Radon Radon
Radon

Radonin mittaaminen

Yleisimmin asunnon tai työpaikan sisäilman radonpitoisuutta mitataan radonmittauspurkilla, jolla saadaan selville pitkän ajan pitoisuuskeskiarvo. Työpaikalla voidaan myös selvittää jaksotetun ilmanvaihdon tai kohdepoistojen vaikutus sisäilman radonpitoisuuteen. Radonkorjausten yhteydessä voidaan tutkia valitun korjausmenetelmän onnistumista lyhyellä radonmittauksella, jonka perusteella tehdään tarvittaessa säätöjä tai lisätoimenpiteitä.

Yleisimmät radonmittaukset sekä ohjeita mittausten tekemiseen ja tilaamiseen

Kuinka usein radon on mitattava?

Keskimääräinen radonpitoisuus voi muuttua kiinteistössä monista syistä. STUK suosittelee, että sisäilman radonmittaus toistettaisiin asunnoissa, työpaikoilla ja muissa oleskelutiloissa

  • kymmenen vuoden välein, jos aiempi radonpitoisuus on ollut suurempi kuin 100 Bq/;
  • kymmenen vuoden välein, jos radonpitoisuuden pieneneminen viitearvoa pienemmäksi on saatu aikaiseksi radonkorjauksella;
  • viiden vuoden välein, jos viitearvoa pienempi pitoisuus on saatu aikaiseksi radonkorjauksella ja radonpitoisuus ennen korjausta on ollut suurempi kuin 1000 Bq/m³;
  • mahdollisimman pian sen jälkeen, kun rakennuksessa on tehty oleellisia, rakenteisiin tai ilmanvaihtoon liittyviä rakennus- tai muutostöitä (esim. betonilaatan, salaojien tai ilmanvaihdon uusiminen).
  • Myös kiinteistön painesuhteet voivat muuttua esimerkiksi ikkunoiden vaihdon jälkeen: jos vanhojen ikkunoiden raoista tuli merkittävästi korvausilmaa, voi uusien, tiiviiden ikkunoiden takia tilan alipaine lisääntyä, ilmanvaihto heiketä ja radonpitoisuus merkittävästi suurentua.

STUKin tiedossa on tapauksia, joissa radonimuri on rikkoutunut kenenkään sitä huomaamatta. Tämän seurauksena ihmisten radonaltistuminen on ollut yhtä korkealla tasolla kuin ennen radonkorjausta.

Radonmittauskoulutus


Säteilyturvakeskus on laatinut verkkokurssin radonin mittaamisesta. Kurssia suositellaan varsinkin niille, jotka tekevät radonmittauksia työpaikoilla ja julkisissa rakennuksissa. Kurssimateriaali selittää mm. millainen radonmittalaite kannattaa valita kuhunkin mittaustilanteeseen ja kertoo, miten mittaustulokset tulee raportoida, jotta raportointi täyttää viranomaisen vaatimukset. Kurssilla on käytännön laskutehtäviä, joiden avulla taustasignaalin vähennys, kalibrointikertoimen käyttö ja tulokseen liittyvän epävarmuuden laskeminen tulevat tutuksi.

Kurssi on maksuton ja se ei edellytä rekisteröitymistä. Kurssin etusivulla annettu arvio kurssin kestosta (2–4 tuntia) on liian lyhyt, jos kurssilainen haluaa tehdä myös harjoitustehtävät. Tällöin kesto on noin yksi työpäivä.​​​​​​​ Kurssin materiaaliin pääset täältä.