

Ajankohtaista

- STUK.fi
- Ajankohtaista
- Aiheet
- Radon
- Radon aiheuttaa keuhkosyöpää
- Radonin lähteet
- Asuntojen radonia koskevat viitearvot ja määräykset
- Radon Suomessa
- Radon uudisrakentamisessa
- Radonkorjaukset
- Radon taloyhtiössä
- Radonvapaa lapsuus
- Ilman radonia -kampanja
- Kansallinen toimintasuunnitelma radonriskien ehkäisemiseksi
- UV-säteily, aurinko ja solarium
- Säteily terveydenhuollossa
- Kodin ja toimiston säteilevät laitteet
- Matkapuhelimet ja tukiasemat
- Sähkönsiirto ja voimajohdot
- Säteilyn käyttö kauneudenhoidossa
- Laserit
- Ydinvoimalaitokset
- Ydinlaitoshankkeet
- Ydinjätteet
- Kaivokset
- Malminetsintä ja YVA-menettely
- Uraanipitoisuudet Suomen kallioperässä ja vesistössä
- Kaivostoiminta
- Terrafame Oy:n Talvivaaran kaivos
- Ympäristövahinko
- Talvivaaran kaivoksen ympäristöstä kerättyjen vesi- ja muiden näytteiden uraanipitoisuuksia
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia syys-lokakuussa 2019
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia lokakuussa 2018
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia syyskuussa 2018
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia maaliskuussa 2018
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia elokuussa 2017
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia maaliskuussa 2017
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia marraskuussa 2016
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia heinäkuussa 2016
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia maaliskuussa 2016
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia joulukuussa 2015
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia heinäkuussa 2015
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia huhtikuussa 2015
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia joulukuussa 2014
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia kesäkuussa 2014
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia huhtikuussa 2014
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia tammikuussa 2014
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia lokakuussa 2013
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia heinäkuussa 2013
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia toukokuussa 2013
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia huhtikuussa 2013
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia maaliskuussa 2013
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia helmikuussa 2013
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia tammikuussa 2013
- Tilannearvio tammikuussa 2013
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia joulukuussa 2012
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia marraskuussa 2012
- Vesinäytteiden uraanipitoisuudet ennen ympäristövahinkoa
- Uraanipitoisuudet Talvivaaran vesistöjen pohjiin kerrostuneissa aineksissa
- Luontoon laskettujen ylijäämävesien uraanipitoisuuksia
- Talvivaaran kipsisakkajätteessä ei ole uraanin pitkäikäisiä tyttäriä
- Ympäristövahinko
- Säteily ympäristössä
- Elintarvikkeet ja juomavesi
- Säteilyvaara
- Suomalaisten turvallisuudesta huolehditaan
- Onnettomuuden vaikutukset
- Toimintaohjeet säteilyvaaratilanteessa
- Esimerkkejä säteilyannoksista
- Säteilyyn liittyviä poikkeavia tapahtumia
- Ohjeistus säteilyvaaratilanteissa tarvittavista suojelutoimista
- Ydinlaitos- ja säteilytapahtumien kansainvälinen vakavuusasteikko INES
- Mitä säteily on
- Radon
- STUK valvoo
- Säteilyn käyttäjälle
- Uuden säteilylain aiheuttamat muutokset
- Uudet toiminnanharjoittajan velvollisuudet tai tarkennukset näihin
- Umpilähteet ja uudet turvallisuusluvan vaativat toiminnat
- Säteilylähteiden ja toimintojen luokittelu siirtymäkautena
- Turvallisuusluvan muuttaminen
- Säteilyturvakeskuksen toimintatavat
- Lääketieteellisen altistuksen oikeutusarviointi
- Radioaktiiviset jätteet ja päästöt avolähteiden käytössä
- Kuvantamisessa henkilöön kohdistettu muu kuin lääketieteellinen altistus
- Säteilytoiminnan turvallisuus
- Säteilysuojelun periaatteet
- Toiminnan suunnittelu
- Kuka vastaa ionisoivan säteilyn käytöstä?
