

Mitä säteily on?

- STUK.fi
- Ajankohtaista
- Aiheet
- Radon
- Radon aiheuttaa keuhkosyöpää
- Radonin lähteet
- Asuntojen radonia koskevat enimmäisarvot ja määräykset
- Radon Suomessa
- Radon uudisrakentamisessa
- Radonkorjaukset
- Radonvapaa lapsuus
- Ilman radonia -kampanja
- Kansallinen toimintasuunnitelma radonriskien ehkäisemiseksi
- Radon taloyhtiössä
- UV-säteily, aurinko ja solarium
- Säteily terveydenhuollossa
- Kodin ja toimiston säteilevät laitteet
- Matkapuhelimet ja tukiasemat
- Sähkönsiirto ja voimajohdot
- Säteilyn käyttö kauneudenhoidossa
- Laserit
- Ydinvoimalaitokset
- Ydinlaitoshankkeet
- Ydinjätteet
- Kaivokset
- Malminetsintä, valtaus ja YVA-menettely
- Uraanipitoisuudet Suomen kallioperässä ja vesistössä
- Kaivostoiminta
- Terrafamen kaivos
- Ympäristövahinko
- Talvivaaran kaivoksen ympäristöstä kerättyjen vesi- ja muiden näytteiden uraanipitoisuuksia
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia maaliskuussa 2018
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia elokuussa 2017
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia maaliskuussa 2017
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia marraskuussa 2016
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia heinäkuussa 2016
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia maaliskuussa 2016
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia joulukuussa 2015
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia heinäkuussa 2015
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia huhtikuussa 2015
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia joulukuussa 2014
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia kesäkuussa 2014
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia huhtikuussa 2014
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia tammikuussa 2014
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia lokakuussa 2013
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia heinäkuussa 2013
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia toukokuussa 2013
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia huhtikuussa 2013
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia maaliskuussa 2013
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia helmikuussa 2013
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia tammikuussa 2013
- Tilannearvio tammikuussa 2013
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia joulukuussa 2012
- Vesinäytteiden uraanipitoisuuksia marraskuussa 2012
- Vesinäytteiden uraanipitoisuudet ennen ympäristövahinkoa
- Uraanipitoisuudet Talvivaaran vesistöjen pohjiin kerrostuneissa aineksissa
- Luontoon laskettujen ylijäämävesien uraanipitoisuuksia
- Talvivaaran kipsisakkajätteessä ei ole uraanin pitkäikäisiä tyttäriä
- Ympäristövahinko
- Säteily ympäristössä
- Elintarvikkeet ja juomavesi
- Säteilyvaara
- Suomalaisten turvallisuudesta huolehditaan
- Onnettomuuden vaikutukset
- Toimintaohjeet säteilyvaaratilanteessa
- Esimerkkejä säteilyannoksista
- Säteilyyn liittyviä poikkeavia tapahtumia
- Ohjeistus säteilyvaaratilanteissa tarvittavista suojelutoimista
- Ydinlaitos- ja säteilytapahtumien kansainvälinen vakavuusasteikko INES
- Mitä säteily on
- Radon
- STUK valvoo
- Säteilyn käyttäjälle
- Säteilytoiminnan turvallisuus
- Säteilysuojelun periaatteet
- Toiminnan suunnittelu
- Kuka vastaa ionisoivan säteilyn käytöstä?
