Ihmisen radioaktiivisuusmittaukset

Suorat ihmismittaukset

Gammasäteilyä lähettävien aineiden määrä voidaan mitata suoraan ihmisen kehosta tai jostain elimestä kuten esimerkiksi kilpirauhasesta. Mittaus kestää noin puoli tuntia. Ennen mittausta mitattava käy suihkussa ja pukeutuu mittausasuun. 

Mitattavat ovat pääasiassa säteilytyöntekijöitä tai valvontaohjelmissa määriteltyjen väestöryhmien edustajia. Työntekijöiden mittaukset tehdään sovitun ohjelman mukaisina palvelumittauksina tai jos on syytä epäillä, että työntekijä on saanut sisäänsä radioaktiivisia aineita. Yksityishenkilöillä ei ole tavallisesti syytä säteilymittaukseen. Mittaukseen voi kuitenkin päästä omasta pyynnöstä, jos mittaus todetaan tarpeelliseksi ja kapasiteettia on riittävästi.

Mittaustulosten perusteella voidaan arvioida kyseessä olevasta aineesta aiheutunut sisäinen säteilyannos. Yksinkertaisessa tapauksessa se voidaan arvioida yhdenkin mittauksen perusteella, mutta monimutkaisemmassa tapauksessa annoksen arviointi edellyttää useita tietylle aikavälille ajoitettuja mittauksia. Nämä mittaukset tehdään valvonta- ja palvelumittauksina.    

Epäsuorat ihmismittaukset, eritenäytteet

Eritenäytteistä (mm. virtsanäyte) määritetään tritiumin (H-3), poloniumin (Po-210), uraanin (U-234, U-238) ja lyijyn (Pb-210) aktiivisuuspitoisuuksia. Nämä kaikki määritykset tehdään radiokemiallisesti erottaen tutkittava aine muusta matriisista. Nämä mittaukset tehdään valvonta- ja palvelumittauksina.