Radon ja terveys

Korkea radonpitoisuus on riski terveydelle

Noin puolet tavallisen suomalaisen saamasta säteilyannoksesta on peräisin sisäilman radonista. Pitkäaikainen asuminen korkeassa radonpitoisuudessa lisää merkittävästi riskiä sairastua keuhkosyöpään. Suomessa noin 300 henkilöä saa vuosittain radonaltistukseen liittyvän keuhkosyövän. Tupakoitsijoilla radonista aiheutuva riski on paljon suurempi kuin tupakoimattomilla. Vaikka joitain viitteitä myös muista terveyshaitoista onkin esitetty, nykykäsityksen mukaan radon ei  aiheuta muita terveyshaittoja kuin keuhkosyöpää.

Suomalaisten keskimääräinen säteilyannos 3,2 millisievertiä vuodessa

Radon asunnoissa

Maaperän uraani tuottaa radonia, joka kaasuna pystyy tunkeutumaan asuntoihin rakennuksen alapohjassa olevien rakojen kautta. Riippuen rakojen määrästä ja suuruudesta, rakennuksen painesuhteista sekä maaperästä voi radonpitoisuus vaihdella huomattavastikin eri asunnoissa. Radonpitoisuudet saattavat vaihdella huomattavasti jopa samalla postinumeroalueella, joten vaikka naapurissa olisi mitattu matalia radonpitoisuuksia, saattaa pitoisuus omassa asunnossa olla huomattavan korkea. Mitä suurempi alipaine asunnossa on, sitä enemmän maaperän radonpitoista ilmaa voi tunkeutua asuntoon. Mineraalipohjaiset rakennusmateriaalit, kuten betoni ja kevytbetoni sekä radonpitoinen porakaivovesi voivat lisätä sisäilman radonpitoisuutta.

Radonin lähteet

Radon kouluissa ja päiväkodeissa

Turvallisista radonpitoisuuksista tulee huolehtia myös julkisissa rakennuksissa. STUK valvoo työpaikkojen työntekijöiden radonaltistumista. Paikallinen terveydensuojeluviranomainen valvoo päiväkotien, koulujen sekä muiden julkisten oleskelutilojen radonpitoisuuksia. STUK on toteuttanut radonvalvontaprojekteja päiväkodeissa ja kouluissa. Lisää päiväkotien sisäilman radonselvityksestä löydät Säteilyturvakeskuksen sivuilta.

Päiväkotien radonpitoisuudet
Sisäilman radonkartoitus Suomen kouluissa

Jaa tämä sivu