

Säteily ympäristössä

- STUK.fi
- Ajankohtaista
- Aiheet
- Radon
- Radon aiheuttaa keuhkosyöpää
- Radonin lähteet
- Asuntojen radonia koskevat viitearvot ja määräykset
- Radon Suomessa
- Radon uudisrakentamisessa
- Radonkorjaukset
- Radon taloyhtiössä
- Radonvapaa lapsuus
- Ilman radonia -kampanja
- Kansallinen toimintasuunnitelma radonriskien ehkäisemiseksi
- UV-säteily, aurinko ja solarium
- Säteily terveydenhuollossa
- Kodin ja toimiston säteilevät laitteet
- Matkapuhelimet ja tukiasemat
- Sähkönsiirto ja voimajohdot
- Säteilyn käyttö kauneudenhoidossa
- Laserit
- Ydinvoimalaitokset
- Ydinlaitoshankkeet
- Ydinjätteet
- Kaivokset
- Malminetsintä ja YVA-menettely
- Uraanipitoisuudet Suomen kallioperässä ja vesistössä
- Kaivostoiminta
- Terrafame Oy:n Talvivaaran kaivos
- Ympäristövahinko
- Talvivaaran kaivoksen ympäristöstä kerättyjen vesi- ja muiden näytteiden uraanipitoisuuksia
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia syys-lokakuussa 2019
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia lokakuussa 2018
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia syyskuussa 2018
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia maaliskuussa 2018
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia elokuussa 2017
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia maaliskuussa 2017
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia marraskuussa 2016
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia heinäkuussa 2016
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia maaliskuussa 2016
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia joulukuussa 2015
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia heinäkuussa 2015
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia huhtikuussa 2015
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia joulukuussa 2014
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia kesäkuussa 2014
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia huhtikuussa 2014
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia tammikuussa 2014
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia lokakuussa 2013
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia heinäkuussa 2013
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia toukokuussa 2013
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia huhtikuussa 2013
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia maaliskuussa 2013
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia helmikuussa 2013
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia tammikuussa 2013
- Tilannearvio tammikuussa 2013
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia joulukuussa 2012
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia marraskuussa 2012
- Vesinäytteiden uraanipitoisuudet ennen ympäristövahinkoa
- Uraanipitoisuudet Talvivaaran vesistöjen pohjiin kerrostuneissa aineksissa
- Luontoon laskettujen ylijäämävesien uraanipitoisuuksia
- Talvivaaran kipsisakkajätteessä ei ole uraanin pitkäikäisiä tyttäriä
- Ympäristövahinko
- Säteily ympäristössä
- Elintarvikkeet ja juomavesi
- Säteilyvaara
- Suomalaisten turvallisuudesta huolehditaan
- Onnettomuuden vaikutukset
- Toimintaohjeet säteilyvaaratilanteessa
- Esimerkkejä säteilyannoksista
- Säteilyyn liittyviä poikkeavia tapahtumia
- Ohjeistus säteilyvaaratilanteissa tarvittavista suojelutoimista
- Ydinlaitos- ja säteilytapahtumien kansainvälinen vakavuusasteikko INES
- Mitä säteily on
- Radon
- STUK valvoo
- Säteilyn käyttäjälle
- Uuden säteilylain aiheuttamat muutokset
- Uudet toiminnanharjoittajan velvollisuudet tai tarkennukset näihin
- Umpilähteet ja uudet turvallisuusluvan vaativat toiminnat
- Säteilylähteiden ja toimintojen luokittelu siirtymäkautena
- Turvallisuusluvan muuttaminen
- Säteilyturvakeskuksen toimintatavat
- Lääketieteellisen altistuksen oikeutusarviointi
- Radioaktiiviset jätteet ja päästöt avolähteiden käytössä
- Kuvantamisessa henkilöön kohdistettu muu kuin lääketieteellinen altistus
- Säteilytoiminnan turvallisuus
- Säteilysuojelun periaatteet
- Toiminnan suunnittelu
- Kuka vastaa ionisoivan säteilyn käytöstä?
