Radon
Radonkorjaukset
Radonkorjausten tavoitteena on mahdollisimman alhainen radonpitoisuus, joka käytännöllisin toimenpitein on saavutettavissa. Ennen radonkorjauksia kannattaa tehdä kaksi kuukautta kestävä radonpitoisuuden mittaus mittauskaudella syyskuun alun ja toukokuun lopun välisenä aikana.
2000-luvulla rakennettujen talojen lattialaatan alle on usein jo rakennusvaiheessa asennettu radonputkisto. Jos radonpitoisuus asuintilassa ylittää 200 Bq/m3 aktivoidaan radonputkisto viemällä sen poistokanava vesikaton läpi (jollei sitä ole tehty jo rakennusvaiheessa) ja kytkemällä poistokanavaan poistoimuri, esimerkiksi huippuimuri.
Jos talon alapohjan alla ei ole radonputkistoa, voidaan radonpitoisuutta alentaa lattialaatan alta ilmaa imevän radonimurin avulla. Vaihtoehtoinen menetelmä on talon ulkopuolelle muutaman metrin päähän perustuksista rakennettava radonkaivo, joka kuitenkin soveltuu vain karkeille hiekka- ja soramaille rakennetuille taloille. Nämä menetelmät ovat ensisijaisia, jos radonpitoisuus ylittää 300 Bq/m3. Jos radonpitoisuus on välillä 200–300 Bq/m3, kannattaa harkita tarkoituksenmukaisia, helposti toteutettavia korjaustoimenpiteitä, esim. huonosti toimivan ilmanvaihdon parantamista sekä selvien vuotokohtien tiivistämistä.
Korjausmenetelmän valintaan vaikuttavat mitattu radonpitoisuus, rakennuksen alla oleva maaperä, täytemaa, talon rakenteet ja ilmanvaihto. Keskimääräisiksi radonkorjauskustannuksiksi suomalaisissa pientaloissa on arvioitu 2300 euroa asuntoa kohti.
Korjauksen lopullinen onnistuminen kannattaa varmistaa mittauskaudella tehtävällä kahden kuukauden radonmittauksella.
Onko kotisi radonkorjaaminen ajankohtaista?
STUK järjesti 24.9.2020 verkkokoulutuksena asukasillan, jossa STUKin Olli Holmgren kertoi radonista ja radonkorjaamisesta.
Ohessa webinaarissa nähty esitys:
STUK on myös järjestänyt radonkorjauskoulutusta viranomaisille ja alan yrityksille. Viimeksi koulutus järjestettiin 5.2.2020 Helsingissä. Koulutuksen materiaalit
Korjauksen menetelmät
Tehokkaimmilla radonkorjausmenetelmillä pyritään vähentämään maaperän radonpitoisen ilman virtausta sisätiloihin. Tämä voidaan toteuttaa joko radonimurilla tai radonkaivolla. Vuotoreittien tiivistäminen voi tulla myös kyseeseen. Ilmanvaihtoteknisillä toimenpiteillä on myös mahdollista alentaa radonpitoisuutta. Kerrostalojen radonkorjauksissa käytetään samoja menetelmiä kuin pientaloissakin.
Eri korjausmenetelmillä saavutettu radonpitoisuuden tyypillinen alenema.
| Korjausmenetelmä | Radonpitoisuuden alenema, % |
|---|---|
| Radonimuri | 65 - 90 |
| Radonkaivo | 75 - 95 |
| Ryömintätilan tuuletus | 30 - 80 |
| Kellarin ilmanvaihdon parantaminen | 20 - 60 |
| Ilmanvaihdon tehostaminen | 10 - 50 |
| Uusi poistoilmanvaihto | 10 - 40 |
| Uusi tulo/poistoilmanvaihto | 20 - 50 |
| Vuotojen tiivistäminen, puurakenteiset seinät | 10 - 35 |
| Vuotojen tiivistäminen, betonielementtiseinät | 30 - 55 |
| Vuotojen tiivistäminen, kerrostalot | 30 - 65 |
Kotitalousvähennys
Radonkorjauksesta aiheutuvat kulut oikeuttavat työn osalta kotitalousvähennykseen. Lisätietoja on saatavissa verohallinnon ohjeista www.vero.fi
Ota yhteyttä:
radontiimi (at) stuk.fi