Monia luonnossa esiintyviä radioaktiivisia aineita joutuu kehoomme ruuan, juoman ja hengityksen mukana. Me siis säteilemme.

Näistä radioaktiivisista aineista aiheutuu meille noin 0,3 millisievertin (mSv) sisäinen säteilyannos vuodessa. Pääasiallisin säteilylähde meissä on kalium-40, jonka osuus annoksesta on noin 0,17 mSv. Luonnon kaliumista vakio-osa on radioaktiivista kalium-40-isotooppia. Elimistö säätelee kaliumin pitoisuutta kehossa automaattisesti, joten kaliumin aiheuttamaa säteilyaltistusta ei voida vähentää.

Ravinnon ja hengitysilman mukana kehoomme kulkeutuu myös uraanin ja toriumin hajoamissarjojen tuotteita.  Näistä aiheutuu keskimäärin 0,14 mSv:n suuruinen annos vuodessa. Eniten altistusta aiheuttavat uraanin hajoamistuotteet lyijy-210 ja polonium-210, joita esiintyy etenkin kaloissa ja äyriäisissä.

Suomalaiset saavat juomavedessä esiintyvistä uraanisarjan aineista keskimäärin 0,05 mSv:n vuotuisen sisäisen säteilyannoksen. Porakaivovesien käyttäjillä annokset ovat tavallista suurempia, keskimäärin noin 0,5 mSv. Enimmillään veden radonista ja muista vedessä olevista radioaktiivisista aineista on aiheutunut jopa 140 millisievertin sisäinen säteilyannos vuodessa. Näin suuret pitoisuudet ovat kuitenkin erittäin harvinaisia.

Muita luonnon radioaktiivisia aineita joutuu kehoomme hyvin vähän. Avaruussäteilyn kautta syntyvistä
radioaktiivisista aineista tärkein on hiili-14. Se sitoutuu kaikkeen elolliseen ja joutuu sitä kautta elimistöömme. Hiili-14 aiheuttaa 0,012 mSv:n säteilyannoksen vuodessa eli vain vähäisen osan sisäisestä annoksestamme.

Esimerkkejä luonnosta peräisin olevista säteilyannoksista

Esimerkki 1:

Henkilö asuu pientalossa Tampereen Pispalanharjulla. Asunnon radonpitoisuus on mitattu ja se on 2000 Bq/m3 eli siitä aiheutuu 34 mSv/v. Talousvesi tulee paikallisesta vesilaitoksesta. Jos veden radonpitoisuus ei ole selvillä, niin käytetään annokselle arvoa 0,05 mSv/v. Ulkoisesta gammasäteilystä aiheutuva annos Hämeen läänin pientaloissa on keskimäärin 0,33 mSv/v ja ulkona oleskelusta saatava annos 0,09 mSv/v. Avaruussäteilystä hän saa 0,3 mSv/v ja kalium 40 aiheuttaa sisäistä säteilyä noin 0,2 mSv/v. Tämän ihmisen säteilyannos luonnon säteilylähteistä on 35,0 mSv/v eli lähes kaikki säteily aiheutuu huoneilman radonista. Henkilökohtaista säteilyannostaan hän pystyy parhaiten pienentämään tehokkaalla radonkorjauksella. Harjualueilla tehokkain korjausmenetelmä on radonkaivo. Myös radonimuria voidaan käyttää.

Esimerkki 2:

Henkilö asuu Turussa kerrostaloasunnossa. Asunnon radonpitoisuus on mitattu ja se on 50 Bq/m3 eli siitä aiheutuu 0,85 mSv/v. Myös tässä tapauksessa talousvesi tulee paikallisesta vesilaitoksesta eli käytetään arvoa 0,05 mSv/v. Ulkoisesta gammasäteilystä aiheutuva annos Turun läänin kerrostaloasunnoissa on 0,46 mSv/v ja ulkona oleskelusta saatava annos on 0,08 mSv/v. Avaruussäteilystä aiheutuu 0,3 mSv/v ja kalium 40 aiheuttaa sisäistä säteilyä noin 0,2 mSv/v. Tämän ihmisen säteilyannos luonnon säteilylähteistä on 1,9 mSv/v. Annos on pieni, mutta lähes puolet siitäkin aiheutuu huoneilman radonista. Tässä tapauksessa ei kannata ryhtyä pienentämään mistään säteilylähteestä saatavaa säteilyannosta.

Esimerkki 3:

Henkilö asuu pientalossa Kirkkonummella. Asunnon radonpitoisuutta ei ole vielä mitattu, joten käytetään Länsi-Uudenmaan keskiarvoa 171 Bq/m3, josta aiheutuu 2,9 mSv/v. Tässä tapauksessa talousvesi tulee porakaivosta. Veden radonpitoisuus on tutkittu ja se on 6000 Bq/l eli siitä aiheutuu sisäistä annosta yli 10 mSv/v. Vedestä vapautuu radonia myös huoneilmaan ja siitä aiheutuu lähes samansuuruinen säteilyannos, noin 10 mSv/v. Ulkoista gammasäteilyä henkilö saa asunnossaan 0,37 mSv/v ja ulkoilmassa, 09 mSv/v. Avaruussäteilystä aiheutuu 0,3 mSv/v ja kalium 40 aiheuttaa sisäistä säteilyä noin 0,2 mSv/v.  Tämän ihmisen säteilyannos luonnon säteilylähteistä on 23,9 mSv/v. Tässä tapauksessa näyttää siltä, että lähes koko säteilyannos aiheutuu porakaivoveden radonista. Veden radonpitoisuuden pienentämiseksi voidaan käyttää veden ilmastusta tai aktiivihiilisuodatusta. Lisäksi henkilön tulisi mitata huoneilman radonpitoisuus, koska myös maaperästä saattaa tulla merkittäviä määriä radonia asuntoon.