- Turvallisuuslupa
- Säteilytoiminnan johtamisjärjestelmä
- Työntekijöiden suojelu
- Tilojen säteilysuojaus
- Säteilylaitteet ja laadunvalvonta
- Turvallisuuskulttuuri ja turvallisuusjohtaminen
- Laadunvarmistus terveydenhuollon säteilyn käytössä
- Laadunvarmistus teollisuuden säteilyn käytössä
- Laadunhallintaan liittyviä termejä
- Laitteet
- Säteilylaitteiden käytönaikaiset vaatimukset
- Terveydenhuollon säteilylaitteita koskevat vaatimukset
- Radioaktiivisten aineiden käyttörajoitukset tuotteissa
- Säteilyn käytön valvontaviranomaiset
- Koulutus
- Säännöstö
- Säteilyn käytön aloittaminen
- Toiminnan valvonta
- Säteilyturvallisuuspoikkeamat
- Koulutus
- Säteilysuojelukoulutus
- Säteilyturvallisuusvastaavan koulutuksen antamiseen tarvitaan hyväksyntä
- Tulevia koulutustapahtumia
- Koulutuspäivien materiaalia
- Sädeturvapäivät 31.10.-1.11.2019, Tampere-talo
- Teollisuuden ja tutkimuksen 13. säteilyturvallisuuspäivät 8.-9.10.2019, Sokos Hotel Torni, Tampere
- STV:n ja STA:n säteilysuojelukoulutus teollisuudessa ja tutkimuksessa 25.3.2019
- Säteilyturvallisuuspäivät 24.-25.5.2018, Jyväskylän Paviljonki
- Sädehoitofyysikoiden 34. neuvottelupäivät 8.-9.6.2017 STUKissa
- Teollisuuden ja tutkimuksen 12. säteilyturvallisuuspäivät, 5.-7.4.2017, m/s Mariella
- Säteilylähteiden kauppaa koskeva tapaaminen 9.11.2016
- Sädehoitofyysikoiden 33. neuvottelupäivät 9.-10.6.2016
- Säteilymittaukset
- Uutiskirjeet säteilyn käyttäjille
- Uuden säteilylain aiheuttamat muutokset
- STUK valvoo säteily- ja ydinturvallisuutta Suomessa
- Ympäristön säteilyvalvonta
- Luonnonsäteilylle altistava toiminta
- Radon työpaikoilla
- Kunnat ja postinumeroalueet, joissa on työpaikkojen radonmittausvelvollisuus
- Hae oman kuntasi tai postinumeroalueesi työpaikkojen radonmittaustuloksia
- Hyvin ilmaa läpäisevälle maaperälle rakennetut työpaikat, joissa on työpaikkojen radonmittausvelvollisuus
- Työnaikainen radonpitoisuus
- Radon työpaikoilla - lomakkeet
- STUKin valvontahankkeet työpaikoilla
- Radon muissa oleskelutiloissa
- Radon maanalaisissa kaivoksissa ja louhintatyömailla
- Talousveden radioaktiivisuuden valvonta
- Rakennustuotteiden ja tuhkan radioaktiiviset aineet
- Avaruussäteilylle altistava toiminta
- Luonnonsäteilylle altistava teollinen toiminta (NORM)
- Lomakkeita luonnonsäteilylle altistavaan toimintaan
- Radon työpaikoilla
- Ydinturvallisuus
- STUKin ydinturvallisuusvalvonnan tehtävät
- STUK asettaa turvallisuusvaatimukset
- Laitoshankkeiden valvonta
- Turvallisuusanalyysit
- Laitosten toimintakunnon valvonta
- Laitosmuutosten valvonta
- Organisaation toiminnan valvonta
- Säteilyturvallisuuden valvonta
- STUK hyväksyy ydinlaitosten tarkastuslaitoksia
- Ydinjätehuollon valvonta
