Radon Suomessa

Suomessa sisäilman radonpitoisuudet ovat korkeampia kuin useimmissa muissa maissa. Syyt korkeisiin radonpitoisuuksiin löytyvät geologiasta, rakennustekniikasta ja ilmastosta. Keskimääräinen radonpitoisuus suomalaisissa asunnoissa on noin 96 becquereliä kuutiometrissä (Bq/m³). Se vastaa noin kahden millisievertin säteilyannosta vuodessa. Kaikkein tehokkaimmin vähennettäisiin suomalaisten keskimääräistä säteilyannosta pienentämällä sisäilman radonpitoisuutta. 

Asuntojen keskimääräinen radonpitoisuus on Suomessa 96, Ruotsissa 108, Norjassa 106, Tanskassa 77, Saksassa 50, Ranskassa 66 ja Englannissa 20 Bq/m³

Radonpitoisuuden keskiarvot ja ylitysprosentit sekä arviot sellaisten talojen lukumäärästä, joissa radonpitoisuudet ylittävät 200, 400 ja 800 Bq/m³ (Säteilyturvakeskuksen otantatutkimus vuosilta 2006 - 2007).

  Keskiarvo Bq/m³ >200 Bq/m³ % (asuntoa) >400 Bq/m³ % (asuntoa) >800 Bq/m³ % (asuntoa)
Pientalot 121 15,1 (204 000) 3,8 (51 000) 0.8 (11 000)
Kerrostalot 49 1,5 (16 000) 0,8 (8000) 0
Kaikki asunnot 96 10,4 (220 000) 2,7 (59 000) 0,5 (11 000)

   

Radon (Rn-222) on radioaktiivinen kaasu, joka kuuluu uraanisarjaan. Se syntyy uraanista (U-238) useiden hajoamisten kautta. Radonia hajoamissarjassa edeltävä alkuaine on radium (Ra-226). Radon hajoaa itse useiden välivaiheiden kautta, ja sarja päättyy stabiiliin lyijyyn (Pb-206).

Graniittisen kallio- ja maaperämme uraanipitoisuus on suurempi kuin koko maailmassa keskimäärin. Suomessa uraanipitoisuudet ovat suurimpia Lahden seudulla, Itä-Uudellamaalla ja Kymenlaaksossa ja pienimpiä Pohjois-Karjalassa, Kainuussa ja Pohjois-Lapissa.

Hyvin ilmaa läpäisevät sora- ja hiekkaharjut ovat radonpitoisen ilman ehtymätön lähde. Harjuille perustetuissa taloissa radonpitoisuudet ovatkin selvästi suurempia kuin lähiympäristön muille maalajeille perustetuissa taloissa. Radonin kannalta pahimpia alueita ovat kohomuotoiset ja jyrkkärinteiset soraharjut kuten Pispalanharju Tampereella ja eräät Salpausselän alueet.

Suurimmat radonpitoisuudet Etelä-Suomen harjuilla

Viitearvon 300 Bq/m3 ylittäviä asuntoja ja työpaikkoja voi olla kaikkialla Suomessa, mutta suurin todennäköisyys niiden löytymiselle on Etelä-Suomessa ja Pirkanmaan alueella. Tällä yhtenäisellä alueella sijaitsee noin 80 prosenttia kaikista viitearvon ylittävistä asunnoista tai työpaikoista. Suurin osa näistä radonin viitearvon ylityksistä löytyy harjuilta tai Salpausselkä-muodostumilta.

Kaikki näillä harjualueilla sijaitsevat pientaloasunnot sekä kerrostalojen ensimmäisten kerrosten asunnot kannattaa mitata. Korkeimmat mitatut radonpitoisuudet näillä alueilla ovat asunnoissa olleet yli 30 000 Bq/m3 (koko vuoden keskiarvo). Säteilyturvakeskus kuitenkin suosittaa, että mittaukset tehdään koko Suomessa, sillä korkeita pitoisuuksia on mitattu muillakin alueilla.

Maaperässä olevien hiekka-, sora- ja savirakeiden välissä on ilmaa. Tämän ilman radonpitoisuus vaihtelee tavallisesti 10 000 - 100 000 Bq/m3. Pahimmilla radonalueilla on mitattu radonpitoisuuksia,  jotka ovat jopa yli miljoona becquereliä kuutiometrissä.

Jaa tämä sivu