

Radon

- STUK.fi
- Ajankohtaista
- Aiheet
- Radon
- Radon aiheuttaa keuhkosyöpää
- Radonin lähteet
- Asuntojen radonia koskevat viitearvot ja määräykset
- Radon Suomessa
- Radon uudisrakentamisessa
- Radonkorjaukset
- Radonvapaa lapsuus
- Ilman radonia -kampanja
- Kansallinen toimintasuunnitelma radonriskien ehkäisemiseksi
- Radon taloyhtiössä
- UV-säteily, aurinko ja solarium
- Säteily terveydenhuollossa
- Kodin ja toimiston säteilevät laitteet
- Matkapuhelimet ja tukiasemat
- Sähkönsiirto ja voimajohdot
- Säteilyn käyttö kauneudenhoidossa
- Laserit
- Ydinvoimalaitokset
- Ydinlaitoshankkeet
- Ydinjätteet
- Kaivokset
- Malminetsintä ja YVA-menettely
- Uraanipitoisuudet Suomen kallioperässä ja vesistössä
- Kaivostoiminta
- Terrafame Oy:n Talvivaaran kaivos
- Ympäristövahinko
- Talvivaaran kaivoksen ympäristöstä kerättyjen vesi- ja muiden näytteiden uraanipitoisuuksia
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia marraskuussa 2018
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia maaliskuussa 2018
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia elokuussa 2017
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia maaliskuussa 2017
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia marraskuussa 2016
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia heinäkuussa 2016
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia maaliskuussa 2016
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia joulukuussa 2015
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia heinäkuussa 2015
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia huhtikuussa 2015
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia joulukuussa 2014
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia kesäkuussa 2014
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia huhtikuussa 2014
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia tammikuussa 2014
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia lokakuussa 2013
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia heinäkuussa 2013
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia toukokuussa 2013
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia huhtikuussa 2013
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia maaliskuussa 2013
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia helmikuussa 2013
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia tammikuussa 2013
- Tilannearvio tammikuussa 2013
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia joulukuussa 2012
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia marraskuussa 2012
- Vesinäytteiden uraanipitoisuudet ennen ympäristövahinkoa
- Uraanipitoisuudet Talvivaaran vesistöjen pohjiin kerrostuneissa aineksissa
- Luontoon laskettujen ylijäämävesien uraanipitoisuuksia
- Talvivaaran kipsisakkajätteessä ei ole uraanin pitkäikäisiä tyttäriä
- Ympäristövahinko
- Säteily ympäristössä
- Elintarvikkeet ja juomavesi
- Säteilyvaara
- Suomalaisten turvallisuudesta huolehditaan
- Onnettomuuden vaikutukset
- Toimintaohjeet säteilyvaaratilanteessa
- Esimerkkejä säteilyannoksista
- Säteilyyn liittyviä poikkeavia tapahtumia
- Ohjeistus säteilyvaaratilanteissa tarvittavista suojelutoimista
- Ydinlaitos- ja säteilytapahtumien kansainvälinen vakavuusasteikko INES
- Mitä säteily on
- Radon
- STUK valvoo
- Säteilyn käyttäjälle
- Uuden säteilylain aiheuttamat muutokset
- Säteilytoiminnan turvallisuus
- Säteilysuojelun periaatteet
- Toiminnan suunnittelu
- Kuka vastaa ionisoivan säteilyn käytöstä?
- Turvallisuuslupa
- Säteilyn käyttöorganisaatio
- Työntekijöiden suojelu
- Tilojen säteilysuojaus
- Säteilylaitteet ja laadunvalvonta
- Turvallisuuskulttuuri ja turvallisuusjohtaminen
- Laadunvarmistus terveydenhuollon säteilyn käytössä
- Laadunvarmistus teollisuuden säteilyn käytössä
- Laadunhallintaan liittyviä termejä
- Laitteet
- Säteilylaitteiden käytönaikaiset vaatimukset
- Terveydenhuollon säteilylaitteita koskevat vaatimukset
- Radioaktiivisten aineiden käyttörajoitukset tuotteissa
- Säteilyn käytön valvontaviranomaiset
- Koulutus
- Säännöstö
- Säteilyn käytön aloittaminen
- Toiminnan valvonta
- Poikkeavat tapahtumat
- Koulutus
- Säteilysuojelukoulutus
- Säteilyturvallisuusvastaavan koulutuksen antamiseen tarvitaan hyväksyntä
- Tulevia koulutustapahtumia
