Jätteet
Luonnonsäteilylle altistavasta toiminnasta syntyvät luonnon radioaktiivisia aineita sisältävät jätteet eivät ole radioaktiivista jätettä, vaan Säteilylain 78 § 3 momentin mukaista jätettä, jonka käsittelyssä säteilyturvallisuus on huomioitava.
Jos luonnon radioaktiivisen aineen määrä jätteessä on suurempi kuin vapauttamisraja, jätteenkäsittelyyn tarvitaan STUKin hyväksyntä. Vapauttamisrajan alittuessa jäte voidaan kierrättää, hyödyntää ja loppukäsitellä jätelain mukaisesti. Jätteen käsittelyssä on huomioitava myös jätteen kemialliset ominaisuudet.
Jos jätteiden uraani-238- ja torium-232-sarjojen sekä kalium-40 aktiivisuuspitoisuus, jätteiden määrästä riippumatta, on vapauttamisrajaa suurempi, jätteiden hävittämisestä tulee lähettää hakemus perusteluineen STUKiin. Jos materiaalissa on ympäristöstä peräisin olevaa keinotekoista cesium-137, sen jatkokäsittelylle voidaan soveltaa tapauskohtaisesti rakennustuotteiden ehtojen mukaisia aktiivisuuspitoisuuksia (S/6/2022 13 §). Yleinen vapauttamisraja cesium-137 aktiivisuuspitoisuudelle kiinteissä materiaaleissa on määrästä riippumatta 0,1 Bq/g.
Vapauttamisrajat kiinteissä materiaaleissa oleville luonnon radionuklideille (SY/1/2018, Stuklex.fi):
| U-238-sarjan luonnon radionuklidit | 1 Bq/g |
| Th-232-sarjan luonnon radionuklidit | 1 Bq/g |
| K-40 | 10 Bq/g |
- Säteilylaki 859/2018 (Finlex)
- STUK määräys luonnonsäteilylle altistavasta toiminnasta S/6/2022 (Stuklex)
- Valtioneuvoston asetus ionisoivasta säteilystä 1034/2018 (Finlex)
- Sosiaali- ja terveysministeriön asetus ionisoivasta säteilystä 1044/2018 (Finlex)
- STUK määräys vapaarajoista ja vapauttamisrajoista SY/1/2018 (Stuklex)