

Palvelut

- STUK.fi
- Ajankohtaista
- Aiheet
- Radon
- Radon aiheuttaa keuhkosyöpää
- Radonin lähteet
- Asuntojen radonia koskevat enimmäisarvot ja määräykset
- Radon Suomessa
- Radon uudisrakentamisessa
- Radonkorjaukset
- Radonvapaa lapsuus
- Ilman radonia -kampanja
- Kansallinen toimintasuunnitelma radonriskien ehkäisemiseksi
- Radon taloyhtiössä
- UV-säteily, aurinko ja solarium
- Säteily terveydenhuollossa
- Kodin ja toimiston säteilevät laitteet
- Matkapuhelimet ja tukiasemat
- Sähkönsiirto ja voimajohdot
- Säteilyn käyttö kauneudenhoidossa
- Laserit
- Ydinvoimalaitokset
- Ydinlaitoshankkeet
- Ydinjätteet
- Kaivokset
- Malminetsintä, valtaus ja YVA-menettely
- Uraanipitoisuudet Suomen kallioperässä ja vesistössä
- Kaivostoiminta
- Terrafamen kaivos
- Ympäristövahinko
- Talvivaaran kaivoksen ympäristöstä kerättyjen vesi- ja muiden näytteiden uraanipitoisuuksia
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia maaliskuussa 2018
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia elokuussa 2017
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia maaliskuussa 2017
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia marraskuussa 2016
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia heinäkuussa 2016
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia maaliskuussa 2016
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia joulukuussa 2015
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia heinäkuussa 2015
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia huhtikuussa 2015
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia joulukuussa 2014
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia kesäkuussa 2014
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia huhtikuussa 2014
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia tammikuussa 2014
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia lokakuussa 2013
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia heinäkuussa 2013
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia toukokuussa 2013
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia huhtikuussa 2013
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia maaliskuussa 2013
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia helmikuussa 2013
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia tammikuussa 2013
- Tilannearvio tammikuussa 2013
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia joulukuussa 2012
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia marraskuussa 2012
- Vesinäytteiden uraanipitoisuudet ennen ympäristövahinkoa
- Uraanipitoisuudet Talvivaaran vesistöjen pohjiin kerrostuneissa aineksissa
- Luontoon laskettujen ylijäämävesien uraanipitoisuuksia
- Talvivaaran kipsisakkajätteessä ei ole uraanin pitkäikäisiä tyttäriä
- Ympäristövahinko
- Säteily ympäristössä
- Elintarvikkeet ja juomavesi
- Säteilyvaara
- Suomalaisten turvallisuudesta huolehditaan
- Onnettomuuden vaikutukset
- Toimintaohjeet säteilyvaaratilanteessa
- Esimerkkejä säteilyannoksista
- Säteilyyn liittyviä poikkeavia tapahtumia
- Ohjeistus säteilyvaaratilanteissa tarvittavista suojelutoimista
- Ydinlaitos- ja säteilytapahtumien kansainvälinen vakavuusasteikko INES
- Mitä säteily on
- Radon
- STUK valvoo
- Säteilyn käyttäjälle
- Säteilytoiminnan turvallisuus
- Säteilysuojelun periaatteet
- Toiminnan suunnittelu
- Kuka vastaa ionisoivan säteilyn käytöstä?