- Koulutuspäivien materiaalia
- Säteilyturvallisuuspäivät 24.-25.5.2018, Jyväskylän Paviljonki
- Sädehoitofyysikoiden 34. neuvottelupäivät 8.-9.6.2017 STUKissa
- Teollisuuden ja tutkimuksen 12. säteilyturvallisuuspäivät, 5.-7.4.2017, m/s Mariella
- Säteilylähteiden kauppaa koskeva tapaaminen 9.11.2016
- Teollisuuden 11. säteilyturvallisuuspäivät, 7.-8.10.2015, Helsinki
- Sädehoitofyysikoiden 33. neuvottelupäivät 9.-10.6.2016
- Säteilyturvallisuus ja laatu isotooppilääketieteessä 10.–11.12.2015
- Sädehoitofyysikoiden 32. neuvottelupäivät 4.-5.6.2015
- Terveydenhuollon röntgentoiminnan asiantuntijoiden neuvottelupäivät 13.-14.4.2015, Siikaranta
- Sädehoitofyysikoiden 31. neuvottelupäivät 5.-6.2014, Billnäsin Ruukki, Raasepori
- Säteilyturvallisuus ja laatu röntgendiagnostiikassa 19.-21.5.2014, m/s Viking Mariella
- Säteilyturvallisuus ja laatu isotooppilääketieteessä 21.-22.11.2013, Paasitorni, Helsinki
- Säteilymittaukset
- Uutiskirjeet säteilyn käyttäjille
- STUK valvoo säteily- ja ydinturvallisuutta Suomessa
- Ympäristön säteilyvalvonta
- Luonnonsäteilylle altistava toiminta
- Ydinturvallisuus
- STUKin ydinturvallisuusvalvonnan tehtävät
- STUK asettaa turvallisuusvaatimukset
- Laitoshankkeiden valvonta
- Turvallisuusanalyysit
- Laitosten toimintakunnon valvonta
- Laitosmuutosten valvonta
- Organisaation toiminnan valvonta
- Säteilyturvallisuuden valvonta
- STUK hyväksyy ydinlaitosten tarkastuslaitoksia
- Ydinjätehuollon valvonta
- Ydinmateriaalien valvonta
- Valvonnan kohteet
- STUKin kolmannesvuosiraportointi
- STUK osallistuu ydinlaitosten luvitukseen
- Fukushima-selvitykset
- Tiedote 16.5.2011: STUK antoi ministeriölle selvityksensä ydinlaitosten varautumisesta poikkeuksellisiin luonnonilmiöihin
- Tiedote 1.6.2011: EU:n stressitestit käyntiin Olkiluodossa ja Loviisassa
- Tiedote 15.9.2011: EU:n stressitestien kansallinen edistymisraportti valmistui
- Tiedote 31.10.2011: Voimayhtiöiden stressitestiselvitykset valmistuivat
- Tiedote 16.12.2011: Fortum ja TVO toimittivat STUKille pyydetyt lisäselvitykset
- Tiedote 30.12.2011: STUKin loppuraportti stressitesteistä valmistui
- Tiedote 26.4.2012: Eurooppalaisten ydinvoimalaitosten stressitestit on arvioitu
- Tiedote 6.6.2012: Euroopan ydinvoimalaitosten turvajärjestelyjä on arvioitu
- Tiedote 20.7.2012: STUK teki päätökset suunnitelmista ydinvoimalaitosten turvallisuuden parantamiseksi
- Euroopan ydinvoimalaitosten ikääntymisen hallinta
- STUKin ydinturvallisuusvalvonnan tehtävät
- Turvajärjestelyjen valvonta
- Matkapuhelinten valvonta
- Lasereiden valvonta
- Solariumien valvonta
- Kauneudenhoito ionisoimatonta säteilyä käyttäen
- Säteilyn käyttäjälle
- Palvelut
- Palveluhinnasto
- Mittauspalveluiden yleiset toimitusehdot
- Radonmittaukset
- Pyyhintänäytteet
- Rakennusmateriaalit ja teollisuustuotteet
- Elintarvike- ja ympäristönäytemittaukset
- Juomaveden radioaktiivisuusmittaukset
- Ihmisen radioaktiivisuusmittaukset
- Muut radioaktiivisuusmittaukset
- Kalibrointipalvelut
- Mittausmenetelmien kuvaukset
- Paikallislaboratoriot
- PCXMC - A Monte Carlo program for calculating patient doses in medical x-ray examinations
- Säännöstö
- Julkaisut
- Tietoa STUKista
- STUKin tehtävä on valvoa säteilyturvallisuutta Suomessa
- STUKin strategia 2018-2022
- Organisaatio
- Talous
- Historia
- Neuvottelukunnat
- Kansainväliset arviot STUKin toiminnasta
- Yhteistyö
- Kansainvälinen säteily- ja ydinturvallisuusyhteistyö
- Säteily- ja ydinturvallisuusyhteistyö Suomen lähialueilla
- EU-palveluhankkeet
- Cores - Säteilyturvallisuustutkimuksen yhteenliittymä
- Yhteystiedot
- Näin löydät meidät
- STUK sosiaalisessa mediassa
- Avoimet työpaikat
- Virka- ja työehtosopimukset
- Suunnittelu ja seuranta
- Tietosuoja STUKissa
- Palaute
- Usein kysyttyä
- Kysy säteilystä
- Viesti kirjaamoon
- Tietoa sivustosta
- Oikaisuvaatimusohje
- Julkinen diaari
- Avoin data
- Cores
Perustustapa
Radonpitoisuuteen voidaan vaikuttaa perustustavan valinnalla. Perustusratkaisu vaikuttaa myös kohteessa tarvittavien radonteknisten ratkaisujen määrään. Alueilla, joilla on mitattu erittäin korkeita radonpitoisuuksia, perustusratkaisun valinnalla on suuri merkitys radontorjunnan onnistumiseen. Ratkaisevaa on, kuinka hyvin perustusratkaisulla estetään maaperän radonpitoisen ilman pääsy rakennuksen sisätiloihin.
Radonturvallisia perustapoja ovat:
- Tuulettuva alapohja (ryömintätilainen perustus)
- Yhtenäinen saumaton laattaperustus
- Maanvarainen laatta, jossa laatta valetaan erillisenä perusmuurin sisään - jos laatan ja sokkelin liitoksen tiiveydestä huolehditaan.
Taloissa, joissa on tuulettuva alapohja tai yhtenäinen maanvarainen laatta, on huomattavasti vähemmän radonpitoisuuden enimmäisarvon ylityksiä kuin taloissa, joissa on perusmuurin sisään erikseen valettu maanvarainen laatta.
Korkealaatuinen lattialaatta ei päästä merkittävästi radonia lävitseen, jos siinä ei ole rakoja tai halkeamia.
Tuulettuva alapohja
Tuulettuvassa alapohjassa maaperästä tuleva radonpitoinen ilma laimenee, mikäli tuuletustilassa on ilmanvaihtoa. Ilmanvaihdon riittävyys saavutetaan noudattamalla tuuletusaukkojen koosta annettuja määräyksiä. Tuulettuvan alapohjan radontekniseen toimintaan vaikuttaa tuuletuksen riittävyys ja alapohjan tiiveys. Rakenteessa on kiinnitettävä erityistä huomioita alapohjarakenteen ja sen liitosten sekä läpivientikohtien tiiveyteen. Parhaimmillaan puurakenteisissa tuulettuvan alapohjan taloissa radonpitoisuus jää hyvin pieneksi, alle 20 Bq/m3.
Uusissakin tuulettuvalla alapohjalla varustetuissa taloissa on mitattu enimmäisarvon 200 Bq/m3 ylityksiä. Syynä on ollut muun muassa seuraavat puutteet:
- Putkistojen läpivientejä ei ole tiivistetty
- Matala ryömintätila tuulettuu huonosti eikä lattiarakenne ole riittävän tiivis
- Ryömintätilan tuuletus on estetty, kun on käytetty alapohjan koneellista kuivausta
Yhtenäinen laattaperustus
Maanvastaisissa alapohjarakenteissa paras ratkaisu on mahdollisimman yhtenäinen ja tiivis alapohja- ja perustusrakenne, jossa on vähän tiivistettävää. Tällainen on esimerkiksi reunavahvistettu laattaperustus, jossa radonin lähteitä voivat olla läpiviennit ja itse laatan betoniaines, jonka vaikutus on normaalisti vain noin 20 Bq/m3.
Läpivientien tiivistäminen on siten tärkeätä myös tässä ratkaisussa. Laadukkaasti toteutettuun reunavahvistettuun laattaan ei synny halkeamia, jotka lisäisivät ilmavuotoja maaperästä.
Yhtenäiselle laattaperustukselle rakennettavat maanvastaiset seinät saattavat kasvattaa radonvuotoja. Näiden torjunnassa on noudatettava RT-ohjekortin suosituksia.
Perusmuuri ja maanvarainen alapohja
Maanvarainen lattialaatta, joka valetaan erikseen perusmuurin sisäpuolelle, on tullut viime vuosikymmeninä kaikkein käytetyimmäksi lattiarakenteeksi pientaloissa. Tällaisen alapohjan liitosten kautta tapahtuva radonpitoisen ilman virtaus on merkittävin asuntojen radonlähde. RT-ohjekortissa keskitytäänkin suurelta osin juuri tämän ratkaisun radonturvalliseen toteutukseen. Ohje sisältää kaksi keskeistä toimenpidettä:
- Maanvaraisen laatan ja sokkelin liitosalue tiivistetään asentamalla yhtenäinen kaista kumibitumikermiä sokkelin päälle ja laatan reuna-alueen alle.
- Lisäksi laatan alle asennetaan radonputkisto. Jos radonpitoisuus ylittää valmiin asunnon tarkistusmittauksessa enimmäisarvon, aktivoidaan putkisto kytkemällä siihen imuri.
Läpivientien tiivistäminen on tärkeätä myös tässä ratkaisussa.
Julkaisut
RT 81-11099, LVI 37-10513, KH 27-00510 Radonin torjunta. Rakennustieto 2012
Yhteyshenkilö
Yhteyshenkilö
- puh. +358975988555etunimi.sukunimi@stuk.fi