- Turvallisuuslupa
- Säteilyn käyttöorganisaatio
- Työntekijöiden suojelu
- Tilojen säteilysuojaus
- Säteilylaitteet ja laadunvalvonta
- Turvallisuuskulttuuri
- Laadunvarmistus terveydenhuollon säteilyn käytössä
- Laadunvarmistus teollisuuden säteilyn käytössä
- Laadunhallintaan liittyviä termejä
- Laitteet
- Säteilylaitteiden käytönaikaiset vaatimukset
- Terveydenhuollon säteilylaitteita koskevat vaatimukset
- Radioaktiivisten aineiden käyttörajoitukset tuotteissa
- Säteilyn käytön valvontaviranomaiset
- Koulutus
- Säännöstö
- Säteilyn käytön aloittaminen
- Toiminnan valvonta
- Poikkeavat tapahtumat
- Koulutus
- Säteilysuojelukoulutus
- Vastaavan johtajan koulutuksen antamiseen tarvitaan hyväksyntä
- Tulevia koulutustapahtumia
- STUKin säteilyturvallisuuspäivät
- Koulutuspäivien materiaalia
- Sädehoitofyysikoiden 34. neuvottelupäivät 8.-9.6.2017 STUKissa
- Teollisuuden ja tutkimuksen 12. säteilyturvallisuuspäivät, 5.-7.4.2017, m/s Mariella
- Säteilylähteiden kauppaa koskeva tapaaminen 9.11.2016
- Teollisuuden 11. säteilyturvallisuuspäivät, 7.-8.10.2015, Helsinki
- Sädehoitofyysikoiden 33. neuvottelupäivät 9.-10.6.2016
- Säteilyturvallisuus ja laatu isotooppilääketieteessä 10.–11.12.2015
- Sädehoitofyysikoiden 32. neuvottelupäivät 4.-5.6.2015
- Terveydenhuollon röntgentoiminnan asiantuntijoiden neuvottelupäivät 13.-14.4.2015, Siikaranta
- Sädehoitofyysikoiden 31. neuvottelupäivät 5.-6.2014, Billnäsin Ruukki, Raasepori
- Säteilyturvallisuus ja laatu röntgendiagnostiikassa 19.-21.5.2014, m/s Viking Mariella
- Säteilyturvallisuus ja laatu isotooppilääketieteessä 21.-22.11.2013, Paasitorni, Helsinki
- Säteilymittaukset
- Uutiskirjeet säteilyn käyttäjille
- Säteilytoiminnan turvallisuus
- STUK valvoo säteily- ja ydinturvallisuutta Suomessa
- Ympäristön säteilyvalvonta
- Luonnonsäteilylle altistava toiminta
- Ydinturvallisuus
- STUKin ydinturvallisuusvalvonnan tehtävät
- STUK asettaa turvallisuusvaatimukset
- Laitoshankkeiden valvonta
- Turvallisuusanalyysit
- Laitosten toimintakunnon valvonta
- Laitosmuutosten valvonta
- Organisaation toiminnan valvonta
- Säteilyturvallisuuden valvonta
- STUK hyväksyy ydinlaitosten tarkastuslaitoksia
- Ydinjätehuollon valvonta
- Ydinmateriaalien valvonta
- Valvonnan kohteet
- STUKin kolmannesvuosiraportointi
- STUK osallistuu ydinlaitosten luvitukseen
- Fukushima-selvitykset
- Tiedote 16.5.2011: STUK antoi ministeriölle selvityksensä ydinlaitosten varautumisesta poikkeuksellisiin luonnonilmiöihin
- Tiedote 1.6.2011: EU:n stressitestit käyntiin Olkiluodossa ja Loviisassa
- Tiedote 15.9.2011: EU:n stressitestien kansallinen edistymisraportti valmistui
- Tiedote 31.10.2011: Voimayhtiöiden stressitestiselvitykset valmistuivat
- Tiedote 16.12.2011: Fortum ja TVO toimittivat STUKille pyydetyt lisäselvitykset
- Tiedote 30.12.2011: STUKin loppuraportti stressitesteistä valmistui
- Tiedote 26.4.2012: Eurooppalaisten ydinvoimalaitosten stressitestit on arvioitu
- Tiedote 6.6.2012: Euroopan ydinvoimalaitosten turvajärjestelyjä on arvioitu