- Turvallisuuslupa
- Säteilyn käyttöorganisaatio
- Työntekijöiden suojelu
- Tilojen säteilysuojaus
- Säteilylaitteet ja laadunvalvonta
- Turvallisuuskulttuuri
- Laadunvarmistus terveydenhuollon säteilyn käytössä
- Laadunvarmistus teollisuuden säteilyn käytössä
- Laadunhallintaan liittyviä termejä
- Laitteet
- Säteilylaitteiden käytönaikaiset vaatimukset
- Terveydenhuollon säteilylaitteita koskevat vaatimukset
- Radioaktiivisten aineiden käyttörajoitukset tuotteissa
- Säteilyn käytön valvontaviranomaiset
- Koulutus
- Säännöstö
- Säteilyn käytön aloittaminen
- Toiminnan valvonta
- Poikkeavat tapahtumat
- Koulutus
- Säteilysuojelukoulutus
- Vastaavan johtajan koulutuksen antamiseen tarvitaan hyväksyntä
- Tulevia koulutustapahtumia
- STUKin säteilyturvallisuuspäivät
- Koulutuspäivien materiaalia
- Sädehoitofyysikoiden 34. neuvottelupäivät 8.-9.6.2017 STUKissa
- Teollisuuden ja tutkimuksen 12. säteilyturvallisuuspäivät, 5.-7.4.2017, m/s Mariella
- Säteilylähteiden kauppaa koskeva tapaaminen 9.11.2016
- Teollisuuden 11. säteilyturvallisuuspäivät, 7.-8.10.2015, Helsinki
- Sädehoitofyysikoiden 33. neuvottelupäivät 9.-10.6.2016
- Säteilyturvallisuus ja laatu isotooppilääketieteessä 10.–11.12.2015
- Sädehoitofyysikoiden 32. neuvottelupäivät 4.-5.6.2015
- Terveydenhuollon röntgentoiminnan asiantuntijoiden neuvottelupäivät 13.-14.4.2015, Siikaranta
- Sädehoitofyysikoiden 31. neuvottelupäivät 5.-6.2014, Billnäsin Ruukki, Raasepori
- Säteilyturvallisuus ja laatu röntgendiagnostiikassa 19.-21.5.2014, m/s Viking Mariella
- Säteilyturvallisuus ja laatu isotooppilääketieteessä 21.-22.11.2013, Paasitorni, Helsinki
- Säteilymittaukset
- Uutiskirjeet säteilyn käyttäjille
- Säteilytoiminnan turvallisuus
- STUK valvoo säteily- ja ydinturvallisuutta Suomessa
- Ympäristön säteilyvalvonta
- Luonnonsäteilylle altistava toiminta
- Ydinturvallisuus
- STUKin ydinturvallisuusvalvonnan tehtävät
- STUK asettaa turvallisuusvaatimukset
- Laitoshankkeiden valvonta
- Turvallisuusanalyysit
- Laitosten toimintakunnon valvonta
- Laitosmuutosten valvonta
- Organisaation toiminnan valvonta
- Säteilyturvallisuuden valvonta
- STUK hyväksyy ydinlaitosten tarkastuslaitoksia
- Ydinjätehuollon valvonta
- Ydinmateriaalien valvonta
- Valvonnan kohteet
- STUKin kolmannesvuosiraportointi
- STUK osallistuu ydinlaitosten luvitukseen
- Fukushima-selvitykset
- Tiedote 16.5.2011: STUK antoi ministeriölle selvityksensä ydinlaitosten varautumisesta poikkeuksellisiin luonnonilmiöihin
- Tiedote 1.6.2011: EU:n stressitestit käyntiin Olkiluodossa ja Loviisassa
- Tiedote 15.9.2011: EU:n stressitestien kansallinen edistymisraportti valmistui
- Tiedote 31.10.2011: Voimayhtiöiden stressitestiselvitykset valmistuivat
- Tiedote 16.12.2011: Fortum ja TVO toimittivat STUKille pyydetyt lisäselvitykset
- Tiedote 30.12.2011: STUKin loppuraportti stressitesteistä valmistui
- Tiedote 26.4.2012: Eurooppalaisten ydinvoimalaitosten stressitestit on arvioitu
- Tiedote 6.6.2012: Euroopan ydinvoimalaitosten turvajärjestelyjä on arvioitu
- Tiedote 20.7.2012: STUK teki päätökset suunnitelmista ydinvoimalaitosten turvallisuuden parantamiseksi
