Säteily ympäristössä Säteily ympäristössä

Säteily ympäristössä

Säteily ympäristössä

Fukushiman ydinvoimalaitoksen onnettomuus

Fukushima Dai-ichi-ydinvoimalaitoksen onnettomuus

Japanin itärannikolla sijaitseva Fukushima Dai-ichi -ydinvoimalaitos vaurioitui pahoin 11.3.2011, ja radioaktiivisia aineita levisi usean päivän ajan sekä merelle että laitoksen lähialueelle. Vaurioituminen oli seurausta voimakkuudeltaan 9 magnitudin maanjäristyksestä ja sitä seuranneesta tsunamista. Maanjäristys ja tsunami aiheuttivat 15000 henkilön kuoleman ja 6000 henkilön loukkaantumisen.

Radioaktiivisen jodin (I-131) ja cesiumin (Cs-137) päästöjen on arvioitu olleen kymmenen prosenttia Tšernobylin ydinvoimalaitoksen onnettomuuden päästöstä. Turman vaikutukset ja myöhäisvaikutukset koskettavat koko Japania.

Lähialueilta evakuoitiin noin 170 000 henkilöä. Säteilyannokset jäivät vähäisiksi suojelutoimenpiteiden ansiosta. Henkilöiden saamat säteilyannokset on selvitetty asuinpaikan sekä onnettomuusajan oleskelutietojen perusteella. Evakuoidut saivat 1-10 millisievertin suuruisen säteilyannoksen, ja 1-vuotiaalle lapselle säteilyannos on noin kaksinkertainen. Muilla alueilla Japanissa väestön säteilyaltistus jäi vähäisemmäksi.

Suoria säteilyn haittavaikutuksia ei ole havaittu

Fukushiman ydinvoimalaitoksen onnettomuuden terveysvaikutuksia kahden miljoonan väestössä seurataan ja tutkitaan Fukushima Health Management Survey -hankkeessa. Ihmisten saama säteilyannos on arvioitu ja heidän fyysistä, psyykkistä ja psykososiaalista vointiaan seurataan pitkäaikaisselvityksessä haastatteluilla ja lääketieteellisillä tutkimuksilla.

Kukaan ydinvoimalaitoksen työntekijä tai väestön edustaja ei sairastunut säteilysairauteen tai saanut hoitoa vaativia paikallisia säteilyvammoja. Kuolemantapaukset liittyvät evakuointiin ja muihin kuin säteilyn aiheuttamiin terveysvaikutuksiin. Syöpään sairastuvat työntekijät saavat poliittisen päätöksen perusteella korvauksia, vaikka kyseessä ei olisi säteilyn aiheuttama syöpä. Perusteeksi riittää yli vuoden työskentely voimalassa onnettomuuden jälkeen.

Voimalaitoksen onnettomuuden jälkitöihin osallistuvia työntekijöitä seurataan perusteellisilla, säännöllisillä terveystarkastuksilla. WHO:n, UNSCEARin ja IAEA:n asiantuntija-arvioiden mukaan onnettomuudesta johtunut säteilyaltistus ei oleellisesti lisää väestön sairastumista syöpään. Onnettomuuteen liittyvillä elämäntapamuutoksilla on todettu olevan muun muassa psykososiaalisia vaikutuksia, jotka aiheuttavat mielialaongelmia ja lisäävät monien sairauksien riskitekijöitä.

Onnettomuuden vaikutusalueen lasten ja nuorten terveydentilaa seurataan tarkasti. Lasten kilpirauhasseulonnat aloitettiin pian onnettomuuden jälkeen sekä kohonneen säteilyn alueella että vertailualueilla. Lisäksi onnettomuuden aikana raskaana olleiden sekä pienten lasten äitien terveyttä seurataan. Kilpirauhaseen kohdistuneet annokset ovat olleet pieniä, eikä kilpirauhassyöpien lisääntymistä ole toistaiseksi kiistatta voitu osoittaa.

Epäsuorat, säteilyaltistuksesta riippumattomat vaikutukset  ovat huomattavat

Kymmenet tuhannet raskaana olevat ja nuoret äidit osallistuivat seurantatutkimukseen vuosina 2011 ja 2012. Kuolleina syntyneissä, keskenmenoissa tai kehityshäiriöissä ei ole todettu eroa verrattuna muun alueen vastaaviin ryhmiin. Rintaruokinta väheni jonkin verran, koska pelättiin maidon radioaktiivisuutta. Raskauksien määrä väheni alussa, mutta normalisoitui vuonna 2013. Raskauden keskeytysten määrä oli jonkin aikaa muuta Japania suurempi.

