Ydinlaitoshankkeet Ydinlaitoshankkeet

Ydinlaitoshankkeet

Ydinlaitoshankkeet

Hanhikiven ydinvoimalaitoksen ydinjätteet

Hanhikiven ydinvoimalaitoksen ydinjätteet

Fennovoima Oy on hakemassa rakentamislupaa 1200 megawatin tehoiselle ydinvoimalaitokselle Pohjois-Pohjanmaalle Pyhäjoen Hanhikiveen. Samalla kun ydinvoimalaitos tuottaa sähköä, se tuottaa myös radioaktiivisia aineita, ydinjätteitä. Rakentamislupaa yhtiö ei voi saada ennen kuin se on osoittanut, että se pystyy huolehtimaan jätteistä niin, että niistä ei koidu vaaraa ihmisille tai ympäristölle.  Haitattomuuden vaatimus on tiukka. Jätteistä ei saa olla vaaraa koskaan.

Yhtiötä sitovat jätehuollon turvallisuusvaatimukset perustuvat ydinenergialakiin. Täsmälliset ja yksityiskohtaiset vaatimukset on esitetty STUKin antamissa turvallisuusmääräyksissä ja -ohjeissa. STUKin tehtävä on valvoa, että yhtiö täyttää vaatimukset.

Matala-, keski- ja korkea-aktiivisia jätteitä

Ydinvoimalaitoksen radioaktiiviset jätteet voidaan jakaa neljään luokkaan niiden radioaktiivisuuden perusteella: hyvin matala-, matala-, keski- ja korkea-aktiivisiin jätteisiin.

Hanhikiven ydinvoimalaitoksen matala- ja keskiaktiiviset jätteet loppusijoitettaisiin pysyvästi laitosalueelle. Ratkaisulle on jo olemassa valtoneuvoston tekemä ja eduskunnan hyväksymä periaatepäätös.

Korkea-aktiivisen käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitusratkaisulle periaatepäätöstä ei vielä ole. On ratkaisu mikä tahansa, jäte pysyisi reaktorista poistamisen jälkeen laitosalueella välivarastossa useita vuosikymmeniä. Vasta sen jälkeen se voidaan sijoittaa pysyvästi loppusijoitustilaan.

Matala- ja keskiaktiiviset jätteet sijoitetaan voimalaitosalueelle

Radioaktiivisten jätteiden aktiivisuus vähenee ajan mittaan. Puhutaan puoliintumisajasta, jonka kuluessa puolet radioaktiivisen aineen atomeista on muuttunut toisiksi aineiksi. Ydinvoimalaitoksessa syntyvät matala- ja keskiaktiiviset jätteet säilyvät puoliintumisesta huolimatta radioaktiivisina niin kauan, ettei niiden varastointi aktiivisuuden vähentämiseksi vaarattomalle tasolle ole järkevää. Sen vuoksi jätteet käsitellään, pakataan ja loppusijoitetaan pysyvällä tavalla.

Tyypillisesti matala- ja keskiaktiivista jätettä syntyy ydinvoimalaitoksessa 50–100 kuutiometriä vuodessa. Fennovoima aikoo sijoittaa Hanhikiven ydinvoimalaitoksessa syntyvät matala- ja keskiaktiiviset jätteet pysyvästi voimalaitosalueelle kallioperään rakennettavaan loppusijoitustilaan.

Loviisan ja Olkiluodon ydinvoimalaitokset huolehtivat omista matala- ja keskiaktiivisista jätteistään vastaavalla menetelmällä. Olkiluodon matala- ja keskiaktiivisen jätteen loppusijoituslaitos on ollut käytössä vuodesta 1992. Loviisan loppusijoituslaitos otettiin käyttöön vuonna 1998.

Käytetty ydinpolttoaine sijoitetaan Suomen kallioperään

Käytetty ydinpolttoaine säteilee hyvin paljon, kun se poistetaan reaktorista. Säteilyn vähentyminen vaarattomalle tasolle kestää hyvin kauan. Aluksi säteilyn väheneminen on kuitenkin hyvin nopeaa. Jo neljässäkymmenessä vuodessa säteily vähenee noin tuhannesosaan, ja tuhannessa vuodessa noin sadastuhannesosaan alkuperäisestä säteilyn voimakkuudesta. Säteilysuojelun kannalta loppusijoituksessa tärkeintä onkin huolehtia ensimmäisistä tuhansista vuosista.

Fennovoiman Hanhikiven ydinvoimalaitos olisi teholtaan 1200 megawattia ja sen suunniteltu käyttöikä on 60 vuotta. 60 vuodessa syntyisi noin 2000 tonnia korkea-aktiivista käytettyä ydinpolttoainetta. Voimalaitos varastoi käytetyn ydinpolttoaineen useaksi vuosikymmeneksi voimalaitosalueelle. Varastoinnin aikana jätteestä häviää suuri osa sen radioaktiivisuudesta ja se jäähtyy.

