Fukushiman ydinvoimalaitoksen onnettomuus

Fukushima Dai-ichi-ydinvoimalaitoksen onnettomuus

Japanin itärannikolla sijaitseva Fukushima Dai-ichi -ydinvoimalaitos vaurioitui pahoin 11.3.2011, ja radioaktiivisia aineita levisi usean päivän ajan sekä merelle että laitoksen lähialueelle. Vaurioituminen oli seurausta voimakkuudeltaan 9 magnitudin maanjäristyksestä ja sitä seuranneesta tsunamista. Maanjäristys ja tsunami aiheuttivat 15 000 henkilön kuoleman ja 6000 henkilön loukkaantumisen. Vuonna 2015 oli edelleen 2 500 henkilöä kateissa.

Radioaktiivisen jodin (I-131) ja cesiumin (Cs-137) päästöjen on arvioitu olleen 10 prosenttia Tšernobylin ydinvoimalaitoksen onnettomuuden päästöstä. Turman vaikutukset ja myöhäisvaikutukset koskettavat koko Japania.

Lähialueilta evakuoitiin noin 170 000 henkilöä. Säteilyannokset jäivät vähäisiksi suojelutoimenpiteiden ansiosta. Henkilöiden saamat säteilyannokset on selvitetty asuinpaikan sekä onnettomuusajan oleskelutietojen perusteella. Evakuoidut saivat 1 - 10 millisievertin suuruisen säteilyannoksen, ja 1-vuotiaalle lapselle säteilyannos on noin kaksinkertainen. Muilla alueilla Japanissa väestön säteilyaltistus jäi vähäisemmäksi.

Suoria säteilyn haittavaikutuksia ei ole havaittu

Fukushiman ydinvoimalaitoksen onnettomuuden terveysvaikutuksia kahden miljoonan väestössä seurataan ja tutkitaan Fukushima Health Management Survey -hankkeessa. Henkilöiden saama säteilyannos on arvioitu ja heidän fyysistä, psyykkistä ja psykososiaalista vointiaan seurataan pitkäaikaisselvityksessä haastatteluilla ja lääketieteellisillä tutkimuksilla.

Säteilyn deterministiset eli suorat haittavaikutukset liittyvät suuriin kerta-annoksiin. Suoria vaikutuksia ovat muun muassa säteilysairaus luuydin- ja suolistovaurioineen sekä paikallinen kudosvaurio.

Kukaan ydinvoimalaitoksen työntekijä tai väestön edustaja ei sairastunut säteilysairauteen tai saanut hoitoa vaativia paikallisia säteilyvammoja. Kuolintapauksia liittyy evakuointiin ja muihin kuin säteilyn aiheuttamiin terveysvaikutuksiin. Syöpään sairastuvat työntekijät saavat poliittisen päätöksen perusteella korvauksia, vaikka kyseessä ei olisi säteilyn aiheuttama syöpä. Perusteeksi riittää yli vuoden työskentely voimalassa onnettomuuden jälkeen.

Voimalaitoksen onnettomuuden jälkitöihin osallistuvia työntekijöitä seurataan perusteellisilla, säännöllisillä terveystarkastuksilla. WHO:n, UNSCEARin ja IAEA:n asiantuntija-arvioiden mukaan onnettomuudesta johtunut säteilyaltistus ei oleellisesti lisää väestön sairastumista syöpään. Onnettomuuteen liittyvien elämän muutosten on todettu aiheuttavan muun muassa psykososiaalisia vaikutuksia ja mielialaongelmia sekä lisäävän monien sairauksien riskitekijöitä.

Lapsia ja nuoria seurataan tarkoin tutkimuksin. Lasten kilpirauhasseulonnat aloitettiin pian onnettomuuden jälkeen sekä kohonneen säteilyn alueella että vertailualueilla. Lisäksi onnettomuuden aikana raskaana olleiden sekä pienten lasten äitien terveyttä seurataan. Kilpirauhaseen kohdistuneet annokset ovat olleet pieniä, eikä kilpirauhassyöpien lisääntymistä ole toistaiseksi kiistatta voitu osoittaa.

