Hanhikivi 1: STUK tekee turvallisusarvion, kun saa tarvittavat dokumentit Fennovoimalta

Säteilyturvakeskus (STUK) tekee turvallisuusarvion Fennovoiman Hanhikiven ydinvoimalaitoksen rakentamislupahakemuksesta. Fennovoima on lähettänyt STUKille toistaiseksi alle kymmenesosan vaadittavista dokumenteista. Oikotietä rakentamisluvan saamiseen ei ole, joten hakemuksen käsittely saa vauhtia vasta sitten, kun STUK on vastaanottanut tarvittavat dokumentit.

STUKin Fennovoiman hankkeesta vastaava projektipäällikkö Janne Nevalainen tähdentää rakentamisluvan käsittelyn tärkeyttä laitoksen turvallisuuden kannalta. Kun suunnitelmia ei ole vielä lyöty lukkoon, turvallisuuskriittisiin asioihin voidaan vaikuttaa tehokkaasti.

”Työ on tehtävä huolella. Luvanhakijan pitää pystyä osoittamaan voivansa täyttää suomalaisten teknisten vaatimusten lisäksi myös turvallisuuskulttuuriin ja organisaation osaamiseen liittyvät vaatimukset”, Nevalainen sanoo.

Nevalainen arvioi varovaisesti  Fennovoiman tilannetta.

”Laitoksen perussuunnittelu on vielä kesken. Koska lupa-aineistosta on saatu alle kymmenen prosenttia, on vaikea arvioida hankkeen jatkoa. Parantamisen varaa on monessa asiassa.”

Fennovoima jätti rakentamislupahakemuksen vuonna 2015. Sen jälkeen Fennovoima on toimittanut dokumentteja vähitellen, mihin hallintolaki antaa mahdollisuuden.

”STUK ei voi vastata Fennovoiman aikatauluista. Me teemme oman työmme, eli turvallisuusarvion. Vaikka emme ole saaneet kaikkia dokumentteja, olemme tiiviissä yhteistyössä niin Fennovoiman kuin laitostoimittajan kanssa”, Nevalainen toteaa.

Nevalainen arvioi, että tilanteessa, jossa STUK saisi rakentamislupahakemuksen kerralla, turvallisuusarvion tekeminen veisi puolisentoista vuotta.

Turvallisuuskulttuuri on kulttuurisidonnaista

Fennovoiman laitostoimittaja on venäläinen Rosatom. Suomalais-venäläisessä yhteistyössä luonnollisesti tulee esiin myös kulttuuriin liittyviä eroja.

Suomessa ei ydinvoima-alalla riitä se, että toimitaan aikaisemmin hyväksi koetulla tavalla, vaan vaaditaan johtamisjärjestelmää, jossa toiminnat on kuvattu. Lisäksi seurataan, että organisaatio tuntee johtamisjärjestelmän ja prosessit toimivat kuvausten mukaisesti.

Suomalaiseen turvallisuuskulttuuriin kuuluu myös se, että organisaatiossa kenen tahansa on voitava ja uskallettava nostaa mahdolliset turvallisuuspuutteet esiin ja toimijoilla tulee olla menettelytavat niiden ratkaisemiseksi läpinäkyvästi ja jäljitettävästi. Tämä on osoittautunut haasteeksi Suomea hierarkkisemmissa kulttuureissa.

”Turvallisuus riippuu paljon inhimillisistä tekijöistä, siksi meillä on sitovia vaatimuksia organisaation osaamiseen ja turvallisuuskulttuuriin liittyen. Nämä vaatimukset perustuvat tieteeseen, sillä tutkimuksin on todettu, mitkä ovat hyvän turvallisuuskulttuurin kriteerit”, Nevalainen sanoo.

Tärkeää on myös se, että johtajien ja suunnittelijoiden lisäksi myös suorittavan portaan ja yhteistyökumppanien pitää sisäistää turvallisuuskulttuurin vaatimukset.

Nevalainen antaa esimerkin.

”Kun sähkömies kiinnittää kaapelihyllyä seinään ydinvoimalaitoksessa, hänen pitää ymmärtää, miksi normaalin kahden kiinnikkeen sijasta tarvitaankin neljä. Siksi, että ydinvoimalaitoksen pitää kestää maanjäristykset ja lentokoneen törmäykset.”

Ydinturvallisuus muodostuu paitsi isoista, myös hyvin inhimillisistä ja pienistä asioita.

Web-sisällön esitys Web-sisällön esitys

Teksti on julkaistu STUKin Säteilyuutiset-uutiskirjeessä.

Jaa tämä sivu