- STUKin ydinturvallisuusvalvonnan tehtävät
- Turvajärjestelyjen valvonta
- Matkapuhelinten valvonta
- Lasereiden valvonta
- Solariumien valvonta
- Kauneudenhoito ionisoimatonta säteilyä käyttäen
- Säteilyn käyttäjälle
- Palvelut
- Palveluhinnasto
- Mittauspalveluiden yleiset toimitusehdot
- Radonmittaukset
- Pyyhintänäytteet
- Rakennusmateriaalit ja teollisuustuotteet
- Elintarvike- ja ympäristönäytemittaukset
- Juomaveden radioaktiivisuusmittaukset
- Ihmisen radioaktiivisuusmittaukset
- Muut radioaktiivisuusmittaukset
- Kalibrointipalvelut
- Mittausmenetelmien kuvaukset
- Paikallislaboratoriot
- PCXMC - A Monte Carlo program for calculating patient doses in medical x-ray examinations
- Säännöstö
- Julkaisut
- Tietoa STUKista
- STUKin tehtävä on valvoa säteilyturvallisuutta Suomessa
- STUKin strategia 2018-2022
- Organisaatio
- Talous
- Historia
- Neuvottelukunnat
- Kansainväliset arviot STUKin toiminnasta
- Yhteistyö
- Yhteystiedot
- Näin löydät meidät
- STUK sosiaalisessa mediassa
- Avoimet työpaikat
- Virka- ja työehtosopimukset
- Suunnittelu ja seuranta
- Hankinnat
- Palaute
- Usein kysyttyä
- Kysy säteilystä
- Viesti kirjaamoon
- Oikaisuvaatimusohje
- Julkinen diaari
- Avoin data
- Cores
- sateilytilanne
Mittausmenetelmien kuvaukset
Tulosten toimitusajat
Kaikkien mittausmenetelmien suhteen ilmoitetut tulosten toimitusajat ovat viitteellisiä eivätkä Säteilyturvakeskusta sitovia. Tulosten toimitusaika riippuu STUKin valvontavelvoitteiden määrästä ja kiireellisyydestä kyseisenä ajankohtana. Palvelumittaukset suoritetaan STUKin normaalien valvontamittausten ohessa, joten palvelumittauksen tulosten toimitusta asiakkaalle ilmoitetussa viitteellisessä toimitusajassa ei voida aina taata.
Gammaspektrometrinen mittaus
Näytteissä esiintyviä radioaktiivisia aineita, joiden pitoisuudet voidaan määrittää gammaspektrometrillä, ovat mm. kalium-40, koboltti-60, cesium-134, cesium-137, lyijy-210, radium-226, torium-232 sekä uraani-235 ja uraani-238.
Mittausmenetelmä ei aseta näytteelle kovin suuria vaatimuksia. Tarkkoja pitoisuusmäärityksiä varten näyte pyritään kuitenkin mittaamaan näyteastioissa, joiden tilavuus on joko 35, 110 tai noin 500 millilitraa. Lisäksi näytteen tulisi olla homogeeninen. Useimmat näytteet esikäsitellään niin, että ne täyttävät nämä vaatimukset. Esikäsittelymenetelmiä ovat mm. kuivaaminen, jauhaminen, polttaminen, puristaminen ja haihduttaminen. Jos näytteen alkuperäinen määrä on kovin pieni (esim. alle 10 grammaa), tuloksen tarkkuus voi olla huono. Näytteen mittausaika on muutamasta tunnista yhteen vuorokauteen.
Menetelmällä havaitaan yleensä pitoisuudet, jotka ylittävät 1 becquereliä kilossa (Bq/kg) tai 1 becquereliä litrassa (Bq/l). Näytteen esikäsittelyä tehostamalla tai pidentämällä mittausaikaa voidaan havaita jopa alle 0,1 Bq/kg pitoisuuksia. Tuloksena ilmoitetaan havaitut radioaktiiviset aineet, niiden pitoisuudet näytteessä ja tulosten epävarmuus. Tuloksena voidaan myös ilmoittaa halutuille aineille määritysrajat, mikäli niitä ei havaittu mittauksessa.