Epäsuorat, säteilyaltistuksesta riippumattomat vaikutukset  ovat huomattavat

Kymmenet tuhannet raskaana olevat ja nuoret äidit osallistuivat seurantatutkimukseen vuosina 2011 ja 2012. Kuolleina syntyneissä, keskenmenoissa tai kehityshäiriöissä ei ole todettu eroa verrattuna muun alueen vastaaviin ryhmiin. Rintaruokinta väheni jonkin verran, koska pelättiin maidon radioaktiivisuutta. Raskauksien määrä väheni alussa, mutta normalisoitui vuonna 2013. Raskauden keskeytysten määrä oli jonkin aikaa muuta Japania suurempi.

Huolestumista herättävät havainnot maanjäristyksen ja tsunamin jälkeen viittaavat elämäntapasairauksien riskitekijöiden nousuun. Vuonna 2014 itsemurhaluvut ovat alueella korkeammat kuin aikaisempina vuosina tai muilla alueilla Japanissa.

Ydinvoimalaitoksen työntekijöillä psyykkiset ongelmat lisääntyivät muuhun väestöön verrattuna. Ongelmat johtuvat paljolti kodin menetyksestä ja koetusta syrjinnästä.

Meneillään on seurantahankkeita, joista saadaan uutta ja entistä kattavampaa tietoa ydinvoimalaitoksen onnettomuuden terveysvaikutuksista, ja erityisesti psyykkisistä ja psykososiaalisista vaikutuksista. Onnettomuuden jälkeen on käynnistetty myös muualla maailmassa säteilyyn liittyvien seuraamusten sosioekonomisia ja psykososiaalisia syitä ja vaikutuksia selvittäviä tutkimusprojekteja.

Laskeumanäytteiden jodi-131:n, cesium-134:n ja cesium-137:n aktiivisuuspitoisuudet Helsingissä  Fukushiman ydinvoimalaitosonnettomuuden jälkeen

Laskeumanäytteiden keräysjakso on yksi kuukausi. Fukushiman ydinvoimalaitoksen onnettomuuden jälkeen laskeumanäytteiden keräysjaksoa lyhennettiin Helsingissä. Helsingin valvonta-asemalla sijaitseva keräysastia kerää erikseen märän ja kuivan laskeuman.

Laskeuman radioaktiivisuuspitoisuudet ovat Suomessa tällä hetkellä erittäin pienet. Maaliskuun aikana kerätyissä kuiva- ja märkälaskeumanäytteissä havaittiin pieniä määriä sekä jodi-131:ä että cesium-137:ää.

Tšernobylin onnettomuuden (1986) jälkeen korkein laskeumanäytteestä mitattu cesium-137:n pitoisuus oli 32000 becquereliä neliömetrissä ja matalin 140 becquereliä neliömetrissä. Korkein jodi-131:n pitoisuus oli 36000 becquereliä neliömetrissä.

Taulukoissa on esitetty Fukushiman onnettomuuden jälkeen Helsingissä mitatut märkä- ja kuivalaskeumanäytteiden  jodi-131:n, cesium-134:n ja cesium-137:n aktiivisuuspitoisuudet. Yksikkönä on becquereliä neliömetrissä. Taulukkoa päivitettiin noin viikon välein niin kauan kuin jodi-131 ja Cs-134 oli havaittavissa.

Märkälaskeuma

Keräysjakso

Cesium-137
aktiivisuuspitoisuus Bq/m2
(epävarmuus %)

Cesium-134
aktiivisuuspitoisuus Bq/m2
(epävarmuus %)

Jodi-131
aktiivisuuspitoisuus Bq/m2
(epävarmuus %)

1.1.-31.1.2011 0,03 (9)    
1.2.-28.2.2011

<0,014

   
1.3.-21.3.2011 <0,015   <0,086
21.3.-30.3.2011 0,4 (16) 0,5 (15) 14,8 (5)
30.3.-6.4.2011 1,2 (7) 1,1 (8) 17,7 (4)
6.4.-13.4.2011 0,14 (22) 0,11 (19) 0,7 (12)
21.4 - 29.4.2011 <0,09 <0,07 <0,018

Yhteyshenkilöt

Yhteyshenkilöt