Radon muissa oleskelutiloissa

Radon muissa oleskelutiloissa

Radonvalvonnan tavoitteena muissa oleskelutiloissa on, ettei yksikään suomalainen altistu liikaa keuhkosyöpää aiheuttavalle radioaktiiviselle radonkaasulle. Kunnan terveydensuojeluviranomainen valvoo asuntojen ja muiden oleskelutilojen radonpitoisuuden viitearvojen noudattamista (Säteilylaki 859/2018, 15 §)

Muu oleskelutila

Muulla oleskelutilalla tarkoitetaan tilaa, joka on julkinen kokoontumistila tai muu pitkäaikaiseen oleskeluun tarkoitettu tila (Terveydensuojelulaki 13 §). Tyypillisiä muita oleskelutiloja ovat koulut, kirkot, kirjastot, uimahallit ja vaikkapa kuntosalit.

Muut oleskelutilat, joissa radonpitoisuus pitää selvittää (Säteilylaki 859/2018 156§)

Sisäilman radonpitoisuus on selvitettävä ainakin seuraavissa muissa oleskelutiloissa:

  1. Kaikissa osittain tai kokonaan maan alla sijaitsevissa muissa oleskelutiloissa.
  2. Alueilla, joissa mitatuista radonpitoisuuden vuosikeskiarvoista vähintään 10 prosenttia suurempi kuin viitearvo 300 Bq/m³. Säteilyturvakeskus (STUK) ylläpitää luetteloa näistä alueista.
  3. Muissa oleskelutiloissa, jotka sijaitsevat harjuilla tai muilla hyvin ilmaa läpäisevillä sora- tai hiekkamuodostumilla koko maassa.

Selvitysvelvollisuutta koskevassa vastuunjaossa noudatetaan, mitä terveydensuojelulain 27 §:n 2 momentissa säädetään terveyshaitan selvittämisestä, poistamisesta ja rajoittamisesta.

Radonmittaus ei yleensä ole tarpeen rakennuksen toisessa tai ylemmissä kerroksissa sijaitsevissa muissa oleskelutiloissa. Jos rakennuksen lattia ja seinät eivät ole kosketuksissa maankamaraan ja väliin jäävän tilan hyvä tuulettuvuus on ilmeistä, radonmittauksia ei vaadita.

Radonpitoisuuden mittaaminen

Sisäilman radonpitoisuus määritetään ensisijaisesti käyttämällä radonmittauspurkkia (integroiva mittaus), jota pidetään muussa oleskelutilassa vähintään kaksi kuukautta syyskuun alun ja toukokuun lopun välisenä aikana. Radonmittauspurkki kertoo pitkän ajan pitoisuuden keskiarvon. Tämän jälkeen voidaan tarvittaessa selvittää radonpitoisuuksien ajallisia vaihteluita ns. jatkuvatoimisella radonmittauksella.

Keskeistä on se, että radonpitoisuuden määrittämiseen käytetään luotettavaa mittausmenetelmää. Radonmittauksen voi tilata toimijalta, joka käyttää STUKin hyväksymää mittausmenetelmää.

 

Radonpitoisuuden viitearvo ja radonpitoisuuden rajoittaminen

Asunnon ja muun oleskelutilan sisäilman radonpitoisuuden viitearvo on 300 becquereliä kuutiometrissä (Bq/m3). Muun oleskelutilan radonpitoisuus lasketaan tilan käytön aikaisena radonpitoisuuden vuosikeskiarvona.

Rakennuksen omistajan ja haltijan on huolehdittava osaltaan, että muun oleskelutilan sisäilman radonpitoisuus on olosuhteet huomioiden mahdollisimman pieni.

Toimenpiteet mittauksen jälkeen

Muun oleskelutilan radonmittausten tulokset on toimitettava kunnan terveydensuojeluun.
Jos muu oleskelutila on myös jonkun työtila, ja jos radonmittaus on tilattu yksityiseltä radonmittausyritykseltä, radonmittausten tulokset tulee ilmoittaa viipymättä STUKiin (radonvalvonta(at)stuk.fi). Jos muun oleskelutilan radonmittaus on tehty STUKin radonmittauspalvelun purkeilla, radonmittauspalvelu lähettää tilaajalle testausselosteen ja toimittaa mittaustulokset STUKin työpaikkojen radonvalvontaan.

 

Kysyttävää radonista muissa oleskelutiloissa?

Ota yhteyttä: