

Radon

- STUK.fi
- Ajankohtaista
- Aiheet
- Radon
- Radon aiheuttaa keuhkosyöpää
- Radonin lähteet
- Asuntojen radonia koskevat viitearvot ja määräykset
- Radon Suomessa
- Radon uudisrakentamisessa
- Radonkorjaukset
- Radon taloyhtiössä
- Radonvapaa lapsuus
- Ilman radonia -kampanja
- Kansallinen toimintasuunnitelma radonriskien ehkäisemiseksi
- UV-säteily, aurinko ja solarium
- Säteily terveydenhuollossa
- Kodin ja toimiston säteilevät laitteet
- Matkapuhelimet ja tukiasemat
- Sähkönsiirto ja voimajohdot
- Säteilyn käyttö kauneudenhoidossa
- Laserit
- Ydinvoimalaitokset
- Ydinlaitoshankkeet
- Ydinjätteet
- Kaivokset
- Malminetsintä ja YVA-menettely
- Uraanipitoisuudet Suomen kallioperässä ja vesistössä
- Kaivostoiminta
- Terrafame Oy:n Talvivaaran kaivos
- Ympäristövahinko
- Talvivaaran kaivoksen ympäristöstä kerättyjen vesi- ja muiden näytteiden uraanipitoisuuksia
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia syys-lokakuussa 2019
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia lokakuussa 2018
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia syyskuussa 2018
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia maaliskuussa 2018
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia elokuussa 2017
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia maaliskuussa 2017
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia marraskuussa 2016
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia heinäkuussa 2016
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia maaliskuussa 2016
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia joulukuussa 2015
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia heinäkuussa 2015
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia huhtikuussa 2015
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia joulukuussa 2014
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia kesäkuussa 2014
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia huhtikuussa 2014
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia tammikuussa 2014
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia lokakuussa 2013
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia heinäkuussa 2013
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia toukokuussa 2013
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia huhtikuussa 2013
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia maaliskuussa 2013
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia helmikuussa 2013
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia tammikuussa 2013
- Tilannearvio tammikuussa 2013
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia joulukuussa 2012
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia marraskuussa 2012
- Vesinäytteiden uraanipitoisuudet ennen ympäristövahinkoa
- Uraanipitoisuudet Talvivaaran vesistöjen pohjiin kerrostuneissa aineksissa
- Luontoon laskettujen ylijäämävesien uraanipitoisuuksia
- Talvivaaran kipsisakkajätteessä ei ole uraanin pitkäikäisiä tyttäriä
- Ympäristövahinko
- Säteily ympäristössä
- Elintarvikkeet ja juomavesi
- Säteilyvaara
- Suomalaisten turvallisuudesta huolehditaan
- Onnettomuuden vaikutukset
- Toimintaohjeet säteilyvaaratilanteessa
- Esimerkkejä säteilyannoksista
- Säteilyyn liittyviä poikkeavia tapahtumia
- Ohjeistus säteilyvaaratilanteissa tarvittavista suojelutoimista
- Ydinlaitos- ja säteilytapahtumien kansainvälinen vakavuusasteikko INES
- Mitä säteily on
- Radon
- STUK valvoo
- Säteilyn käyttäjälle
- Uuden säteilylain aiheuttamat muutokset
- Uudet toiminnanharjoittajan velvollisuudet tai tarkennukset näihin
- Umpilähteet ja uudet turvallisuusluvan vaativat toiminnat
- Säteilylähteiden ja toimintojen luokittelu siirtymäkautena
- Turvallisuusluvan muuttaminen
- Säteilyturvakeskuksen toimintatavat
- Lääketieteellisen altistuksen oikeutusarviointi
- Radioaktiiviset jätteet ja päästöt avolähteiden käytössä
- Kuvantamisessa henkilöön kohdistettu muu kuin lääketieteellinen altistus
- Säteilytoiminnan turvallisuus
- Säteilysuojelun periaatteet
- Toiminnan suunnittelu
- Kuka vastaa ionisoivan säteilyn käytöstä?
- Turvallisuuslupa
- Säteilytoiminnan johtamisjärjestelmä
- Työntekijöiden suojelu
- Tilojen säteilysuojaus
- Säteilylaitteet ja laadunvalvonta
- Turvallisuuskulttuuri ja turvallisuusjohtaminen
- Laadunvarmistus terveydenhuollon säteilyn käytössä
- Laadunvarmistus teollisuuden säteilyn käytössä
- Laadunhallintaan liittyviä termejä
- Laitteet
- Säteilylaitteiden käytönaikaiset vaatimukset
- Terveydenhuollon säteilylaitteita koskevat vaatimukset
- Radioaktiivisten aineiden käyttörajoitukset tuotteissa
- Säteilyn käytön valvontaviranomaiset
- Koulutus
- Säännöstö
- Säteilyn käytön aloittaminen
- Toiminnan valvonta
- Säteilyturvallisuuspoikkeamat
- Koulutus
- Säteilysuojelukoulutus
- Säteilyturvallisuusvastaavan koulutuksen antamiseen tarvitaan hyväksyntä
- Tulevia koulutustapahtumia
- Koulutuspäivien materiaalia
- Sädeturvapäivät 31.10.-1.11.2019, Tampere-talo
- Teollisuuden ja tutkimuksen 13. säteilyturvallisuuspäivät 8.-9.10.2019, Sokos Hotel Torni, Tampere
- STV:n ja STA:n säteilysuojelukoulutus teollisuudessa ja tutkimuksessa 25.3.2019
- Säteilyturvallisuuspäivät 24.-25.5.2018, Jyväskylän Paviljonki
- Sädehoitofyysikoiden 34. neuvottelupäivät 8.-9.6.2017 STUKissa
- Teollisuuden ja tutkimuksen 12. säteilyturvallisuuspäivät, 5.-7.4.2017, m/s Mariella
- Säteilylähteiden kauppaa koskeva tapaaminen 9.11.2016
- Sädehoitofyysikoiden 33. neuvottelupäivät 9.-10.6.2016
- Säteilymittaukset
- Uutiskirjeet säteilyn käyttäjille
- Uuden säteilylain aiheuttamat muutokset
- STUK valvoo säteily- ja ydinturvallisuutta Suomessa
- Ympäristön säteilyvalvonta
- Luonnonsäteilylle altistava toiminta
- Radon työpaikoilla
- Kunnat ja postinumeroalueet, joissa on työpaikkojen radonmittausvelvollisuus
- Hae oman kuntasi tai postinumeroalueesi työpaikkojen radonmittaustuloksia
- Hyvin ilmaa läpäisevälle maaperälle rakennetut työpaikat, joissa on työpaikkojen radonmittausvelvollisuus
- Työnaikainen radonpitoisuus
- Radon työpaikoilla - lomakkeet
- Radon muissa oleskelutiloissa
- Radon maanalaisissa kaivoksissa ja louhintatyömailla
- Talousveden radioaktiivisuuden valvonta
- Rakennustuotteiden ja tuhkan radioaktiiviset aineet
- Avaruussäteilylle altistava toiminta
- Luonnonsäteilylle altistava teollinen toiminta (NORM)
- Lomakkeita luonnonsäteilylle altistavaan toimintaan
- Radon työpaikoilla
- Ydinturvallisuus
- STUKin ydinturvallisuusvalvonnan tehtävät
- STUK asettaa turvallisuusvaatimukset
- Laitoshankkeiden valvonta
- Turvallisuusanalyysit
- Laitosten toimintakunnon valvonta
- Laitosmuutosten valvonta
- Organisaation toiminnan valvonta
- Säteilyturvallisuuden valvonta
- STUK hyväksyy ydinlaitosten tarkastuslaitoksia
- Ydinjätehuollon valvonta
- Ydinmateriaalien valvonta
- STUKin kolmannesvuosiraportointi
- Valvonnan kohteet
- STUK osallistuu ydinlaitosten luvitukseen
- Fukushima-selvitykset
- Tiedote 16.5.2011: STUK antoi ministeriölle selvityksensä ydinlaitosten varautumisesta poikkeuksellisiin luonnonilmiöihin
- Tiedote 1.6.2011: EU:n stressitestit käyntiin Olkiluodossa ja Loviisassa
- Tiedote 15.9.2011: EU:n stressitestien kansallinen edistymisraportti valmistui
- Tiedote 31.10.2011: Voimayhtiöiden stressitestiselvitykset valmistuivat
- Tiedote 16.12.2011: Fortum ja TVO toimittivat STUKille pyydetyt lisäselvitykset
- Tiedote 30.12.2011: STUKin loppuraportti stressitesteistä valmistui
- Tiedote 26.4.2012: Eurooppalaisten ydinvoimalaitosten stressitestit on arvioitu
- Tiedote 6.6.2012: Euroopan ydinvoimalaitosten turvajärjestelyjä on arvioitu
- Tiedote 20.7.2012: STUK teki päätökset suunnitelmista ydinvoimalaitosten turvallisuuden parantamiseksi
- Euroopan ydinvoimalaitosten ikääntymisen hallinta
- STUKin ydinturvallisuusvalvonnan tehtävät
- Turvajärjestelyjen valvonta
