Antero Kuusi: Myös epätodennäköisiin riskeihin pitää varautua (20.2.)
Sisäministeriö julkaisi 14.2. kansallisen riskiarvion. Ensimmäisen kerran arvio tehtiin 2015 ja edellinen päivitetty versio vuonna 2018. Ensimmäisestä arviosta lähtien mukana on ollut myös vakava ydinvoimalaitosonnettomuus Suomessa tai Suomen lähialueella.
Muuttunut eurooppalainen turvallisuustilanne on huomioitu myös ydinvoimalaitoksen riskiarviossa. Vakavan ydinvoimalaitosonnettomuuden riski on kuitenkin uudessakin riskiarviossa erittäin pieni. Vaikka on epätodennäköistä, että Suomessa tai Suomen lähialueilla, eli Venäjällä tai Ruotsissa, tapahtuisi vakava ydinvoimalaitosonnettomuus, on tärkeää, että viranomaiset ja luvanhaltijat varautuvat toimiin, joilla rajoitettaisiin onnettomuuden mahdolliset seuraukset mahdollisimman vähäisiksi.
Laitokset on varustettu useilla erilaisilla, toisistaan riippumattomia turvallisuusjärjestelmillä, joiden ansioista vakavat onnettomuudet ovat äärimmäisen epätodennäköisiä. Laitokset on myös suunniteltu kestämään luonnon ääri-ilmiöitä. Turvajärjestelyillä on varauduttu myös siihen, että joku yrittäisi vaurioittaa reaktoria tahallaan.
Tapahtuneilla onnettomuuksilla ja lähellä piti -tilanteilla on suuri merkitys ydinvoimalaitosten turvallisuuteen tänä päivänä. Onnettomuuksiin johtaneita syitä on tutkittu tarkoin ja niiden perusteella laitosten turvallisuutta on parannettu vuosien aikana monin eri tavoin. Vuonna 1986 tapahtuneen Tshernobylin ydinvoimalaitosonnettomuuden jälkeen Suomessakin on kiinnitetty entistä enemmän huomiota mahdollisen suuren radioaktiivisen päästön vaikutusten vähentämiseen. Fukushiman onnettomuuden jälkeen on tutkittu poikkeuksellisten sääilmiöiden mahdollisia vaikutuksia ja tehty tarvittavia turvallisuusparannuksia.
Ydinvoimalaitosonnettomuuden mahdolliset seurausvaikutukset vaihtelevat erittäin paljon riippuen onnettomuuden vakavuudesta ja sen seurauksena ympäristöön pääsevistä radioaktiivisista aineista. Kansallisessa riskiarviossa on käsitelty vakavaa ydinvoimalaitosonnettomuutta, jossa radioaktiivisia aineita pääsisi ympäristöön erityisen paljon.
Onnettomuus ydinvoimalaitoksella Suomessa, Forsmarkin laitoksella Ruotsissa tai Leningradin ja Kuolan laitoksilla Venäjällä saattaisi edellyttää jollakin alueella Suomessa väestön suojelutoimia. Ihmisten pitäisi mahdollisesti suojautua sisälle, siirtyä muualle laskeuman alle jäävältä alueelta, alle 40-vuotiaille suositeltaisiin ehkä joditablettien ottamista kilpirauhasen suojaamiseksi päästöpilvessä olevalta radioaktiiviselta jodilta. Näillä toimilla pyrittäisiin vähentämään säteilyaltistusta, joka voi suurentaa ihmisten syöpäriskiä tulevaisuudessa.
Säteilysairaus, joka ilmenee nopeasti altistuksen jälkeen, on käytännössä mahdollinen vain suojaamattomille henkilöille laitospaikalla tai sen välittömässä läheisyydessä erityisen vakavassa onnettomuudessa.
Säteilystä johtuvien terveyshaittojen lisäksi onnettomuudella olisi laaja-alaista vaikutusta yhteiskuntaan erityisesti onnettomuuspaikan lähialueilla. Onnettomuudella olisi myös merkittäviä psykososiaalisia vaikutuksia ja nämä vaikutukset voivatkin olla merkittävimmät seurausvaikutukset varsinkin, jos säteilyltä suojaavat suojelutoimet onnistuvat suunnitellusti.
Säteily- ja ydinturvallisuuden valvonnassa Säteilyturvakeskus on Suomessa avainasemassa. STUK päivystää säteily- ja ydinturvallisuutta vuorokauden ympäri ja on valmis ottamaan vastaan ilmoituksia ja hälytyksiä Suomesta ja ulkomailta vuoden jokaisena päivänä.
Vakava ydinlaitosonnettomuus Suomessa tai lähialueella edellyttäisi useiden viranomaisten yhteistyötä sekä suojelutoimien oikea-aikaista käynnistämistä. STUK on valmiudessa käynnistämään tarvittavat toimenpiteet 15 minuutin kuluessa tilanteen edellyttämässä laajuudessa. Pääosa onnettomuuden johdosta tehtävistä suojelutoimista tehtäisiin paikallisesti, jotta vältettäisiin säteilyaltistuksia, jonka seuraukset saattaisivat näkyä vuosien tai vuosikymmenien päästä kohonneina syöpäsairauksina.
Linkit:
Kansallinen riskiarvio 2023
72tuntia
Kirjoittaja Antero Kuusi on ylitarkastaja Säteilyturvakeskuksen valmiuspalvelut-yksikössä.