

Ydinjätteet

- STUK.fi
- Ajankohtaista
- Aiheet
- Radon
- Radon aiheuttaa keuhkosyöpää
- Radonin lähteet
- Asuntojen radonia koskevat viitearvot ja määräykset
- Radon Suomessa
- Radon uudisrakentamisessa
- Radonkorjaukset
- Radonvapaa lapsuus
- Ilman radonia -kampanja
- Kansallinen toimintasuunnitelma radonriskien ehkäisemiseksi
- Radon taloyhtiössä
- UV-säteily, aurinko ja solarium
- Säteily terveydenhuollossa
- Kodin ja toimiston säteilevät laitteet
- Matkapuhelimet ja tukiasemat
- Sähkönsiirto ja voimajohdot
- Säteilyn käyttö kauneudenhoidossa
- Laserit
- Ydinvoimalaitokset
- Ydinlaitoshankkeet
- Ydinjätteet
- Kaivokset
- Malminetsintä ja YVA-menettely
- Uraanipitoisuudet Suomen kallioperässä ja vesistössä
- Kaivostoiminta
- Terrafame Oy:n Talvivaaran kaivos
- Ympäristövahinko
- Talvivaaran kaivoksen ympäristöstä kerättyjen vesi- ja muiden näytteiden uraanipitoisuuksia
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia marraskuussa 2018
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia maaliskuussa 2018
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia elokuussa 2017
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia maaliskuussa 2017
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia marraskuussa 2016
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia heinäkuussa 2016
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia maaliskuussa 2016
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia joulukuussa 2015
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia heinäkuussa 2015
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia huhtikuussa 2015
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia joulukuussa 2014
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia kesäkuussa 2014
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia huhtikuussa 2014
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia tammikuussa 2014
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia lokakuussa 2013
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia heinäkuussa 2013
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia toukokuussa 2013
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia huhtikuussa 2013
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia maaliskuussa 2013
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia helmikuussa 2013
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia tammikuussa 2013
- Tilannearvio tammikuussa 2013
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia joulukuussa 2012
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia marraskuussa 2012
- Vesinäytteiden uraanipitoisuudet ennen ympäristövahinkoa
- Uraanipitoisuudet Talvivaaran vesistöjen pohjiin kerrostuneissa aineksissa
- Luontoon laskettujen ylijäämävesien uraanipitoisuuksia
- Talvivaaran kipsisakkajätteessä ei ole uraanin pitkäikäisiä tyttäriä
- Ympäristövahinko
- Säteily ympäristössä
- Elintarvikkeet ja juomavesi
- Säteilyvaara
- Suomalaisten turvallisuudesta huolehditaan
- Onnettomuuden vaikutukset
- Toimintaohjeet säteilyvaaratilanteessa
- Esimerkkejä säteilyannoksista
- Säteilyyn liittyviä poikkeavia tapahtumia
- Ohjeistus säteilyvaaratilanteissa tarvittavista suojelutoimista
- Ydinlaitos- ja säteilytapahtumien kansainvälinen vakavuusasteikko INES
- Mitä säteily on
- Radon
- STUK valvoo
- Säteilyn käyttäjälle
- Uuden säteilylain aiheuttamat muutokset
- Säteilytoiminnan turvallisuus
- Säteilysuojelun periaatteet
- Toiminnan suunnittelu
- Kuka vastaa ionisoivan säteilyn käytöstä?
