Säteilyaltistuksen selvitysvelvollisuus

Luonnonsäteilylle altistavasta toiminnasta on tehtävä STUKille selvitys säteilyaltistuksesta

Selvitysvelvollisuus koskee erityisesti toimintaa, jossa hyödynnetään luonnossa olevia maa-, kivi- tai muita aineksia tai näiden käytön tuloksena syntyneitä materiaaleja sekä kaivostoimintaa. Näissä toiminnoissa voi syntyä tai käsitellään luonnonsäteilylle altistavaa materiaalia. Selvitysvelvollisuus koskee toimintoja, joissa luonnonsäteilystä aiheutuva altistus voi olla viitearvoa suurempi. Altistus määritetään efektiivisen annoksen lisäyksenä luonnon taustasäteilystä aiheutuvaan efektiiviseen annokseen.  

  • Työperäisen altistuksen viitearvo muulle luonnonsäteilylle kuin radonille tai avaruussäteilylle on 1 mSv vuodessa.
  • Väestön altistuksen viitearvo muulle luonnonsäteilylle kuin radonille tai avaruussäteilylle on 0,1 mSv vuodessa.

Toiminnasta vastaavan tahon tulee selvittää STUKille toiminnan aiheuttama säteilyaltistus työntekijöille ja väestölle. Kun toiminnan luonnonsäteilyaltistuksesta on tehty selvitys, työntekijöiden ja väestön altistusta voidaan joutua tarvittaessa rajoittamaan.

Selvityksen perusteella varmistetaan, että työperäisen ja väestön luonnonsäteilyaltistus on pienempi kuin viitearvot. Jos viitearvoja pienempi altistus ei ole mahdollista rajoittavista toimista huolimatta, toiminnalle on haettava turvallisuuslupaa STUKilta.

Lue lisää kohdasta Turvallisuusluvanvarainen toiminta.    

Selvitysvelvolliset toiminnat

Säteilyaltistuksen selvitysvelvollisuus on kaivostoiminnalla sekä toiminnoilla, jossa käsitellään, käytetään, varastoidaan ja hyödynnetään luonnon radioaktiivisia aineita sisältäviä aineksia ja jätteitä, joiden uraani-238:n, torium-232:n tai näiden hajoamistuotteen aktiivisuuspitoisuus on suurempi kuin yksi becquerel grammassa. (Säteilylaki 146 §)

Kaikkien toimintojen, joissa luonnonsäteilystä aiheutuva säteilyaltistus voi olla viitearvoa suurempi on tehtävä säteilyaltistusselvitys. Tällaisia toimintoja ovat ainakin (Valtioneuvoston asetus 1034/2018 52 §):

  • harvinaisten maametallien tuotanto;
  • toriumyhdisteiden tuotanto ja toriumia sisältävien tuotteiden valmistus;
  • niobi-tantaalimalmin prosessointi;
  • öljyn ja kaasun tuotanto ja jalostus;
  • geotermisen energian tuotanto;
  • titaanidioksidipigmentin tuotanto;
  • terminen fosforin tuotanto;
  • zirkoni- ja zirkoniumteollisuus;
  • fosfaattilannoitteiden tuotanto;
  • sementin tuotanto ja siinä käytettyjen klinkkeriuunien huolto;
  • turve- ja hiilivoimalaitosten käyttö ja näiden laitosten kattiloiden huolto; korjaus ja käytöstä poistaminen;
  • fosforihapon tuotanto;
  • metallimalmien ja -rikasteiden pelkistyssulatus;
  • talousveden tuottaminen pohjaveden käsittelylaitoksessa;
  • muiden malmien kuin uraanimalmin louhinta.

STUK voi vaatia selvitystä myös muilta toiminnoilta, jos niissä on mahdollista aiheutua viitearvoa suurempi luonnonsäteilystä aiheutuva säteilyaltistus.

Selvitys on tehtävä uudelleen tai päivitettävä, jos toiminta tai olosuhteet muuttuvat niin, että altistuminen voi olla viitearvoja suurempaa, esimerkiksi raaka-aineen muuttuessa.

Malminetsintä ei ole suoraan selvitysvelvollista toimintaa. Malminetsinnässä on tiedettävä porausjätteen ja kairasydänten keskimääräiset luonnon radioaktiivisten aineiden pitoisuudet, että tarvittaessa säteilysuojelu ja vapauttamisrajat voidaan huomioida jätteenkäsittelyssä.

Miten säteilyaltistus selvitetään?

Selvityksen sisältö on kuvattu STUK määräyksessä S/3/2019 3 §, 5–6 §. Selvitystä varten materiaaleista on tehtävä radioaktiivisuusmäärityksiä ja ulkoisen säteilyn annosnopeutta on mitattava eri työpisteissä sekä mahdollisesti säteilevien materiaalien läheisyydessä kertymien kartoittamiseksi ja näytteenoton kohdentamiseksi. Selvityksessä on esitettävä toiminnassa syntyvien luonnon radioaktiivisia aineita sisältävien materiaalien, jätteiden ja päästöjen määrä ja laatu sekä kuvaus niiden jatkokäsittelystä tai loppukäsittelystä.

Selvitykseen sisältyy säteilyaltistuksen arviointi. Arvioinnissa on huomioitava työperäinen ja väestön ulkoinen ja sisäinen altistuminen. Sisäinen altistus arvioidaan laskennallisesti prosessissa käytettävistä materiaaleista tehtyjen radioaktiivisuusmäärityksien perusteella. Ulkoinen säteilyaltistus lasketaan työpisteiden annosnopeuksien ja työpisteissä käytetyn työajan avulla.

Altistumisen arvioinnissa edellä mainittujen tietojen lisäksi STUKille on selvitettävä (S/3/2019 6 §)

  • altistuksen kannalta merkittävät radionuklidit ja altistusreitit sekä altistuksen keskeiset arviointiperusteet;
  • arvioi työntekijälle aiheutuvista säteilyannoksista ja säteilylle altistuvien työntekijöiden lukumäärästä;
  • säteilyaltistusta rajoittavat toimet, jotka on huomioitu työperäistä ja väestön altistusta arvioitaessa.

Selvityksessä ei kuitenkaan tarvitse arvioida säteilyaltistusta, jos selvityksessä osoitetaan mittauksien avulla, että toiminnassa käsiteltävien ainesten uraani-238:n, torium-232:n ja näiden hajoamistuotteiden aktiivisuuspitoisuudet ovat käsittelyn eri vaiheissa enintään yksi Becquerel grammassa (Bq/g). Jos toiminnasta syntyy vesipäästöjä, vesipäästöissä tätäkin huomattavasti pienemmät luonnon radioaktiivisten aineiden pitoisuudet voivat edellyttää säteilyaltistuksen arviointia, koska väestön luonnonsäteilyn viitearvot voivat ylittyä.

Voimalaitokset ja tuhka

Turve- ja hiilivoimalaitosten käyttö, laitosten kattiloiden huolto ja käytöstä poistaminen ovat selvitysvelvollista toimintaa.

Turvetta, kivihiiltä tai puuperäistä polttoainetta polttavien voimalaitosten tuhkaan kertyy luonnon radioaktiivisia aineita. Tuhkan jatkokäsittelyä varten sen luonnon radionuklidit on tutkittava, että tiedetään tuhkan soveltuvan suunniteltuun käyttötarkoitukseen.

Lue lisää: Voimalaitosten velvoitteet (.pdf, avautuu uudessa välilehdessä)
Selvitykset lähetetään STUKiin:
lsv (at) stuk.fi