

Ydinlaitoshankkeet

- STUK.fi
- Ajankohtaista
- Aiheet
- Radon
- Radon aiheuttaa keuhkosyöpää
- Radonin lähteet
- Asuntojen radonia koskevat viitearvot ja määräykset
- Radon Suomessa
- Radon uudisrakentamisessa
- Radonkorjaukset
- Radon taloyhtiössä
- Radonvapaa lapsuus
- Ilman radonia -kampanja
- Kansallinen toimintasuunnitelma radonriskien ehkäisemiseksi
- UV-säteily, aurinko ja solarium
- Säteily terveydenhuollossa
- Kodin ja toimiston säteilevät laitteet
- Matkapuhelimet ja tukiasemat
- Sähkönsiirto ja voimajohdot
- Säteilyn käyttö kauneudenhoidossa
- Laserit
- Ydinvoimalaitokset
- Ydinlaitoshankkeet
- Ydinjätteet
- Kaivokset
- Malminetsintä ja YVA-menettely
- Uraanipitoisuudet Suomen kallioperässä ja vesistössä
- Kaivostoiminta
- Terrafame Oy:n Talvivaaran kaivos
- Ympäristövahinko
- Talvivaaran kaivoksen ympäristöstä kerättyjen vesi- ja muiden näytteiden uraanipitoisuuksia
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia syys-lokakuussa 2019
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia lokakuussa 2018
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia syyskuussa 2018
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia maaliskuussa 2018
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia elokuussa 2017
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia maaliskuussa 2017
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia marraskuussa 2016
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia heinäkuussa 2016
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia maaliskuussa 2016
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia joulukuussa 2015
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia heinäkuussa 2015
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia huhtikuussa 2015
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia joulukuussa 2014
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia kesäkuussa 2014
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia huhtikuussa 2014
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia tammikuussa 2014
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia lokakuussa 2013
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia heinäkuussa 2013
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia toukokuussa 2013
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia huhtikuussa 2013
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia maaliskuussa 2013
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia helmikuussa 2013
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia tammikuussa 2013
- Tilannearvio tammikuussa 2013
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia joulukuussa 2012
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia marraskuussa 2012
- Vesinäytteiden uraanipitoisuudet ennen ympäristövahinkoa
- Uraanipitoisuudet Talvivaaran vesistöjen pohjiin kerrostuneissa aineksissa
- Luontoon laskettujen ylijäämävesien uraanipitoisuuksia
- Talvivaaran kipsisakkajätteessä ei ole uraanin pitkäikäisiä tyttäriä
- Ympäristövahinko
- Säteily ympäristössä
- Elintarvikkeet ja juomavesi
- Säteilyvaara
- Suomalaisten turvallisuudesta huolehditaan
- Onnettomuuden vaikutukset
- Toimintaohjeet säteilyvaaratilanteessa
- Esimerkkejä säteilyannoksista
- Säteilyyn liittyviä poikkeavia tapahtumia
- Ohjeistus säteilyvaaratilanteissa tarvittavista suojelutoimista
- Ydinlaitos- ja säteilytapahtumien kansainvälinen vakavuusasteikko INES
- Mitä säteily on
- Radon
- STUK valvoo
- Säteilyn käyttäjälle
- Uuden säteilylain aiheuttamat muutokset
- Uudet toiminnanharjoittajan velvollisuudet tai tarkennukset näihin
- Umpilähteet ja uudet turvallisuusluvan vaativat toiminnat
- Säteilylähteiden ja toimintojen luokittelu siirtymäkautena
- Turvallisuusluvan muuttaminen
- Säteilyturvakeskuksen toimintatavat
- Lääketieteellisen altistuksen oikeutusarviointi
- Radioaktiiviset jätteet ja päästöt avolähteiden käytössä
- Kuvantamisessa henkilöön kohdistettu muu kuin lääketieteellinen altistus
- Säteilytoiminnan turvallisuus
- Säteilysuojelun periaatteet
- Toiminnan suunnittelu
- Kuka vastaa ionisoivan säteilyn käytöstä?
- Turvallisuuslupa
- Säteilytoiminnan johtamisjärjestelmä
- Työntekijöiden suojelu
- Tilojen säteilysuojaus
- Säteilylaitteet ja laadunvalvonta
- Turvallisuuskulttuuri ja turvallisuusjohtaminen
- Laadunvarmistus terveydenhuollon säteilyn käytössä
- Laadunvarmistus teollisuuden säteilyn käytössä
- Laadunhallintaan liittyviä termejä
- Laitteet
- Säteilylaitteiden käytönaikaiset vaatimukset
- Terveydenhuollon säteilylaitteita koskevat vaatimukset
- Radioaktiivisten aineiden käyttörajoitukset tuotteissa
- Säteilyn käytön valvontaviranomaiset
- Koulutus
- Säännöstö
- Säteilyn käytön aloittaminen
- Toiminnan valvonta
- Säteilyturvallisuuspoikkeamat
- Koulutus
- Säteilysuojelukoulutus
- Säteilyturvallisuusvastaavan koulutuksen antamiseen tarvitaan hyväksyntä
- Tulevia koulutustapahtumia
- Koulutuspäivien materiaalia
- Sädeturvapäivät 31.10.-1.11.2019, Tampere-talo
- Teollisuuden ja tutkimuksen 13. säteilyturvallisuuspäivät 8.-9.10.2019, Sokos Hotel Torni, Tampere
- STV:n ja STA:n säteilysuojelukoulutus teollisuudessa ja tutkimuksessa 25.3.2019
- Säteilyturvallisuuspäivät 24.-25.5.2018, Jyväskylän Paviljonki
- Sädehoitofyysikoiden 34. neuvottelupäivät 8.-9.6.2017 STUKissa
- Teollisuuden ja tutkimuksen 12. säteilyturvallisuuspäivät, 5.-7.4.2017, m/s Mariella
- Säteilylähteiden kauppaa koskeva tapaaminen 9.11.2016
- Sädehoitofyysikoiden 33. neuvottelupäivät 9.-10.6.2016
- Säteilymittaukset
- Uutiskirjeet säteilyn käyttäjille
- Uuden säteilylain aiheuttamat muutokset
- STUK valvoo säteily- ja ydinturvallisuutta Suomessa
- Ympäristön säteilyvalvonta
- Luonnonsäteilylle altistava toiminta
- Radon työpaikoilla
- Kunnat ja postinumeroalueet, joissa on työpaikkojen radonmittausvelvollisuus
- Hae oman kuntasi tai postinumeroalueesi työpaikkojen radonmittaustuloksia
- Hyvin ilmaa läpäisevälle maaperälle rakennetut työpaikat, joissa on työpaikkojen radonmittausvelvollisuus
- Työnaikainen radonpitoisuus
- Radon työpaikoilla - lomakkeet
- Radon muissa oleskelutiloissa
- Radon maanalaisissa kaivoksissa ja louhintatyömailla
- Talousveden radioaktiivisuuden valvonta
- Rakennustuotteiden ja tuhkan radioaktiiviset aineet
- Avaruussäteilylle altistava toiminta
- Luonnonsäteilylle altistava teollinen toiminta (NORM)
- Lomakkeita luonnonsäteilylle altistavaan toimintaan
- Radon työpaikoilla
- Ydinturvallisuus
- STUKin ydinturvallisuusvalvonnan tehtävät
- STUK asettaa turvallisuusvaatimukset
- Laitoshankkeiden valvonta
- Turvallisuusanalyysit
- Laitosten toimintakunnon valvonta
- Laitosmuutosten valvonta
- Organisaation toiminnan valvonta
- Säteilyturvallisuuden valvonta
- STUK hyväksyy ydinlaitosten tarkastuslaitoksia
- Ydinjätehuollon valvonta
- Ydinmateriaalien valvonta
- STUKin kolmannesvuosiraportointi
- Valvonnan kohteet
- STUK osallistuu ydinlaitosten luvitukseen
- Fukushima-selvitykset
- Tiedote 16.5.2011: STUK antoi ministeriölle selvityksensä ydinlaitosten varautumisesta poikkeuksellisiin luonnonilmiöihin
- Tiedote 1.6.2011: EU:n stressitestit käyntiin Olkiluodossa ja Loviisassa
- Tiedote 15.9.2011: EU:n stressitestien kansallinen edistymisraportti valmistui
- Tiedote 31.10.2011: Voimayhtiöiden stressitestiselvitykset valmistuivat
- Tiedote 16.12.2011: Fortum ja TVO toimittivat STUKille pyydetyt lisäselvitykset
- Tiedote 30.12.2011: STUKin loppuraportti stressitesteistä valmistui
- Tiedote 26.4.2012: Eurooppalaisten ydinvoimalaitosten stressitestit on arvioitu
- Tiedote 6.6.2012: Euroopan ydinvoimalaitosten turvajärjestelyjä on arvioitu
- Tiedote 20.7.2012: STUK teki päätökset suunnitelmista ydinvoimalaitosten turvallisuuden parantamiseksi
- Euroopan ydinvoimalaitosten ikääntymisen hallinta
- STUKin ydinturvallisuusvalvonnan tehtävät
- Turvajärjestelyjen valvonta
- Matkapuhelinten valvonta
- Lasereiden valvonta
- Solariumien valvonta
- Kauneudenhoito ionisoimatonta säteilyä käyttäen
- Säteilyn käyttäjälle
- Palvelut
- Palveluhinnasto
- Mittauspalveluiden yleiset toimitusehdot
- Radonmittaukset
- Pyyhintänäytteet
- Rakennus- ja teollisuustuotteet
- Elintarvike- ja ympäristönäytemittaukset
- Juomaveden radioaktiivisuusmittaukset
- Ihmisen radioaktiivisuusmittaukset
- Muut radioaktiivisuusmittaukset
- Kalibrointipalvelut
- Mittausmenetelmien kuvaukset
- Paikallislaboratoriot
- PCXMC - A Monte Carlo program for calculating patient doses in medical x-ray examinations
- Säännöstö
- Julkaisut
- Tietoa STUKista
- STUKin tehtävä on valvoa säteilyturvallisuutta Suomessa
- STUKin strategia 2018-2022
- Organisaatio
- Talous
- Historia
- Neuvottelukunnat
- Kansainväliset arviot STUKin toiminnasta
- Yhteistyö
- Kansainvälinen säteily- ja ydinturvallisuusyhteistyö
- Säteily- ja ydinturvallisuusyhteistyö Suomen lähialueilla
- EU-palveluhankkeet
- Cores - Säteilyturvallisuustutkimuksen yhteenliittymä
- Yhteystiedot
- Näin löydät meidät
- STUK sosiaalisessa mediassa
- Avoimet työpaikat
- Virka- ja työehtosopimukset
- Suunnittelu ja seuranta
- Tietosuoja STUKissa
- Palaute
- Usein kysyttyä
- Kysy säteilystä
- Viesti kirjaamoon
- Tietoa sivustosta
- Oikaisuvaatimusohje
- Julkinen diaari
- Avoin data
- Cores
Hanhikiven ydinvoimalaitoksen ydinjätteet
Hanhikiven ydinvoimalaitoksen ydinjätteet
Fennovoima Oy on hakemassa rakentamislupaa 1200 megawatin tehoiselle ydinvoimalaitokselle Pohjois-Pohjanmaalle Pyhäjoen Hanhikiveen. Samalla kun ydinvoimalaitos tuottaa sähköä, se tuottaa myös radioaktiivisia aineita, ydinjätteitä. Rakentamislupaa yhtiö ei voi saada ennen kuin se on osoittanut, että se pystyy huolehtimaan jätteistä niin, että niistä ei koidu vaaraa ihmisille tai ympäristölle. Haitattomuuden vaatimus on tiukka. Jätteistä ei saa olla vaaraa koskaan.
Yhtiötä sitovat jätehuollon turvallisuusvaatimukset perustuvat ydinenergialakiin. Täsmälliset ja yksityiskohtaiset vaatimukset on esitetty STUKin antamissa turvallisuusmääräyksissä ja -ohjeissa. STUKin tehtävä on valvoa, että yhtiö täyttää vaatimukset.
Matala-, keski- ja korkea-aktiivisia jätteitä
Ydinvoimalaitoksen radioaktiiviset jätteet voidaan jakaa kolmeen luokkaan niiden radioaktiivisuuden perusteella: matala-, keski- ja korkea-aktiivisiin jätteisiin.
Hanhikiven ydinvoimalaitoksen matala- ja keskiaktiiviset jätteet loppusijoitettaisiin pysyvästi laitosalueelle. Ratkaisulle on jo olemassa valtoneuvoston tekemä ja eduskunan hyväksymä periaatepäätös.
Korkea-aktiivisen käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitusratkaisulle periaatepäätöstä ei siis ole. On ratkaisu mikä tahansa, jäte pysyisi reaktorista poistamisen jälkeen laitosalueella välivarastossa useita vuosikymmeniä. Vasta sen jälkeen se voidaan sijoittaa pysyvästi loppusijoitustilaan.
Matala- ja keskiaktiiviset jätteet sijoitetaan voimalaitosalueelle
Radioaktiivisten jätteiden radioaktiivisuus vähenee ajan mittaan. Puhutaan puoliintumisajasta, jonka kuluessa puolet radioaktiivisen aineen atomeista on muuttunut toisiksi aineiksi. Ydinvoimalaitoksessa syntyvät matala- ja keskiaktiiviset jätteet säilyvät puoliintumisesta huolimatta radioaktiivisina niin kauan, ettei niiden varastointi aktiivisuuden vähentämiseksi vaarattomalle tasolle ole järkevää. Sen vuoksi jätteet käsitellään, pakataan ja loppusijoitetaan pysyvällä tavalla.
Tyypillisesti matala- ja keskiaktiivista jätettä syntyy ydinvoimalaitoksessa 50–100 kuutiometriä vuodessa. Fennovoima aikoo sijoittaa Hanhikiven ydinvoimalaitoksessa syntyvät matala- ja keskiaktiiviset jätteet pysyvästi voimalaitosalueelle kallioperään rakennettavaan loppusijoitustilaan.
Loviisan ja Olkiluodon ydinvoimalaitokset huolehtivat omista matala- ja keskiaktiivisista jätteistään vastaavalla menetelmällä. Olkiluodon matala- ja keskiaktiivisen jätteen loppusijoituslaitos on ollut käytössä vuodesta 1992. Loviisan loppusijoituslaitos otettiin käyttöön vuonna 1998.
Käytetty ydinpolttoaine sijoitetaan Suomen kallioperään
Käytetty ydinpolttoaine säteilee hyvin paljon kun se poistetaan reaktorista. Säteilyn vähentyminen vaarattomalle tasolle kestää hyvin kauan. Aluksi säteilyn väheneminen on kuitenkin hyvin nopeaa. Jo neljässäkymmenessä vuodessa säteily vähenee noin tuhannesosaan ja tuhannessa vuodessa noin sadastuhannesosaan alkuperäisestä säteilyvoimakkuudesta. Säteilysuojelun kannalta loppusijoituksessa tärkeintä onkin huolehtia ensimmäisistä tuhansista vuosista.
Suomessa tuotettu käytetty ydinpolttoaine täytyy sijoittaa Suomen kallioperään pysyvästi, koska käytetyn polttoaineen radioaktiivisuuden väheneminen haitattomaksi kestää hyvin kauan. Säteily on vähentynyt samalle tasolle kuin sen luonnonuraanin, josta polttoaine valmistettiin, noin kahdensadantuhannen vuoden kuluttua.
Ydinenergialain mukaan käytettyä ydinpolttoainetta ei saa viedä Suomen rajojen ulkopuolelle. Käytettyä ydinpolttoainetta ei myöskään saa tuoda Suomeen.
Fennovoiman Hanhikiven ydinvoimalaitos olisi teholtaan 1200 megawattia ja sen suunniteltu käyttöikä on 60 vuotta. 60 vuodessa syntyisi noin 2000 tonnia korkea-aktiivista käytettyä ydinpolttoainetta. Voimalaitos varastoi käytetyn ydinpolttoaineen kymmeniä vuosia voimalaitosalueella. Varastoinnin aikana jätteestä häviää suuri osa sen radioaktiivisuudesta ja se jäähtyy. Neljässäkymmenessä vuodessa säteily vähenee noin tuhannesosaan siitä, mitä se oli kun polttoaine nostettiin pois reaktorista.