- Turvallisuuslupa
- Säteilyn käyttöorganisaatio
- Työntekijöiden suojelu
- Tilojen säteilysuojaus
- Säteilylaitteet ja laadunvalvonta
- Turvallisuuskulttuuri ja turvallisuusjohtaminen
- Laadunvarmistus terveydenhuollon säteilyn käytössä
- Laadunvarmistus teollisuuden säteilyn käytössä
- Laadunhallintaan liittyviä termejä
- Laitteet
- Säteilylaitteiden käytönaikaiset vaatimukset
- Terveydenhuollon säteilylaitteita koskevat vaatimukset
- Radioaktiivisten aineiden käyttörajoitukset tuotteissa
- Säteilyn käytön valvontaviranomaiset
- Koulutus
- Säännöstö
- Säteilyn käytön aloittaminen
- Toiminnan valvonta
- Poikkeavat tapahtumat
- Koulutus
- Säteilysuojelukoulutus
- Säteilyturvallisuusvastaavan koulutuksen antamiseen tarvitaan hyväksyntä
- Tulevia koulutustapahtumia
- Koulutuspäivien materiaalia
- Säteilyturvallisuuspäivät 24.-25.5.2018, Jyväskylän Paviljonki
- Sädehoitofyysikoiden 34. neuvottelupäivät 8.-9.6.2017 STUKissa
- Teollisuuden ja tutkimuksen 12. säteilyturvallisuuspäivät, 5.-7.4.2017, m/s Mariella
- Säteilylähteiden kauppaa koskeva tapaaminen 9.11.2016
- Teollisuuden 11. säteilyturvallisuuspäivät, 7.-8.10.2015, Helsinki
- Sädehoitofyysikoiden 33. neuvottelupäivät 9.-10.6.2016
- Säteilyturvallisuus ja laatu isotooppilääketieteessä 10.–11.12.2015
- Sädehoitofyysikoiden 32. neuvottelupäivät 4.-5.6.2015
- Terveydenhuollon röntgentoiminnan asiantuntijoiden neuvottelupäivät 13.-14.4.2015, Siikaranta
- Sädehoitofyysikoiden 31. neuvottelupäivät 5.-6.2014, Billnäsin Ruukki, Raasepori
- Säteilyturvallisuus ja laatu röntgendiagnostiikassa 19.-21.5.2014, m/s Viking Mariella
- Säteilyturvallisuus ja laatu isotooppilääketieteessä 21.-22.11.2013, Paasitorni, Helsinki
- Säteilymittaukset
- Uutiskirjeet säteilyn käyttäjille
- STUK valvoo säteily- ja ydinturvallisuutta Suomessa
- Ympäristön säteilyvalvonta
- Luonnonsäteilylle altistava toiminta
- Ydinturvallisuus
- STUKin ydinturvallisuusvalvonnan tehtävät
- STUK asettaa turvallisuusvaatimukset
- Laitoshankkeiden valvonta
- Turvallisuusanalyysit
- Laitosten toimintakunnon valvonta
- Laitosmuutosten valvonta
- Organisaation toiminnan valvonta
- Säteilyturvallisuuden valvonta
- STUK hyväksyy ydinlaitosten tarkastuslaitoksia
- Ydinjätehuollon valvonta
- Ydinmateriaalien valvonta
- Valvonnan kohteet
- STUKin kolmannesvuosiraportointi
- STUK osallistuu ydinlaitosten luvitukseen
- Fukushima-selvitykset
- Tiedote 16.5.2011: STUK antoi ministeriölle selvityksensä ydinlaitosten varautumisesta poikkeuksellisiin luonnonilmiöihin
- Tiedote 1.6.2011: EU:n stressitestit käyntiin Olkiluodossa ja Loviisassa
- Tiedote 15.9.2011: EU:n stressitestien kansallinen edistymisraportti valmistui
- Tiedote 31.10.2011: Voimayhtiöiden stressitestiselvitykset valmistuivat
- Tiedote 16.12.2011: Fortum ja TVO toimittivat STUKille pyydetyt lisäselvitykset
- Tiedote 30.12.2011: STUKin loppuraportti stressitesteistä valmistui
- Tiedote 26.4.2012: Eurooppalaisten ydinvoimalaitosten stressitestit on arvioitu
- Tiedote 6.6.2012: Euroopan ydinvoimalaitosten turvajärjestelyjä on arvioitu
- Tiedote 20.7.2012: STUK teki päätökset suunnitelmista ydinvoimalaitosten turvallisuuden parantamiseksi
- Euroopan ydinvoimalaitosten ikääntymisen hallinta
- STUKin ydinturvallisuusvalvonnan tehtävät
- Turvajärjestelyjen valvonta
- Matkapuhelinten valvonta
- Lasereiden valvonta
- Solariumien valvonta
- Kauneudenhoito ionisoimatonta säteilyä käyttäen
- Säteilyn käyttäjälle
- Palvelut
- Palveluhinnasto
- Mittauspalveluiden yleiset toimitusehdot
- Radonmittaukset
- Pyyhintänäytteet
- Rakennusmateriaalit ja teollisuustuotteet
- Elintarvike- ja ympäristönäytemittaukset
- Juomaveden radioaktiivisuusmittaukset
- Ihmisen radioaktiivisuusmittaukset
- Muut radioaktiivisuusmittaukset
- Kalibrointipalvelut
- Mittausmenetelmien kuvaukset
- Paikallislaboratoriot
- PCXMC - A Monte Carlo program for calculating patient doses in medical x-ray examinations
- Säännöstö
- Julkaisut
- Tietoa STUKista
- STUKin tehtävä on valvoa säteilyturvallisuutta Suomessa
- STUKin strategia 2018-2022
- Organisaatio
- Talous
- Historia
- Neuvottelukunnat
- Kansainväliset arviot STUKin toiminnasta
- Yhteistyö
- Kansainvälinen säteily- ja ydinturvallisuusyhteistyö
- Säteily- ja ydinturvallisuusyhteistyö Suomen lähialueilla
- EU-palveluhankkeet
- Cores - Säteilyturvallisuustutkimuksen yhteenliittymä
- Yhteystiedot
- Näin löydät meidät
- STUK sosiaalisessa mediassa
- Avoimet työpaikat
- Virka- ja työehtosopimukset
- Suunnittelu ja seuranta
- Tietosuoja STUKissa
- Palaute
- Usein kysyttyä
- Kysy säteilystä
- Viesti kirjaamoon
- Tietoa sivustosta
- Oikaisuvaatimusohje
- Julkinen diaari
- Avoin data
- Cores
Radioaktiivisten jätteiden ja päästöjen ryhmittely
Radioaktiiviset jätteet jaotellaan korkea-, keski- ja matala-aktiivisiin jätteisiin. Käytetty ydinpolttoaine luokitellaan korkea-aktiiviseksi jätteeksi.
