ja menetelmiä DAP-mittareiden kalibroimiseksi niiden käyttöpaikoilla on esitetty STUKin julkaisemassa raportissa ”Annoksen ja pinta-alan tulon mittaaminen. DAP-mittarin kalibrointi röntgensäteilykeilassa.”

Ympäristön säteilymittaukset

Säteilyturvakeskus valvoo ympäristössä esiintyvän säteilyn määrää monin tavoin muun muassa automaattisen mittausverkoston avulla sekä mittaamalla radioaktiivisuutta elintarvikkeista ja luonnontuotteista. Tavoitteena on olla jatkuvasti tietoinen siitä säteilystä, jolle ihminen ja ympäristö Suomessa altistuu. Säteilyvalvonnan tuloksia julkaistaan STUKin internetsivuilla.

Jaa tämä sivu

YHTEYSTIEDOT YHTEYSTIEDOT

Säteilyn käyttö terveydenhuollossa
Puhelin 09 759 88 246
Säteilyn käyttö teollisuudessa
Puhelin 09 759 88 246
Hammasröntgentutkimukset
Puhelin 09 759 88 520 tai 09 759 88 300
Eläinröntgentutkimukset
Puhelin 09 759 88 246
Annosrekisteri
Puhelin 09 759 88 247