- Turvallisuuslupa
- Säteilytoiminnan johtamisjärjestelmä
- Työntekijöiden suojelu
- Tilojen säteilysuojaus
- Säteilylaitteet ja laadunvalvonta
- Turvallisuuskulttuuri ja turvallisuusjohtaminen
- Laadunvarmistus terveydenhuollon säteilyn käytössä
- Laadunvarmistus teollisuuden säteilyn käytössä
- Laadunhallintaan liittyviä termejä
- Laitteet
- Säteilylaitteiden käytönaikaiset vaatimukset
- Terveydenhuollon säteilylaitteita koskevat vaatimukset
- Radioaktiivisten aineiden käyttörajoitukset tuotteissa
- Säteilyn käytön valvontaviranomaiset
- Koulutus
- Säännöstö
- Säteilyn käytön aloittaminen
- Toiminnan valvonta
- Säteilyturvallisuuspoikkeamat
- Koulutus
- Säteilysuojelukoulutus
- Säteilyturvallisuusvastaavan koulutuksen antamiseen tarvitaan hyväksyntä
- Tulevia koulutustapahtumia
- Koulutuspäivien materiaalia
- Sädeturvapäivät 31.10.-1.11.2019, Tampere-talo
- Teollisuuden ja tutkimuksen 13. säteilyturvallisuuspäivät 8.-9.10.2019, Sokos Hotel Torni, Tampere
- STV:n ja STA:n säteilysuojelukoulutus teollisuudessa ja tutkimuksessa 25.3.2019
- Säteilyturvallisuuspäivät 24.-25.5.2018, Jyväskylän Paviljonki
- Sädehoitofyysikoiden 34. neuvottelupäivät 8.-9.6.2017 STUKissa
- Teollisuuden ja tutkimuksen 12. säteilyturvallisuuspäivät, 5.-7.4.2017, m/s Mariella
- Säteilylähteiden kauppaa koskeva tapaaminen 9.11.2016
- Sädehoitofyysikoiden 33. neuvottelupäivät 9.-10.6.2016
- Säteilymittaukset
- Uutiskirjeet säteilyn käyttäjille
- Uuden säteilylain aiheuttamat muutokset
- STUK valvoo säteily- ja ydinturvallisuutta Suomessa
- Ympäristön säteilyvalvonta
- Luonnonsäteilylle altistava toiminta
- Radon työpaikoilla
- Kunnat ja postinumeroalueet, joissa on työpaikkojen radonmittausvelvollisuus
- Hae oman kuntasi tai postinumeroalueesi työpaikkojen radonmittaustuloksia
- Hyvin ilmaa läpäisevälle maaperälle rakennetut työpaikat, joissa on työpaikkojen radonmittausvelvollisuus
- Työnaikainen radonpitoisuus
- Radon työpaikoilla - lomakkeet
- Radon muissa oleskelutiloissa
- Radon maanalaisissa kaivoksissa ja louhintatyömailla
- Talousveden radioaktiivisuuden valvonta
- Rakennustuotteiden ja tuhkan radioaktiiviset aineet
- Avaruussäteilylle altistava toiminta
- Luonnonsäteilylle altistava teollinen toiminta (NORM)
- Lomakkeita luonnonsäteilylle altistavaan toimintaan
- Radon työpaikoilla
- Ydinturvallisuus
- STUKin ydinturvallisuusvalvonnan tehtävät
- STUK asettaa turvallisuusvaatimukset
- Laitoshankkeiden valvonta
- Turvallisuusanalyysit
- Laitosten toimintakunnon valvonta
- Laitosmuutosten valvonta
- Organisaation toiminnan valvonta
- Säteilyturvallisuuden valvonta
- STUK hyväksyy ydinlaitosten tarkastuslaitoksia
- Ydinjätehuollon valvonta
- Ydinmateriaalien valvonta
- STUKin kolmannesvuosiraportointi
- Valvonnan kohteet
- STUK osallistuu ydinlaitosten luvitukseen
- Fukushima-selvitykset
- Tiedote 16.5.2011: STUK antoi ministeriölle selvityksensä ydinlaitosten varautumisesta poikkeuksellisiin luonnonilmiöihin