Huolestumista herättävät havainnot maanjäristyksen ja tsunamin jälkeen viittaavat elämäntapasairauksien riskitekijöiden nousuun. Vuonna 2014 itsemurhaluvut olivat alueella korkeammat kuin aikaisempina vuosina tai muilla alueilla Japanissa.

Ydinvoimalaitoksen työntekijöiden psyykkiset ongelmat lisääntyivät muuhun väestöön verrattuna. Ongelmat johtuvat paljolti kodin menetyksestä ja koetusta syrjinnästä.

Meneillään on seurantahankkeita, joista saadaan uutta ja entistä kattavampaa tietoa ydinvoimalaitoksen onnettomuuden terveysvaikutuksista, ja erityisesti psyykkisistä ja psykososiaalisista vaikutuksista. Onnettomuuden jälkeen on käynnistetty myös muualla maailmassa säteilyyn liittyvien seuraamusten sosioekonomisia ja psykososiaalisia syitä ja vaikutuksia selvittäviä tutkimusprojekteja.

Radioaktiivisten jätteiden käsittely

Fukushiman voimalaitoksen onnettomuuden ja sitä seuranneiden puhdistustoimien seurauksena on syntynyt suuret määrät radioaktiivista jätettä voimalaitoksen alueella ja sen ulkopuolella. Voimalaitoksen ulkopuolella matala-aktiivista jätettä on syntynyt laajojen puhdistustoimien seurauksena, kun saastuneiksi luokiteltuja alueita on puhdistettu.

Fukushiman ydinvoimalaitoksen alueella on tankeissa säilössä miljoonia kuutioita puhdistusprosessin läpikäynyttä vettä, jota on käytetty vaurioituneiden reaktoreiden jäähdyttämiseen. Jätevedet on pääosin puhdistettu radioaktiivisista aineista, mutta vesien tritium aiheuttaa kuitenkin ongelman, sillä sitä ei saada kemiallisesti erotettua jätevesistä.

IAEA on vuonna 2020 arvioinut japanilaisviranomaisten mahdolliset suunnitelmat näiden jätevesien käsittelyyn ja todennut, että vedet olisi mahdollista johtaa hallitusti mereen.

Fukushiman ydinvoimalaitosonnettomuudesta peräisin olevien radioaktiivisten aineiden havainnot Suomessa

STUK valvoo Suomessa ulkoilman ja laskeuman radioaktiivisten aineiden pitoisuutta kahdeksalla paikkakunnalla. Fukushiman ydinvoimalaitoksen onnettomuuden seurauksena ilmakehään vapautuneita radioaktiivisia aineita kulkeutui myös Suomeen, ja se näkyi mittauksissa tilapäisenä aktiivisuuspitoisuuden nousuna. Poikkeavia havaintoja tehtiin kaikilla kahdeksalla paikkakunnalla pääosin maalis-huhtikuussa 2011. Fukushiman ydinvoimalaitoksesta peräisin olleiden radioaktiivisten aineiden pitoisuudet Suomessa olivat hyvin pienet, eivätkä ne olleet missään vaiheessa terveydelle haitallisia.

Ulkoilman radioaktiivisten aineiden valvonnassa voitiin havaita Fukushiman onnettomuuden jälkeen kohonnut cesium-137-pitoisuus. Cesium-137:n aktiivisuuspitoisuus laski kuitenkin normaalille tasolle vuoden 2011 toukokuuhun mennessä. Cesium-137:n lisäksi voitiin havaita muita keinotekoisia radioaktiivisia aineita kuten jodi-131:ä ja cesium-134:ää.

Lisätietoja ulkoilman radioaktiivisten aineiden valvonnasta ja paikkakuntakohtaiset mittaustulokset löytyvät Ulkoilman radioaktiiviset aineet -sivulta.

Myös laskeumanäytteissä voitiin havaita Fukushiman ydinvoimalaitosonnettomuudesta peräisin olevia radioaktiivisia aineita. Kerätyissä näytteissä havaittiin cesium-137:n lisäksi pieniä määriä jodi-131:ä sekä cesium-134:ää.

Lisätietoja laskeuman valvonnasta löytyy Laskeuman radioaktiivisuus -sivulta.
Lisätietoa Fukushiman ydinvoimalaitoksen onnettomuudesta peräisin olevien radioaktiivisten aineiden havainnoista Suomessa löytyy raportista Ympäristön säteilyvalvonta Suomessa: Vuosiraportti 2011 (Julkari.fi).​​​​​​​

Yhteyshenkilöt

Yhteyshenkilöt