- Matkapuhelinten valvonta
- Lasereiden valvonta
- Solariumien valvonta
- Kauneudenhoito ionisoimatonta säteilyä käyttäen
- Säteilyn käyttäjälle
- Palvelut
- Palveluhinnasto
- Mittauspalveluiden yleiset toimitusehdot
- Radonmittaukset
- Pyyhintänäytteet
- Rakennus- ja teollisuustuotteet
- Elintarvike- ja ympäristönäytemittaukset
- Juomaveden radioaktiivisuusmittaukset
- Ihmisen radioaktiivisuusmittaukset
- Muut radioaktiivisuusmittaukset
- Kalibrointipalvelut
- Mittausmenetelmien kuvaukset
- Paikallislaboratoriot
- PCXMC - A Monte Carlo program for calculating patient doses in medical x-ray examinations
- Säännöstö
- Julkaisut
- Tietoa STUKista
- STUKin tehtävä on valvoa säteilyturvallisuutta Suomessa
- STUKin strategia 2018-2022
- Organisaatio
- Talous
- Historia
- Neuvottelukunnat
- Kansainväliset arviot STUKin toiminnasta
- Yhteistyö
- Kansainvälinen säteily- ja ydinturvallisuusyhteistyö
- Säteily- ja ydinturvallisuusyhteistyö Suomen lähialueilla
- EU-palveluhankkeet
- Cores - Säteilyturvallisuustutkimuksen yhteenliittymä
- Yhteystiedot
- Näin löydät meidät
- STUK sosiaalisessa mediassa
- Avoimet työpaikat
- Virka- ja työehtosopimukset
- Suunnittelu ja seuranta
- Tietosuoja STUKissa
- Palaute
- Usein kysyttyä
- Kysy säteilystä
- Viesti kirjaamoon
- Tietoa sivustosta
- Oikaisuvaatimusohje
- Julkinen diaari
- Avoin data
- Cores
Kyselytutkimus radonkorjausmenetelmien tehokkuudesta
Kyselytutkimus radonkorjausmenetelmien tehokkuudesta
Kyselytutkimuksen tavoitteena oli kerätä yksityiskohtaista tietoa 2000-luvulla tehdyistä asuntojen radonkorjauksista. Tuloksia hyödynnetään muun muassa radonkorjausoppaan ja koulutusmateriaalin kehittämisessä. Edellinen radonkorjausmenetelmien kyselytutkimus tehtiin 2000 – 2002. Sen tulokset on raportoitu Asuntojen radonkorjaaminen -oppaassa (STUK-A252).
Radonkorjausmenetelmien tehokkuus 2016 -raportti (Julkari-tietokannassa)
Kyselyn kohdejoukko valittiin Säteilyturvakeskuksen radonmittaustietokannasta. Kohdejoukkoon valittiin sellaisia asuntoja, joissa on tehty radonmittaus sekä ennen radonkorjausta että sen jälkeen. Joukkoa rajattiin siten, että ensimmäinen radonmittaus on tehty 1.6.2000 jälkeen. Sellaisia asuntoja oli yhteensä 2743, joista osa karsiutui pois osoitteen tarkistuksen yhteydessä. Kyselylomake lähetettiin 1885 henkilölle. Vastauksia tuli 544 (29 prosenttia).
Radonpitoisuuden keskiarvo ennen korjausta oli 750 becquereliä kuutiometrissä (Bq/m3) ja korjauksen jälkeen 260 Bq/m3. Edellisen kyselytutkimuksen aineistossa radonpitoisuuden keskiarvo ennen korjausta oli 1150 Bq/m3, korjauksen jälkeen 350 Bq/m3.
Nykyään korjataan aiempaa enemmän myös matalamman radonpitoisuuden asuntoja, mikä johtuu osaksi radonputkiston yleistymisestä. Uusissa taloissa, joissa radonputkisto on asennettu, on korjaus helppo tehdä. Näissä taloissa myös usein halutaan radonpitoisuuden olevan korjauksen jälkeen alle uusien talojen viitearvon 200 Bq/m3.
Keskimäärin radonpitoisuutta saatiin pienennettyä 55 prosenttia. Tehokkaimpia yksittäisiä menetelmiä olivat radonputkiston aktivoiminen huippuimurilla sekä radonimuri ja radonkaivo. Niillä saatiin radonpitoisuutta alenemaan keskimäärin yli 70 prosenttia. Pelkällä rakenteiden tiivistämisellä tai asunnon ilmanvaihdon parantamisella saatiin harvoin pienennettyä radonpitoisuutta yli 50 prosenttia. Rakenteita tiivistämällä radonpitoisuutta saatiin pienennettyä keskimäärin 33 prosenttia ja ilmanvaihtoa parantamalla 30 prosenttia.
Lisätiivistämisillä tai ilmanvaihdon parantamisella yhdessä radonimurin kanssa on päästy keskimäärin 70 - 80 prosentin alenemiin. Käyttämällä yhdessä rakenteiden tiivistämistä ja ilmanvaihdon parantamista on radonpitoisuutta saatu alennettua keskimäärin 35 prosenttia.