- Ydinmateriaalien valvonta
- STUKin kolmannesvuosiraportointi
- Valvonnan kohteet
- STUK osallistuu ydinlaitosten luvitukseen
- Fukushima-selvitykset
- Tiedote 16.5.2011: STUK antoi ministeriölle selvityksensä ydinlaitosten varautumisesta poikkeuksellisiin luonnonilmiöihin
- Tiedote 1.6.2011: EU:n stressitestit käyntiin Olkiluodossa ja Loviisassa
- Tiedote 15.9.2011: EU:n stressitestien kansallinen edistymisraportti valmistui
- Tiedote 31.10.2011: Voimayhtiöiden stressitestiselvitykset valmistuivat
- Tiedote 16.12.2011: Fortum ja TVO toimittivat STUKille pyydetyt lisäselvitykset
- Tiedote 30.12.2011: STUKin loppuraportti stressitesteistä valmistui
- Tiedote 26.4.2012: Eurooppalaisten ydinvoimalaitosten stressitestit on arvioitu
- Tiedote 6.6.2012: Euroopan ydinvoimalaitosten turvajärjestelyjä on arvioitu
- Tiedote 20.7.2012: STUK teki päätökset suunnitelmista ydinvoimalaitosten turvallisuuden parantamiseksi
- Euroopan ydinvoimalaitosten ikääntymisen hallinta
- STUKin ydinturvallisuusvalvonnan tehtävät
- Turvajärjestelyjen valvonta
- Matkapuhelinten valvonta
- Lasereiden valvonta
- Solariumien valvonta
- Kauneudenhoito ionisoimatonta säteilyä käyttäen
- Säteilyn käyttäjälle
- Palvelut
- Palveluhinnasto
- Mittauspalveluiden yleiset toimitusehdot
- Radonmittaukset
- Pyyhintänäytteet
- Rakennus- ja teollisuustuotteet
- Elintarvike- ja ympäristönäytemittaukset
- Juomaveden radioaktiivisuusmittaukset
- Ihmisen radioaktiivisuusmittaukset
- Muut radioaktiivisuusmittaukset
- Kalibrointipalvelut
- Mittausmenetelmien kuvaukset
- Paikallislaboratoriot
- PCXMC - A Monte Carlo program for calculating patient doses in medical x-ray examinations
- Säännöstö
- Julkaisut
- Tietoa STUKista
- STUKin tehtävä on valvoa säteilyturvallisuutta Suomessa
- STUKin strategia 2018-2022
- Organisaatio
- Talous
- Historia
- Neuvottelukunnat
- Kansainväliset arviot STUKin toiminnasta
- Yhteistyö
- Kansainvälinen säteily- ja ydinturvallisuusyhteistyö
- Säteily- ja ydinturvallisuusyhteistyö Suomen lähialueilla
- EU-palveluhankkeet
- Cores - Säteilyturvallisuustutkimuksen yhteenliittymä
- Yhteystiedot
- Näin löydät meidät
- STUK sosiaalisessa mediassa
- Avoimet työpaikat
- Virka- ja työehtosopimukset
- Suunnittelu ja seuranta
- Tietosuoja STUKissa
- Palaute
- Usein kysyttyä
- Kysy säteilystä
- Viesti kirjaamoon
- Tietoa sivustosta
- Oikaisuvaatimusohje
- Julkinen diaari
- Avoin data
- Cores
Sisältöjulkaisija
Flygpersonalens stråldoser har ökat
Under fjolåret ökade flygpersonalens stråldoser märkbart jämfört med föregående år. Flygpersonalen utgör ca en fjärdedel av de arbetstagare vars strålningsexponering övervakas, men de utsätts för tre fjärdedelar av den totala stråldosen.