Fennovoima ei ole vielä ilmoittanut, mitä menetelmää se käyttäisi käytetyn ydinpolttoaineen välivarastoinnissa, vesialtaita vai kuivavarastointia. Molempia menetelmiä on käytössä useissa maissa. Loviisan ja Olkiluodon ydinvoimalaitoksissa välivarastointi tapahtuu vesialtaissa. Kuivia välivarastoja on käytössä monissa muissa maissa.
Välivarastoinnin jälkeen käytetty ydinpolttoaine voidaan pakata loppusijoitusta varten ja sijoittaa pysyvään loppusijoituspaikkaan. Fennovoiman suunnitelmien mukaan loppusijoitus alkaisi 2090-luvulla.
Suomessa Teollisuuden Voiman ja Fortumin yhdessä omistama Posiva Oy valmistautuu hoitamaan omistajayhtiöidensä käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen Eurajoen Olkiluodossa. Eduskunta vahvisti hankkeen periaatepäätöksen toukokuussa 2001. Rakentamisluvan Posiva sai marraskuussa 2015.
Toisin kuin ydinvoimaloihin, loppusijoitukseen ei liity korkeita lämpötiloja tai paineita. Käytetty ydinpolttoaine itsessään ei voi räjähtää, eikä pakkaamisessa loppusijoituskapseleihin saa käyttää helposti syttyviä aineita. Sen takia onnettomuus ydinjätteen käsittelylaitoksessa olisi vaikutuksiltaan paikallinen. Loppusijoituslaitoksen suunnittelussa ja käytössä on myös varauduttava ilkivallan ja terrorismin torjuntaan.
Koska säteilystä ei saa olla haittaa, ydinjätteen pakkaamisen ja muun käsittelyn aikanakin loppusijoitusalueen lähellä voi liikkua luonnossa ja esimerkiksi sienestää ja marjastaa normaalisti.
Lupaprosessi
Ydinjätteen loppusijoitusta varten Fennovoima tarvitsee ydinenergialain edellyttämät luvat. Lupaprosessi on sama kuin ydinvoimalaitoksen lupaprosessi.
Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitusta varten Fennovoima tarvitsee ensimmäiseksi valtioneuvostolta myönteisen periaatepäätöksen, joka eduskunnan on vielä vahvistettava. Periaatepäätöksen jälkeen se voi hakea loppusijoituslaitokselle rakentamislupaa ja rakentamisen jälkeen käyttölupaa, jotka valtioneuvosto myöntää.
Kuntalaisten vaikuttamisen kannalta tärkein lupavaihe on ensimmäinen, periaatepäätös. Kunnalla on oikeus myöntää tai kieltää laitoksen tulo alueelleen. Päätöksen tekee valtuusto, mutta ennen sitä periaatepäätöksen lupaviranomainen, työ- ja elinkeinoministeriö, järjestää kuulemiskierroksen jossa kysytään kansalaisten mielipiteet asiasta.
Periaatepäätöstä varten Fennovoiman on tehtävä myös hankkeen ympäristövaikutusten arviointi, YVA. YVAa varten on oma kansalaisten kuulemismenettelynsä. 22.6.2016 Fennovoima jätti työ- ja elinkeinoministeriölle käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitusta koskevan ympäristövaikutusten arviointiohjelman.
Matala- ja keskiaktiivisen jätteen loppusijoitukselle Fennovoimalla on jo valtioneuvoston tekemä ja eduskunnan vahvistama periaatepäätös. Laitoksen rakentamislupakäsittely olisi edessä 2020-luvulla.
STUKin tehtävät
Kaikkiin lupavaiheisiin kuuluu STUKin tekemä turvallisuusarvio. Yhtiön on pystyttävä osoittamaan, että hanke on kaikissa vaiheissa niin turvallinen, kuin suomalaiset määräykset edellyttävät. Laitoksesta ei sen käytön aikana tai sulkemisen jälkeen saa olla vaaraa ympäristölle tai ihmisille.
STUKin tehtävä on valvoa, että ydinlaitoshankkeen turvallisuusvaatimukset täyttyvät koko laitoksen elinkaaren ajan ja laatia lupaprosessin eri vaiheissa arviot ja lausunnot hankkeen turvallisuudesta.
Muualla verkossa
Yhteyshenkilö
Yhteyshenkilö
- puh. +358975988377etunimi.sukunimi@stuk.fi