Leningradin ydinvoimalaitoksen vanhin ydinreaktori Sosnovyi Borissa sammutetaan lopullisesti joulukuussa

Suomenlahden eteläpuolella sijaitsevan venäläisen Leningradin ydinvoimalaitoksen ensimmäinen  ydinreaktori kylmenee ennen vuoden vaihdetta, kun laitoksen vanhimman reaktorin  käyttölupa päättyy  22. joulukuuta. Asiasta on kertonut voimalaitoksen omistava Rosenergoatom-yhtiö. Leningradin ydinvoimalaitoksella Sosnovyi Borissa on yhteensä neljä RBMK-tyyppistä reaktoria.

Sähkön tekeminen ydinvoimalla jatkuu Leningradin ydinvoimalaitoksella, vaikka vanhat reaktorit otetaan pois käytöstä vuoteen 2025 mennessä. Kaupallinen käyttö ensimmäisessä uudessa ydinvoimalatosyksikössä alkoi kuudes joulukuuta. Kuva: Lehtikuva

Joulukuussa sammutettava reaktori on Leningradin laitoksen vanhin ja samalla vanhin kaikista Venäjän RBMK-reaktoreista. Sähköntuotanto reaktorilla alkoi  vuonna 1973. Alun perin  reaktoria oli tarkoitus käyttää  noin 30 vuotta, mutta käytön aikana tehtyjen uudistusten jälkeen sen käyttöä on jatkettu 15 vuotta pitempään.  

Rosenergoatom on ilmoittanut, että myös muut kolme Leningradin laitospaikan RBMK-reaktoria suljetaan, kun niille tulee täyteen 45 käyttövuotta. Reaktoreista toiseksi vanhin on siis tarkoitus sulkea vuonna 2021 ja viimeiset vuoden 2025 tammikuussa ja joulukuussa. Tällä hetkellä Venäjällä on käytössä yhteensä yksitoista RBMK-reaktoria, joista uusin on Smolenskissa. Se otettiin käyttöön  vuonna 1990 ja sen on tarkoitus sammua viimeisenä vuonna 2035.

Venäläisten suunnitelman mukaan Leningradin laitoksen vanhimman yksikön purkaminen alkaa viisi vuotta reaktorin  pysäyttämisestä. Laitoksen purkaminen edellyttää huolellista suunnittelua, jotta radioaktiivisia aineita ei pääse leviämään ympäristöön.

STUK on ollut mukana laitosten turvallisuuden parantamisessa

Leningradin RBMK-reaktorit ovat tulleet STUKille tutuiksi vuosien mittaan, toteaa toimistopäällikkö Aapo Tanskanen STUKin Kansainväliset hankkeet -yksiköstä. ”STUKin yhteistyö Venäjän kanssa Suomen lähialueen ydinvoimalaitosten turvallisuuden parantamiseksi alkoi vuonna 1992”, Tanskanen muistuttaa.  

Yhteistyö on pitänyt sisällään muun muassa turvallisuuden arviointia ja konkreettisia projekteja, joissa laitosten turvallisuutta on parannettu. ”STUK on ollut mukana korjaamassa turvallisuuspuutteita ja toimittamassa esimerkiksi laitteita, joilla voidaan havaita ydinlaitosten putkiston mahdollisia vaurioita ennen putkirikkoa.” Yhteistyöprojektina on Leningradin ydinvoimalaitoksen ympärille rakennettu myös säteilymittausverkko, joka toimittaa Suomeen reaaliaikaista tietoa laitoksen ympäristön säteilytilanteesta.

Toimistopäällikkö Tanskanen muistuttaa, että yhteistyössä toteutetuissa projekteissa on hyvin tärkeää se, että niissä STUKin asiantuntijat ovat päässeet toteamaan venäläisten laitosten turvallisuustilanteen ja keskustelemaan suoraan venäläisten asiantuntijoiden kanssa. Yhteistyön puitteissa järjestetään vuosittain esimerkiksi useita seminaareja. Niiden tarkoituksena on toisaalta saada ensikäden tietoa Venäjän ydinvoimalaitosten turvallisuudesta ja toisaalta kertoa venäläisille, miten Suomessa ydinvoimalaitosten turvallisuudesta huolehditaan.

Ensimmäinen uusi reaktori Sosnovyi Borissa tuottaa jo sähköä

Ydinenergian käyttö Sosnovyi Borissa jatkuu RBMK-reaktoreiden sulkemisen jälkeenkin. Rosenergoatom korvaa RBMK-reaktorit uusilla VVER-1200 –reaktoreilla. Niistä ensimmäinen alkoi tuottaa sähköä  lokakuussa. Toinenkin VVER-1200 –yksikkö on jo rakenteilla. Kolmas ja neljäskin uusi yksikkö on suunnitteilla, mutta niiden rakentamista ei ole vielä aloitettu.

Leningradin ydinvoimalaitoksen uudet VVER-1200 -reaktorit ovat perustyypiltään samanlaisia kuin Hanhikiven ydinvoimala, jolle Fennovoima hakee Suomessa rakentamislupaa. Leningradin ydinvoimalaitoksen ensimmäisen VVER-1200 –reaktorin rakentaminen ja käyttöönotto kesti noin 10 vuotta.

RBMK-reaktoreista kerrotaan STUKin Ydinturvallisuus-kirjassa:


RBMK on Neuvostoliitossa kehitetty paineputkityyppinen grafiittimoderoitu kiehutusvesireaktori. Siinä polttoaineniput on sijoitettu pystysuoriin paineputkiin, joissa polttoainetta jäähdytetään tavallisella vedellä. Neutronit hidastuvat  grafiitissa paineputkien ulkopuolella. Periaatteessa kanavatyyppisen reaktorin etuna on, että siinä ei tarvita isokokoista painesäiliötä, jonka valmistaminen on pitkäaikainen ja erikoistuneet tuotantotilat vaativa projekti. Suuret, sähköteholtaan noin 900–1 500 MW:n
RBMK-reaktorit on mahdollista rakentaa suhteellisen nopeasti. Käytännössä RBMK-reaktorin yhtenä teknillisenä ongelmana on poikkeuksellisen suuri määrä erilaisia liitoksia ja venttiileitä, joiden luotettava valmistaminen ja tarkastaminen on osoittautunut vaikeaksi.
Reaktorityypillä on eräitä turvallisuuden kannalta haitallisia reaktorifysikaalisia erityispiirteitä. Se ei ole kaikissa tilanteissa luontaisesti stabiili, vaan sillä on joissain olosuhteissa positiivinen reaktiivisuuden tehokerroin. Tämä oli yhtenä syynä Tshernobylin onnettomuuteen. Onnettomuuden jälkeen RBMK-reaktoreiden turvallisuuspuutteita on pyritty korjaamaan.

 

Jaa tämä sivu