- Tiedote 20.7.2012: STUK teki päätökset suunnitelmista ydinvoimalaitosten turvallisuuden parantamiseksi
- STUKin ydinturvallisuusvalvonnan tehtävät
- Turvajärjestelyjen valvonta
- Matkapuhelinten valvonta
- Lasereiden valvonta
- Solariumien valvonta
- Kauneudenhoito ionisoimatonta säteilyä käyttäen
- Säteilyn käyttäjälle
- Palvelut
- Palveluhinnasto
- Mittauspalveluiden yleiset toimitusehdot
- Radonmittaukset
- Pyyhintänäytteet
- Rakennusmateriaalit ja teollisuustuotteet
- Elintarvike- ja ympäristönäytemittaukset
- Juomaveden radioaktiivisuusmittaukset
- Ihmisen radioaktiivisuusmittaukset
- Muut radioaktiivisuusmittaukset
- Kalibrointipalvelut
- Mittausmenetelmien kuvaukset
- Paikallislaboratoriot
- PCXMC - A Monte Carlo program for calculating patient doses in medical x-ray examinations
- Säännöstö
- Julkaisut
- Tietoa STUKista
- STUKin tehtävä on valvoa säteilyturvallisuutta Suomessa
- STUKin strategia 2018-2022
- Organisaatio
- Talous
- Historia
- Neuvottelukunnat
- Kansainväliset arviot STUKin toiminnasta
- Yhteistyö
- Yhteystiedot
- Näin löydät meidät
- STUK sosiaalisessa mediassa
- Avoimet työpaikat
- Virka- ja työehtosopimukset
- Suunnittelu ja seuranta
- Hankinnat
- Palaute
- Usein kysyttyä
- Kysy säteilystä
- Viesti kirjaamoon
- Oikaisuvaatimusohje
- Julkinen diaari
- Avoin data
- Cores
- sateilytilanne
Luonnon radioaktiivisuus kehossa
Monia luonnossa esiintyviä radioaktiivisia aineita joutuu kehoomme ruuan, juoman ja hengityksen mukana. Me siis säteilemme.
Näistä radioaktiivisista aineista aiheutuu meille noin 0,3 millisievertin (mSv) sisäinen säteilyannos vuodessa. Pääasiallisin säteilylähde meissä on kalium-40, jonka osuus annoksesta on noin 0,17 mSv. Luonnon kaliumista vakio-osa on radioaktiivista kalium-40-isotooppia. Elimistö säätelee kaliumin pitoisuutta kehossa automaattisesti, joten kaliumin aiheuttamaa säteilyaltistusta ei voida vähentää.
Ravinnon ja hengitysilman mukana kehoomme kulkeutuu myös uraanin ja toriumin hajoamissarjojen tuotteita. Näistä aiheutuu keskimäärin 0,14 mSv:n suuruinen annos vuodessa. Eniten altistusta aiheuttavat uraanin hajoamistuotteet lyijy-210 ja polonium-210, joita esiintyy etenkin kaloissa ja äyriäisissä.
Suomalaiset saavat juomavedessä esiintyvistä uraanisarjan aineista keskimäärin 0,05 mSv:n vuotuisen sisäisen säteilyannoksen. Porakaivovesien käyttäjillä annokset ovat tavallista suurempia, keskimäärin noin 0,5 mSv. Enimmillään veden radonista ja muista vedessä olevista radioaktiivisista aineista on aiheutunut jopa 140 millisievertin sisäinen säteilyannos vuodessa. Näin suuret pitoisuudet ovat kuitenkin erittäin harvinaisia.
Muita luonnon radioaktiivisia aineita joutuu kehoomme hyvin vähän. Avaruussäteilyn kautta syntyvistä
radioaktiivisista aineista tärkein on hiili-14. Se sitoutuu kaikkeen elolliseen ja joutuu sitä kautta elimistöömme. Hiili-14 aiheuttaa 0,012 mSv:n säteilyannoksen vuodessa eli vain vähäisen osan sisäisestä annoksestamme.