Tuloksen toimitusaika on normaalisti noin kaksi viikkoa siitä, kun näyte saapuu Säteilyturvakeskukseen. Rakennusmateriaalien radioaktiivisuusmäärityksissä tuloksen toimitusaika on yleensä noin neljä viikkoa näytteen saapumisesta STUKiin. Mittaus voidaan tehdä kiireellisenä resurssiemme sallimissa puitteissa. Kiireellisessä tapauksessa mittaustulos voidaan toimittaa 1-3 päivässä, jolloin palvelun hinta on 1,5-kertainen normaalihintaan verrattuna. Halutessanne näytteen kiireellisenä ottakaa yhteyttä STUKiin, jolloin voimme kertoa mahdollisuudesta kiireelliseen mittaukseen.
Tritium-mittaus
Vesien tritium-mittaus tehdään nestetuikemenetelmällä tislatusta vesinäytteestä. Tarvittava näytemäärä on noin yksi litra. Määritysraja on 1-3 becquerelia litrassa (Bq/l) riippuen mittausajasta. Eritenäytteestä näyte otetaan suoraan mittaukseen ilman tislausta ja määritysraja on noin 6 – 8 becquerelia litrassa (Bq/l). Tuloksen saanti kestää normaalisti noin kaksi viikkoa.
Strontium
Radioaktiivisen strontiumin määrittäminen ympäristö- tai elintarvikenäytteestä vaatii näytteen esikäsittelyn lisäksi pitkän kemiallisen erotusmenetelmän ennen kuin strontiumin beeta-aktiivisuus voidaan mitata. Lisäksi analyysiin kuuluu kahden viikon odotusaika. Tarvittava näytemäärä riippuu näytelajista. Tuloksen saanti kestää normaalisti kahdesta kolmeen kuukauteen. Määritysraja vaihtelee 0,02 – 0,1 becquerelia litrassa (Bq/l) becquerelia kilossa (Bq/kg) riippuen mittausajasta ja näytemäärästä.
Uraani, lyijy ja polonium
Radiokemiallinen uraanimääritys voidaan tehdä elintarvike- tai ympäristönäytteestä. Näyte pitää aina saattaa liukoiseen muotoon. Uraanituloksen saanti kestää normaalisti noin neljä viikkoa. Radiokemiallisen lyijy-210:n ja polonium-210:n yhteismäärityksen tekeminen kestää noin kahdeksan kuukautta. Analyysiin kuuluu kuuden kuukauden sisäänkasvatusaika. Lyijy (Pb-210) voidaan määrittää myös nestetuikespektrometrisesti, jolloin tulokset valmistuvat noin kahdessa kuukaudessa. Tarvittava näytemäärä riippuu analysoitavasta näytelajista. Määritysraja on noin 0,01 becquerelia litrassa (Bq/l) tai becquerelia kilossa (Bq/kg) riippuen mittausajasta ja näytemäärästä.
Kokonaisalfa- ja kokonaisbeeta-aktiivisuus
Kokonaisalfa-aktiivisuuden määrityksessä näytteestä määritetään kaikki alfa-aktiivisuutta aiheuttavat radioaktiiviset aineet. Kokonaisalfamäärityksestä ei saada erikseen yksittäisten radioaktiivisten aineiden pitoisuuksia, ainoastaan alfa-aktiivisten aineiden yhteismäärä. Esimerkiksi juomavesinäytteissä kokonaisalfa-aktiivisuus muodostuu juomavedessä olevista alfa-aktiivisista radioaktiivisista aineista kuten uraanista, radiumista ja poloniumista. Vastaavasti kokonaisbeeta-aktiivisuus muodostuu kaikista näytteessä olevista beetasäteilyä lähettämistä radioaktiivisista aineista.