Hanhikiven ydinvoimalaitoksen ydinjätteet

Yhtiötä sitovat jätehuollon turvallisuusvaatimukset perustuvat ydinenergialakiin. Täsmälliset ja yksityiskohtaiset vaatimukset on esitetty STUKin antamissa turvallisuusmääräyksissä ja -ohjeissa. STUKin tehtävä on valvoa, että yhtiö täyttää vaatimukset.

Matala-, keski- ja korkea-aktiivisia jätteitä

Hanhikiven ydinvoimalaitoksen matala- ja keskiaktiiviset jätteet loppusijoitettaisiin pysyvästi laitosalueelle. Ratkaisulle on jo olemassa valtoneuvoston tekemä ja eduskunnan hyväksymä periaatepäätös.

Korkea-aktiivisen käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitusratkaisulle periaatepäätöstä ei vielä ole. On ratkaisu mikä tahansa, jäte pysyisi reaktorista poistamisen jälkeen laitosalueella välivarastossa useita vuosikymmeniä. Vasta sen jälkeen se voidaan sijoittaa pysyvästi loppusijoitustilaan.

Matala- ja keskiaktiiviset jätteet sijoitetaan voimalaitosalueelle

Tyypillisesti matala- ja keskiaktiivista jätettä syntyy ydinvoimalaitoksessa 50–100 kuutiometriä vuodessa. Fennovoima aikoi sijoittaa Hanhikiven ydinvoimalaitoksessa syntyvät matala- ja keskiaktiiviset jätteet pysyvästi voimalaitosalueelle kallioperään rakennettavaan loppusijoitustilaan.

Käytetty ydinpolttoaine Suomen kallioperään

Fennovoiman Hanhikiven ydinvoimalaitos olisi teholtaan 1200 megawattia ja sen suunniteltu käyttöikä on 60 vuotta, jolloin syntyisi noin 2000 tonnia korkea-aktiivista käytettyä ydinpolttoainetta. Voimalaitos varastoi käytetyn ydinpolttoaineen useaksi vuosikymmeneksi voimalaitosalueelle. Varastoinnin aikana jätteestä häviää suuri osa sen radioaktiivisuudesta, ja se jäähtyy.

Fennovoima ei ole ilmoittanut, mitä menetelmää se käyttäisi käytetyn ydinpolttoaineen välivarastoinnissa, vesialtaita vai kuivavarastointia. Molempia menetelmiä on käytössä useissa maissa. Loviisan ja Olkiluodon ydinvoimalaitoksissa välivarastointi tapahtuu vesialtaissa.

Välivarastoinnin jälkeen käytetty ydinpolttoaine voidaan pakata loppusijoitusta varten ja sijoittaa pysyvään loppusijoituspaikkaan. Fennovoiman suunnitelmien mukaan loppusijoitus olisi alkanut 2090-luvulla.

Ydinenergialain mukaan käytettyä ydinpolttoainetta ei saa viedä Suomen rajojen ulkopuolelle. Käytettyä ydinpolttoainetta ei myöskään saa tuoda Suomeen.

Lupaprosessi

Ydinjätteiden loppusijoitusta varten Fennovoima tarvitsee ydinenergialain edellyttämät luvat. Hyvin matala-aktiivista jätettä lukuun ottamatta lupaprosessit ovat samanlaiset kuin ydinvoimalaitoksen lupaprosessi.

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitusta varten Fennovoima tarvitsee ensimmäiseksi valtioneuvostolta myönteisen periaatepäätöksen, joka eduskunnan on vielä vahvistettava. Periaatepäätöksen jälkeen se voi hakea loppusijoituslaitokselle rakentamislupaa ja rakentamisen jälkeen käyttölupaa, jotka valtioneuvosto myöntää.

Kuntalaisten vaikuttamisen kannalta tärkein lupavaihe on ensimmäinen, periaatepäätös. Kunnalla on oikeus myöntää tai kieltää laitoksen tulo alueelleen. Päätöksen tekee valtuusto, mutta ennen sitä periaatepäätöksen lupaviranomainen, työ- ja elinkeinoministeriö, järjestää kuulemiskierroksen, jossa kysytään kansalaisten mielipiteet asiasta.

STUKin tehtävät

Kaikkiin lupavaiheisiin kuuluu STUKin tekemä turvallisuusarvio. Yhtiön on pystyttävä osoittamaan, että hanke on kaikissa vaiheissa niin turvallinen kuin suomalaiset määräykset edellyttävät. Laitoksesta ei sen käytön aikana tai sulkemisen jälkeen saa olla vaaraa ympäristölle tai ihmisille.

STUKin tehtävä on valvoa, että ydinlaitoshankkeen turvallisuusvaatimukset täyttyvät koko laitoksen elinkaaren ajan ja laatia lupaprosessin eri vaiheissa arviot ja lausunnot hankkeen turvallisuudesta.