- Tiedote 1.6.2011: EU:n stressitestit käyntiin Olkiluodossa ja Loviisassa
- Tiedote 15.9.2011: EU:n stressitestien kansallinen edistymisraportti valmistui
- Tiedote 31.10.2011: Voimayhtiöiden stressitestiselvitykset valmistuivat
- Tiedote 16.12.2011: Fortum ja TVO toimittivat STUKille pyydetyt lisäselvitykset
- Tiedote 30.12.2011: STUKin loppuraportti stressitesteistä valmistui
- Tiedote 26.4.2012: Eurooppalaisten ydinvoimalaitosten stressitestit on arvioitu
- Tiedote 6.6.2012: Euroopan ydinvoimalaitosten turvajärjestelyjä on arvioitu
- Tiedote 20.7.2012: STUK teki päätökset suunnitelmista ydinvoimalaitosten turvallisuuden parantamiseksi
- Euroopan ydinvoimalaitosten ikääntymisen hallinta
- STUKin ydinturvallisuusvalvonnan tehtävät
- Turvajärjestelyjen valvonta
- Matkapuhelinten valvonta
- Lasereiden valvonta
- Solariumien valvonta
- Kauneudenhoito ionisoimatonta säteilyä käyttäen
- Säteilyn käyttäjälle
- Palvelut
- Palveluhinnasto
- Mittauspalveluiden yleiset toimitusehdot
- Radonmittaukset
- Pyyhintänäytteet
- Rakennus- ja teollisuustuotteet
- Elintarvike- ja ympäristönäytemittaukset
- Juomaveden radioaktiivisuusmittaukset
- Ihmisen radioaktiivisuusmittaukset
- Muut radioaktiivisuusmittaukset
- Kalibrointipalvelut
- Mittausmenetelmien kuvaukset
- Paikallislaboratoriot
- PCXMC - A Monte Carlo program for calculating patient doses in medical x-ray examinations
- Säännöstö
- Julkaisut
- Tietoa STUKista
- STUKin tehtävä on valvoa säteilyturvallisuutta Suomessa
- STUKin strategia 2018-2022
- Organisaatio
- Talous
- Historia
- Neuvottelukunnat
- Kansainväliset arviot STUKin toiminnasta
- Yhteistyö
- Kansainvälinen säteily- ja ydinturvallisuusyhteistyö
- Säteily- ja ydinturvallisuusyhteistyö Suomen lähialueilla
- EU-palveluhankkeet
- Cores - Säteilyturvallisuustutkimuksen yhteenliittymä
- Yhteystiedot
- Näin löydät meidät
- STUK sosiaalisessa mediassa
- Avoimet työpaikat
- Virka- ja työehtosopimukset
- Suunnittelu ja seuranta
- Tietosuoja STUKissa
- Palaute
- Usein kysyttyä
- Kysy säteilystä
- Viesti kirjaamoon
- Tietoa sivustosta
- Oikaisuvaatimusohje
- Julkinen diaari
- Avoin data
- Cores
Metsäympäristön radioaktiivisuus
Metsien radioaktiivuus
Laskeuman radioaktiiviset aineet poistuvat pohjoisten metsien ravinnekierrosta erittäin hitaasti. Radioaktiivisten aineiden haittoja voidaan kuitenkin vähentää metsänhoitotoimenpiteillä.
Pitkäikäisten radionuklidien, etenkin cesium-137:n kulkeutumista metsäluonnossa tutkitaan pitkäjänteisesti. Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus ei aiheuttanut rajoituksia metsien käytölle. Riistan, marjojen ja sienten cesium-pitoisuudet ovat kuitenkin pienentyneet hitaammin kuin maataloustuotteiden pitoisuudet.
Pohjoisissa havumetsissä pitkäikäiset radioaktiiviset aineet jäävät kasvillisuuteen tai maaperän pintakerrokseen pitkiksi ajoiksi, eivätkä sitoudu kivennäismaahan yhtä nopeasti kuin ravinnerikkaassa maatalousympäristössä. Siten ne kiertävät metsän ekosysteemissä pitkään.
