Kyselytutkimuksen tavoitteena oli kerätä yksityiskohtaista tietoa 2000-luvulla tehdyistä radonkorjauksista. Tuloksia hyödynnetään muun muassa radonkorjausoppaan ja koulutusmateriaalin kehittämisessä. Edellinen radonkorjausmenetelmien kyselytutkimus tehtiin 2000 – 2002. Sen tulokset on raportoitu Asuntojen radonkorjaaminen -oppaassa (STUK-A252).

Kyselyn kohdejoukko valittiin Säteilyturvakeskuksen radonmittaustietokannasta. Kohdejoukkoon valittiin sellaisia asuntoja, joissa on tehty radonmittaus sekä ennen radonkorjausta että sen jälkeen. Joukkoa rajattiin siten, että ensimmäinen radonmittaus on tehty 1.6.2000 jälkeen. Sellaisia asuntoja oli yhteensä 2743, joista osa karsiutui pois osoitteen tarkistuksen yhteydessä. Kyselylomake lähetettiin 1885 henkilölle. Vastauksia tuli 544 (29 prosenttia).

Radonpitoisuuden keskiarvo ennen korjausta oli 750 becquereliä kuutiometrissä (Bq/m³) ja korjauksen jälkeen 260 Bq/m³. Edellisen kyselytutkimuksen aineistossa radonpitoisuuden keskiarvo ennen korjausta oli 1150 Bq/m³, korjauksen jälkeen 350 Bq/m³.

Nykyään korjataan aiempaa enemmän myös matalamman radonpitoisuuden asuntoja, mikä johtuu osaksi radonputkiston yleistymisestä. Uusissa taloissa, joissa radonputkisto on asennettu, on korjaus helppo tehdä. Näissä taloissa myös usein halutaan radonpitoisuuden olevan korjauksen jälkeen alle uusien talojen viitearvon 200 Bq/m³.

Keskimäärin radonpitoisuutta saatiin pienennettyä 55 prosenttia. Tehokkaimpia yksittäisiä menetelmiä olivat radonputkiston aktivoiminen huippuimurilla sekä radonimuri ja radonkaivo. Niillä saatiin radonpitoisuutta alenemaan keskimäärin yli 70 prosenttia. Pelkällä rakenteiden tiivistämisellä tai asunnon ilmanvaihdon parantamisella saatiin harvoin pienennettyä radonpitoisuutta yli 50 prosenttia. Rakenteita tiivistämällä radonpitoisuutta saatiin pienennettyä keskimäärin 33 prosenttia ja ilmanvaihtoa parantamalla 30 prosenttia.

Lisätiivistämisillä tai ilmanvaihdon parantamisella yhdessä radonimurin kanssa on päästy keskimäärin 70 - 80 prosentin alenemiin. Käyttämällä yhdessä rakenteiden tiivistämistä ja ilmanvaihdon parantamista on radonpitoisuutta saatu alennettua keskimäärin 35 prosenttia.