Under fjolåret ingick ca 3650 finländska arbetstagare inom flygbesättning och kabinpersonal i STUK:s övervakning av strålningsexponering. Antalet arbetstagare är ungefär lika stort som föregående år, men den sammanlagda stråldosen som arbetstagarna utsattes för är ca en femtedel större. Därmed ökade även den genomsnittliga dosen för en enskild arbetstagare. Alla arbetstagares doser underskrider ändå den stadgade exponeringsgränsen för flygverksamhet.
Flygpersonalen exponeras för strålning från rymden. Till exempel på ett flyg från Helsingfors till Kanarieöarna får man en lika stor stråldos som vid en vanlig lungröntgenbild. På jordytan uppnås samma dos genom den normala bakgrundsstrålningen på ca tre dagar.
”Dosen man utsätts för under flyget är dock inte alltid lika stor utan den beror på flygtiden och -höjden samt flygrutten och solens aktivitet”, berättar Strålsäkerhetscentralens inspektör Riina Alén.
I Finland är 80 procent av flygpersonalen vars strålningsexponering övervakas anställda av Finnair. Enligt information från Finnair har det ökade antalet flygresor påverkat ökningen av doserna. ”Antalet Finnairs långdistansflyg har ökat. Därtill utrustningen för långdistansflyg har förnyats och de nya planen flyger högre. Dessa två faktorer ökar arbetstagarnas genomsnittliga dos”, konstaterar Jari Paajanen på Finnair.
”STUK övervakar finländska flygbolag. Bolagen har procedurer för bestämning och övervakning av strålningsexponeringen, och vid planering av arbetspass och -rutter säkerställer man att personalens doser inte överskrider exponeringsgränserna”, sammanfattar Riina Alén.
Omfattningen av underhållsarbetet på kärnkraftverken varierar, men doserna hålls under kontroll
Under fjolåret registrerade STUK stråldosdata för sammanlagt 14 603 arbetstagare. Utöver personer som exponeras för naturlig strålning – radon och rymdstrålning – ingick knappt 11 000 arbetstagare i STUK:s egentlig dosövervakning. Dessa personer arbetar inom användningen av kärnenergi, hälsovården, industrin, forskningen, veterinärmedicinen och tillverkningen av radioaktiva ämnen. Inte en enda arbetstagares stråldos överskred dosgränsen för arbetstagare.
Vid användningen av kärnenergi var den sammanlagda dosen som arbetstagarna utsattes för över en tredjedel större än föregående år. Den totala dosen varierar betydligt från år till år beroende på längden på den årliga servicen och de underhållsarbeten som utförs på anläggningarna.
Till exempel hade Fortum i Lovisa I ifjol ett underhållsstopp på 38 dygn. Sådant genomförs vart fjärde år. Under underhållsstoppet utförde bolaget utöver bränslebyte även omfattande inspektioner och ändringsarbeten. Även om den sammanlagda dosen som arbetstagarna utsattes för ökade jämfört med tidigare år då man endast utfört mer kortvarigt årligt underhåll blev dosen ändå mindre än hälften av den sammanlagda dosen vid föregående fyraårsunderhåll.
Både i Lovisa och Olkiluoto underskred stråldoserna för de arbetstagare som deltog i underhållsarbetet klart både de dosgränser som stadgas i strålskyddsförordningen och kraftbolagens dosgränser.
Mer information
Inspektör Riina Alén, tfn (09) 759 88 326
Byråchef Jukka Sovijärvi, strålsäkerhet vid användning av kärnenergi tfn (09) 759 88 519
Kommunikationsspecialist Leena Hietanen, tfn (09) 759 88 215
Medeldos inom flygverksamhet (mSv) under åren 2001-2016. Den årliga dosen som arbetstagaren inom flygbesättning och kabinpersonal utsätts för får inte överskrida 6 millisievert. Den genomsnittliga stråldosen för finländare är 3,2 millisievert per år.