Talousveden radioaktiivisuuden valvonta

Talousveden radioaktiivisuuden valvonta

Kunnan terveydensuojeluviranomainen valvoo talousveden radioaktiivisuutta sosiaali- ja terveysministeriön asetusten 401/2001 ja 1352/2015 mukaisesti. Asetus 401/2001 koskee pieniä talousvesiyksiköitä ja asetus 1352/2015 suuria yksiköitä, elintarvikehuoneistoja sekä pullotettua vettä. Asetus 1352/2015 asettaa laatuvaatimukset radonille, viitteelliselle annokselle ja tritiumille. Radonille on asetettu myös laatutavoite. Pienille talousvesiyksiköille ja yksityiskaivoille on annettu laatusuositus radonille.

Jos asetuksen 1352/2015 mukaisessa talousvesiyksikössä radioaktiivisuuden laatuvaatimus ylittyy, kunnan terveydensuojeluviranomaisen on viivytyksettä ilmoitettava tästä STUKille (radonvalvonta (at) stuk.fi). STUK toimii talousveden radioaktiivisuuden valvonnassa asiantuntijatahona, joka neuvoo kunnan terveydensuojeluviranomaista tarvittaessa.

Jos asetuksen 1352/2015 mukaisessa talousvesiyksikössä radonpitoisuus on suurempi kuin laatutavoite mutta pienempi kuin laatuvaatimus, kunnan terveydensuojeluviranomainen antaa toimenpidemääräykset riskinarvion perusteella. STUK auttaa tarvittaessa riskinarvioinnissa (radonvalvonta (at) stuk.fi).

STUKin tehtävänä on laatia valvontatutkimusten radioaktiivisuuden tuloksista yhteenveto kolmen vuoden välein ja tiedottaa yleisölle niiden turvallisuusmerkityksestä. Tämän vuoksi kuntien terveydensuojelu ilmoittaa vuosittain radioaktiivisuuden valvontatutkimusten tulokset STUKiin sähköisesti.

Talousvesiasetuksen 1352/2015 laatuvaatimukset ja -tavoitteet talousveden radioaktiivisuudelle

Tritium

Tritiumia ei tarvitse tutkia säännöllisessä valvonnassa talousvedestä, sillä STUK valvoo tritiumin aktiivisuuspitoisuuksia valtakunnallisessa ympäristön säteilyvalvontaohjelmassa.

Radon

Radonpitoisuuden laatuvaatimus on 1000 becquereliä litrassa (Bq/l), jonka ylittyessä korjaavat toimet ovat säteilyturvallisuussyistä välttämättömiä aina ilman lisäarviointeja veden käyttötavasta riippumatta. Radonin laatutavoite on 300 Bq/l. Jos laatutavoite ei täyty, korjaavien toimenpiteiden tarpeellisuus harkitaan riskin arvioinnin perusteella.

Radonin tutkimustiheys

Vedenjakelualueilla ei tarvitse tutkia radonpitoisuutta, jos talousvedeksi valmistettava vesi on peräisin yksinomaan pintavesimuodostumasta. Radonnäyte otetaan vesilaitokselta lähtevästä vedestä. Radonia tutkitaan yleensä jaksottaisessa seurannassa. Näytteenottoa voidaan harventaa tai seuranta lopettaa, jos radonpitoisuuden testaustulokset täyttävät talousvesiasetuksen liitteen II kohdan 5 ehdot.

Viitteellinen annos

Viitteellisellä annoksella tarkoitetaan talousvedestä aiheutuvan efektiivisen säteilyannoksen kertymää yhden vuoden aikana saaduista luonnollisista ja keinotekoisista radioaktiivisista aineista lukuun ottamatta tritiumia, kalium-40:ää, radonia ja radonin lyhytikäisiä hajoamistuotteita.

Viitteellisen annoksen laatuvaatimus on alle 0,10 millisievertiä vuodessa (mSv/v). Viitteellisen annoksen tasoa voidaan arvioida näytteen alfa-aktiivisuuden kokonaispitoisuudesta tai yksittäisten radioaktiivisten aineiden (radionuklidien) aktiivisuuspitoisuuksista.

Jos alfa-aktiivisuuden kokonaispitoisuus on pienempi kuin 0,1 Bq/l eikä radonin aktiivisuuspitoisuus ylitä laatutavoitetta 300 Bq/l, voidaan olettaa, että viitteellinen annos ei ylitä tasoa 0,10 mSv/v. Tällöin ei tarvitse määrittää yksittäisten radioaktiivisten aineiden aktiivisuuspitoisuuksia.

Jos alfa-aktiivisuuden kokonaispitoisuus ylittää 0,1 Bq/l, määritetään yksittäisten radioaktiivisten aineiden aktiivisuuspitoisuudet näytteessä viitteellisen annoksen arvioimiseksi. Vesinäytteestä määritettäviä alfa-aktiivisia aineita voivat olla radium-226, uraani-234, uraani-238 ja polonium-210 sekä beeta-aktiivisia radium-228 ja lyijy-210. Poikkeustapauksissa voidaan edellyttää mitattavan myös muita radioaktiivisia aineita.

Viitteellisen annoksen tutkimustiheys

Vedenjakelualueilla ei tarvitse tutkia viitteellistä annosta, jos talousvedeksi valmistettava vesi on peräisin yksinomaan pintavesimuodostumasta. Näyte viitteellisen annoksen tutkimiseksi otetaan lähtevästä vedestä. Näytteenottoa voidaan harventaa tai seuranta lopettaa, jos testaustulokset täyttävät talousvesiasetuksen liitteen II kohdan 5 ehdot.

Viitteellistä annosta tutkitaan yleensä jaksottaisessa seurannassa. Viitteellinen annos voidaan tutkia viiden vuoden välein, jos viitteellinen annos on pienempi kuin 0,05 mSv/v eikä ole ilmeistä syytä viitteellisen annoksen nousemiseen. Asiantuntija-apua viitteellisen annoksen arvioimisesta saa STUKista (radonvalvonta (at) stuk.fi).