Metsään tullut radioaktiivinen laskeuma aiheuttaa siellä liikkuville ihmisille ulkoista säteilyaltistusta. Sen lähteenä ovat puihin, aluskasvillisuuteen ja maahan joutuneet gammasäteilyä lähettävät aineet, kuten cesium-137. Cesiumin jakauma metsässä muuttuu laskeuman leviämisen jälkeen nopeasti, kun puiden latvustoihin ja runkoihin kiinnittynyt laskeumapöly kulkeutuu aluskasvillisuuteen ja maahan. Näytemittausten avulla saadaan kokonaiskuva siitä, kuinka pitkäikäinen cesium-137 kiertää metsäekosysteemissä.
Puutavara
Puuaines on kasvavan puun puhtainta osaa. Radioaktiivinen cesium kertyy puuainekseen hitaasti vuosien kuluessa. STUK seuraa radioaktiivisuuden muutoksia puutavarassa. Cesium-137:n määrät puussa ovat pieniä.
Suomalaisen kuorettoman runkopuun cesium-137-pitoisuus on muutaman kymmenen becquerelin luokkaa kilossa varastokuivaa puuta (80 prosenttia kuiva-ainetta), jos runkopuu on korjattu hakkuukypsästä mäntymetsästä pääasiallisen Tšernobyl-laskeuman alueelta Etelä-Suomesta. Huomattava osa puutavarasta tuotetaan alueella, jolle laskeumaa tuli vähemmän ja aktiivisuuspitoisuudet ovat pienempiä. Yli 100 becquereliä kilossa (Bq/kg) cesium-137-pitoisuuksia esiintyy vain harvoin hirsitalojen ja puurunkoisten omakotitalojen rakentamiseen tarkoitetussa puutavarassa.
Puutalossa (hirsitalo, jossa myös lattiat ja sisäkatto ovat puuta) asuvat henkilöt altistuvat puuraaka-aineen sisältämän cesium-137:n hajotessa vapautuvalle gammasäteilylle. Säteilyannos ympärivuotisesta asumisesta on enintään muutama prosentti säteilyaltistuksen toimenpidearvosta, yksi millisievert vuodessa, joka on asetettu talonrakennukseen käytettävien rakennusmateriaalien sisältämien luonnon radioaktiivisten aineiden aiheuttamalle säteilyannokselle.
Suomalaisesta puusta tehtyjen huonekalujen puuosien sisältämä cesium-137 aiheuttaa säteilyaltistusta, mutta se on käytännössä merkityksetöntä johtuen lyhyemmistä altistusajoista ja lähteen pienestä koosta asuintaloon verrattuna.
Cesiumin isotooppeja voidaan vähentää puutavarasta lisäämällä kasvien ravinteiden ottoa siten, että cesiumin otto maasta vähenee. suojaustoimenpiteitä on kaksi: metsämaan kevyt muokkaus metsän uudistamisen yhteydessä sekä metsämaan lannoitus.
Lannoiteannokset ja -ajankohdat kannattaa valita metsänhoidon paikallisten asiantuntijoiden tuella siten, että metsikön käsittelyistä saadaan täysi hyöty puuston seuraavassa korjuuvaiheessa (harvennus tai päätehakkuu). Tähän tarvitaan usein vähintään seitsemän vuotta. Lannoituksen vaikutus puuston cesiumin ottoon kestää mahdollisesti kauemmin kuin sen vaikutus puun kasvuun.
Käsittelyjä voi metsikön elinkaaren aikana toistaa asetettujen puutavaran puhtausvaatimusten perusteella ja toimenpiteen kustannusten saamiseksi nopeammin takaisin puuston lisääntyneen kasvun kautta. Jos laskeumassa on suhteellisen paljon strontiumia (Sr-90), pitäisi ottaa huomioon että puun strontiumin otto voi lisääntyä lannoituksen johdosta, vaikka cesiumin otto vähenee.
Yhteyshenkilö
Yhteyshenkilö
- puh. +358975988550etunimi.sukunimi@stuk.fi