Työnaikainen radonpitoisuus

Työnaikainen radonpitoisuus

Työpaikoilla jaksotetun koneellisen tulo- ja poistoilmanvaihdon takia radonpitoisuus voi olla työaikana merkittävästi pienempi kuin illalla ja yöllä. Tähän vaikuttavat ilmanvaihtuvuus ja mahdolliset erillispoistot, esimerkiksi vessoissa tai rappukäytävissä. Jos rakennuksessa on ajastettu ilmanvaihto ja purkkimittauksen tulos on viitearvoa suurempi, kannattaa työpaikalla tehdä työnaikainen radonpitoisuuden mittaus yö- ja päivävaihtelun selvittämiseksi.

Kuvassa alla näkyy radonpitoisuuden voimakas yö- ja päivävaihtelu työpaikalla, jossa on jaksotettu koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto. Ensimmäisen kahden kuukauden purkkimittauksen tulos oli 530 becquereliä kuutiometrissä (Bq/m3), jonka jälkeen tehtiin viikon mittainen työnaikainen radonpitoisuuden mittaus. Tuon viikon aikana työnaikainen radonpitoisuus oli 80 Bq/m3 ja koko viikon radonpitoisuuden keskiarvo oli 480 Bq/m3. Mittauksen aikana radonpitoisuus oli suurimmillaan 870 Bq/m3.

Radonpitoisuuden vaihtelua työpaikalla yö- ja päiväaikana ajastetun ilmanvaihdon vaikutuksesta.

STUKin määräyksessä luonnonsäteilylle altistavassa toiminnasta annetaan kaava, jolla voi laskea työnaikaisen radonpitoisuuden vuosikeskiarvon:

Kaavassa CTK on työnaikaisen radonpitoisuuden keskiarvo määritysjaksolla, CVK on radonpitoisuuden keskiarvo määritysjaksolla ja CRV on radonpurkkimittauksesta (Cp) kertoimella 0,9 laskettu radonpitoisuuden vuosikeskiarvo. Laskukaavan tarkoituksena on ottaa huomioon mahdollinen radonpitoisuuden vaihtelu eri viikkojen kesken.
Työnaikainen radonmittaus pitää tehdä STUKin hyväksymällä mittausmenetelmällä.