Fennovoima ei ole vielä ilmoittanut, mitä menetelmää se käyttäisi käytetyn ydinpolttoaineen välivarastoinnissa, vesialtaita vai kuivavarastointia. Molempia menetelmiä on käytössä useissa maissa. Loviisan ja Olkiluodon ydinvoimalaitoksissa välivarastointi tapahtuu vesialtaissa.

Välivarastoinnin jälkeen käytetty ydinpolttoaine voidaan pakata loppusijoitusta varten ja sijoittaa pysyvään loppusijoituspaikkaan. Fennovoiman suunnitelmien mukaan loppusijoitus alkaisi 2090-luvulla.

Suomessa tuotettu käytetty ydinpolttoaine täytyy sijoittaa Suomen kallioperään pysyvästi, koska käytetyn polttoaineen radioaktiivisuuden väheneminen haitattomaksi kestää hyvin kauan. Säteily on vähentynyt samalle tasolle kuin sen luonnonuraanin, josta polttoaine valmistettiin, noin kahdensadantuhannen vuoden kuluttua.

Ydinenergialain mukaan käytettyä ydinpolttoainetta ei saa viedä Suomen rajojen ulkopuolelle. Käytettyä ydinpolttoainetta ei myöskään saa tuoda Suomeen.

Suomessa Teollisuuden Voiman ja Fortumin yhdessä omistama Posiva Oy valmistautuu hoitamaan omistajayhtiöidensä käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen Eurajoen Olkiluodossa. Eduskunta vahvisti hankkeen periaatepäätöksen toukokuussa 2001. Rakentamisluvan Posiva sai marraskuussa 2015.

Toisin kuin ydinvoimaloihin, loppusijoitukseen ei liity korkeita lämpötiloja tai paineita. Käytetty ydinpolttoaine itsessään ei voi räjähtää, eikä pakkaamisessa loppusijoituskapseleihin saa käyttää helposti syttyviä aineita. Sen takia onnettomuus ydinjätteen käsittelylaitoksessa olisi vaikutuksiltaan paikallinen. Loppusijoituslaitoksen suunnittelussa ja käytössä on myös varauduttava ilkivallan ja terrorismin torjuntaan.

Koska säteilystä ei saa olla haittaa, ydinjätteen pakkaamisen ja muun käsittelyn aikanakin loppusijoitusalueen lähellä voi liikkua luonnossa ja esimerkiksi sienestää ja marjastaa normaalisti.

Lupaprosessi

Ydinjätteiden loppusijoitusta varten Fennovoima tarvitsee ydinenergialain edellyttämät luvat. Hyvin matala-aktiivista jätettä lukuun ottamatta lupaprosessit ovat samanlaiset kuin ydinvoimalaitoksen lupaprosessi.

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitusta varten Fennovoima tarvitsee ensimmäiseksi valtioneuvostolta myönteisen periaatepäätöksen, joka eduskunnan on vielä vahvistettava. Periaatepäätöksen jälkeen se voi hakea loppusijoituslaitokselle rakentamislupaa ja rakentamisen jälkeen käyttölupaa, jotka valtioneuvosto myöntää.

Kuntalaisten vaikuttamisen kannalta tärkein lupavaihe on ensimmäinen, periaatepäätös. Kunnalla on oikeus myöntää tai kieltää laitoksen tulo alueelleen. Päätöksen tekee valtuusto, mutta ennen sitä periaatepäätöksen lupaviranomainen, työ- ja elinkeinoministeriö, järjestää kuulemiskierroksen, jossa kysytään kansalaisten mielipiteet asiasta.

Periaatepäätöstä varten Fennovoiman on tehtävä myös hankkeen ympäristövaikutusten arviointi, YVA. YVAa varten on oma kansalaisten kuulemismenettelynsä. 22.6.2016 Fennovoima jätti työ- ja elinkeinoministeriölle käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitusta koskevan ympäristövaikutusten arviointiohjelman, jonka työ- ja elinkeinoministeriö hyväksyi joulukuussa 2016.

Matala- ja keskiaktiivisen jätteen loppusijoitukselle Fennovoimalla on jo valtioneuvoston tekemä ja eduskunnan vahvistama periaatepäätös. Laitoksen rakentamislupakäsittely on edessä 2020-luvulla.

STUKin tehtävät

Kaikkiin lupavaiheisiin kuuluu STUKin tekemä turvallisuusarvio. Yhtiön on pystyttävä osoittamaan, että hanke on kaikissa vaiheissa niin turvallinen kuin suomalaiset määräykset edellyttävät. Laitoksesta ei sen käytön aikana tai sulkemisen jälkeen saa olla vaaraa ympäristölle tai ihmisille.

STUKin tehtävä on valvoa, että ydinlaitoshankkeen turvallisuusvaatimukset täyttyvät koko laitoksen elinkaaren ajan ja laatia lupaprosessin eri vaiheissa arviot ja lausunnot hankkeen turvallisuudesta.