Esimerkkejä luonnosta peräisin olevista säteilyannoksista
Esimerkki 1:
Henkilö asuu pientalossa Tampereen Pispalanharjulla. Asunnon radonpitoisuus on mitattu ja se on 2000 Bq/m3 eli siitä aiheutuu 34 mSv/v. Talousvesi tulee paikallisesta vesilaitoksesta. Jos veden radonpitoisuus ei ole selvillä, niin käytetään annokselle arvoa 0,05 mSv/v. Ulkoisesta gammasäteilystä aiheutuva annos Hämeen läänin pientaloissa on keskimäärin 0,33 mSv/v ja ulkona oleskelusta saatava annos 0,09 mSv/v. Avaruussäteilystä hän saa 0,3 mSv/v ja kalium 40 aiheuttaa sisäistä säteilyä noin 0,2 mSv/v. Tämän ihmisen säteilyannos luonnon säteilylähteistä on 35,0 mSv/v eli lähes kaikki säteily aiheutuu huoneilman radonista. Henkilökohtaista säteilyannostaan hän pystyy parhaiten pienentämään tehokkaalla radonkorjauksella. Harjualueilla tehokkain korjausmenetelmä on radonkaivo. Myös radonimuria voidaan käyttää.
Esimerkki 2:
Henkilö asuu Turussa kerrostaloasunnossa. Asunnon radonpitoisuus on mitattu ja se on 50 Bq/m3 eli siitä aiheutuu 0,85 mSv/v. Myös tässä tapauksessa talousvesi tulee paikallisesta vesilaitoksesta eli käytetään arvoa 0,05 mSv/v. Ulkoisesta gammasäteilystä aiheutuva annos Turun läänin kerrostaloasunnoissa on 0,46 mSv/v ja ulkona oleskelusta saatava annos on 0,08 mSv/v. Avaruussäteilystä aiheutuu 0,3 mSv/v ja kalium 40 aiheuttaa sisäistä säteilyä noin 0,2 mSv/v. Tämän ihmisen säteilyannos luonnon säteilylähteistä on 1,9 mSv/v. Annos on pieni, mutta lähes puolet siitäkin aiheutuu huoneilman radonista. Tässä tapauksessa ei kannata ryhtyä pienentämään mistään säteilylähteestä saatavaa säteilyannosta.
Esimerkki 3:
Henkilö asuu pientalossa Kirkkonummella. Asunnon radonpitoisuutta ei ole vielä mitattu, joten käytetään Länsi-Uudenmaan keskiarvoa 171 Bq/m3, josta aiheutuu 2,9 mSv/v. Tässä tapauksessa talousvesi tulee porakaivosta. Veden radonpitoisuus on tutkittu ja se on 6000 Bq/l eli siitä aiheutuu sisäistä annosta yli 10 mSv/v. Vedestä vapautuu radonia myös huoneilmaan ja siitä aiheutuu lähes samansuuruinen säteilyannos, noin 10 mSv/v. Ulkoista gammasäteilyä henkilö saa asunnossaan 0,37 mSv/v ja ulkoilmassa, 09 mSv/v. Avaruussäteilystä aiheutuu 0,3 mSv/v ja kalium 40 aiheuttaa sisäistä säteilyä noin 0,2 mSv/v. Tämän ihmisen säteilyannos luonnon säteilylähteistä on 23,9 mSv/v. Tässä tapauksessa näyttää siltä, että lähes koko säteilyannos aiheutuu porakaivoveden radonista. Veden radonpitoisuuden pienentämiseksi voidaan käyttää veden ilmastusta tai aktiivihiilisuodatusta. Lisäksi henkilön tulisi mitata huoneilman radonpitoisuus, koska myös maaperästä saattaa tulla merkittäviä määriä radonia asuntoon.
Yhteyshenkilö
Yhteyshenkilö
- puh. +358975988509etunimi.sukunimi@stuk.fi