Ydinenergian käytössä syntynyt radioaktiivinen jäte on ydinenergialain alaista ja muussa radioaktiivisten aineiden käytössä syntynyt jäte säteilylain alaista. Kuvassa nämä pääluokat jaetaan edelleen alaluokkiin sen mukaan, mikä on radioaktiivisen jätteen lopullinen määränpää.
Käsittelyn ja varastoinnin kannalta radioaktiiviset jätteet on tarkoituksenmukaista jakaa aktiivisuustason mukaan seuraaviin luokkiin (STUKin ohje YVL D.4):
- Korkea-aktiiviset jätteet edellyttävät hyvin tehokkaita säteilysuojelujärjestelyjä ja yleensä myös jäähdytystä. Tällöin jätteiden aktiivisuuspitoisuus on yli 10 GBq/kg. Suomessa ydinreaktoreiden käytetty polttoaine luokitellaan korkea-aktiiviseksi jätteeksi.
- Keskiaktiivisten jätteiden käsittely edellyttää tehokkaita säteilysuojelujärjestelyjä, ja niiden aktiivisuuspitoisuus on yli 1 MBq/kg mutta ei yli 10 GBq/kg. Esimerkiksi ydinvoimalaitoksen primaaripiirin puhdistukseen käytetty ioninvaihtohartsi on keskiaktiivista jätettä.
- Matala-aktiivisia jätteitä voidaan käsitellä ilman erityisiä säteilysuojelujärjestelyjä, ja niiden aktiivisuuspitoisuus on alle 1 MBq/kg. Esimerkiksi ydinvoimalaitosten huoltoseisokkien aikana kertyvä sekalainen kiinteä jäte (ns. huoltojäte) on pääosin matala-aktiivista.
Myös ydinlaitosta aikanaan purettaessa kertyy matala- ja keskiaktiivista jätettä.
Loppusijoituksen kannalta radioaktiiviset jätteet luokitellaan usein lyhyt- ja pitkäikäisiin. Lyhytikäisissä jätteissä on vallitsevien radioaktiivisten aineiden puoliintumisaika enintään noin 30 vuotta (esimerkiksi strontium-90 ja cesium-137 lukeutuvat näihin). Niiden aktiivisuus ehtii vähentyä vaarattomalle tasolle muutaman sadan vuoden kuluessa. Ydinvoimalaitosten käytössä syntyvät keski- ja matala-aktiiviset jätteet ovat yleensä lyhytikäisiä. Pitkäikäisissä jätteissä, kuten käytetyssä ydinpolttoaineessa, on puolestaan huomattavia pitoisuuksia radioaktiivisia aineita, joiden puoliintumisaika ylittää 30 vuotta.
Radioaktiivinen ja tavallinen jäte
Koska ihmisen elinympäristössä, esimerkiksi rakennusmateriaaleissa, esiintyy radioaktiivisuutta, on tärkeätä määritellä, mikä on radioaktiivista jätettä ja mitä voidaan pitää tavanomaisena jätteenä. Lähtökohtana on, voiko jätteestä aiheutua säteilyannoksia, jotka ylittävät merkityksettömänä pidettävän tason. Sitä kautta voidaan johtaa radioaktiivisen jätteen määrittelevät aktiivisuuspitoisuusrajat.
Kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA on esittänyt suosituksensa raja-arvoiksi, jotka ovat radionuklidikohtaisia. Merkittävimmille ydinjätteisiin sisältyville radionuklideille nämä raja-arvot ovat välillä 0,1–10 Bq/g. STUKin ohjeessa YVL D.4 on annettu vastaavat raja-arvot. Muulle radioaktiiviselle jätteelle vapaarajat on määritelty STUKin ohjeessa ST 1.5.