5G-matkaviestinverkon säteilyturvallisuus

Matkapuhelinoperaattorit markkinoivat uusimman sukupolven 5G-matkaviestinverkon entistä nopeampia langattomia tietoliikenneyhteyksiä kuluttajien ja yritysten käyttöön. Uusi tekniikka on herättänyt keskustelun myös säteilyturvallisuudesta.

Matkaviestinverkkojen säteilyturvallisuuden varmistamiseksi säteilylainsäädännössä on määritelty altistuksen raja-arvot. Ne perustuvat parhaaseen tieteelliseen näyttöön ja kattavat kaikki nyt käytössä olevat taajuudet sekä tulevaisuudessa käyttöön tulevat uudet 5G-verkon taajuudet. Raja-arvot suojaavat niin lyhyt- kuin pitkäaikaisenkin altistumisen terveysvaikutuksilta. Ihmisten ei siis tarvitse olla huolissaan 5G-verkon aiheuttamasta säteilyaltistuksesta.

Vastuu raja-arvoista on viranomaisilla, vastuu niiden noudattamisesta on operaattorilla

Väestöaltistuksen raja-arvot sekä toimenpidetasot sähkömagneettiseille kentille on säädetty sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa. Ne noudattavat Euroopan unionin neuvoston suositusta, joka on voimassa useimmissa Euroopan maissa. Raja-arvojen määräämisessä on oltu hyvin varovaisia. Radiotaajuisen säteilyn ainoa tieteellisesti todettu vaikutus on kudosten lämpeneminen ja rajaksi määrätyn altistuksen ja mahdollisesti terveydelle haitallisen kudosten lämpenemisen väliin jää iso turvamarginaali.  

Vastuu raja-arvojen noudattamisesta on matkaviestinoperaattoreilla.  Niiden on esimerkiksi selvitettävä väestön altistuminen radiotaajuiselle säteilylle ennen kuin ottavat käyttöön uuden tukiaseman.  Altistuminen ei saa olla raja-arvoja suurempi paikoissa, joihin ihmisillä on vapaa pääsy.

Säteilyturvakeskus (STUK) seuraa aktiivisesti operaattorien toimintaa ja esimerkiksi 5G-verkon käyttöönottoa. STUK myös puuttuu tarvittaessa tukiasema-asennuksiin, jos on syytä epäillä, että väestö on vaarassa altistua raja-arvot ylittävälle säteilylle.

Raja-arvot perustuvat parhaaseen tieteelliseen tietoon

STUK seuraa raja-arvojen ajantasaisuutta ja alan tutkimustiedon kehittymistä. STUK perustaa näkemyksensä riippumattomien kansainvälisten asiantuntijaryhmien (mm. WHO, SCENIHR/SCHEER, ICNIRP) julkaisemiin kirjallisuuskatsauksiin radiotaajuisen säteilyn terveysvaikutuksista. Lisäksi STUK seuraa kansainvälisissä tieteellisissä julkaisusarjoissa julkaistuja aiheeseen liittyviä tutkimusartikkeleita uusimman tiedon saamiseksi.

Kansainvälisissä asiantuntijaryhmissä on sellaista monipuolista ja monitieteellistä osaamista, jota radiotaajuisen säteilyn terveysvaikutusten arviointiin tarvitaan. Kirjallisuuskatsauksia varten ne ovat käyneet läpi tuhansia tutkimuksia.  Tutkimusten arviointiin ne käyttävät aina ennalta-asetettuja laatukriteerejä.

Osassa tutkimuksia on havaittu erilaisia biologisia vaikutuksia esimerkiksi soluviljelmissä, mutta näyttöä muista kuin kudosten lämpenemiseen perustuvista terveysvaikutuksista ei ole saatu. Katsausten perusteella Suomessa käytettävät altistuksen raja-arvot ovat ajan tasalla.

5G-tekniikka

Vaikka 5G:n käyttö on turvallista siinä muodossa kuin sitä Suomeen rakennetaan, asia on uusi ja sitä pitää tutkia kuten muitakin uusia ja kehittyviä tekniikoita.

Rakenteilla oleva 5G-verkko toimii aluksi vain 3,5 gigahertsin (GHz) taajuusalueella. Altistumisen kannalta tämä taajuus ei poikkea merkittävästi aiempien sukupolvien (2G, 3G, 4G) käyttämistä taajuuksista, joten aiempia tutkimuksia matkaviestintekniikoiden säteilyn terveysvaikutuksista voidaan käyttää hyväksi myös 5G:n turvallisuutta arvioitaessa. 3,5 GHz:n verkko on tällä hetkellä jo kaupallisessa käytössä suurempien kaupunkien keskustoissa.

Seuraavaksi 5G-verkko alkaa hyödyntää noin 26 GHz taajuusaluetta eli niin kutsuttuja millimetriaaltoja. Myöhemmin otetaan käyttöön alle 1 GHz taajuusalue, jolla palvellaan haja-asutusalueiden asukkaita ja esineiden internetin (IoT, Internet of Things) käyttäjiä. Ylipäätään 5G:n taajuusalueet eivät ole uusia, vaan niitä on jo aiemmin hyödynnetty muun muassa lentokenttien turvaporteissa, nopeusvalvontatutkissa ja mikroaaltolinkeissä.

5G-verkon tukiasemat eivät ole lisäämässä merkittävästi ihmisten altistumista radiotaajuiselle säteilylle.  5G-tukiasemien lähetystehot ovat samaa luokkaa kuin aiemmissa matkaviestintekniikoissa. Tutkimustiedon perusteella ei ole myöskään syytä epäillä, että myöhemmin käyttöön otettavilla millimetriaalloilla olisi haitallisia terveysvaikutuksia raja-arvot alittavassa altistuksessa. Ne esimerkiksi etenevät heikosti kudoksessa eivätkä tunkeudu ihon tai silmien pintakerroksia syvemmälle.

Tekniseltä toteutukseltaan 5G-verkon tukiasemat poikkeavat aiemmista tekniikoista. Varhaisempien tekniikoiden tukiasemat säteilevät tiettyyn sektorisuuntaan, kun taas 5G-verkon tukiasema voi kohdistaa kapean säteilykeilan yhdelle tai useammalle käyttäjälle samanaikaisesti. 5G-tukiaseman aiheuttama altistuminen kohdistuu pääsääntöisesti paikkoihin, joissa on verkon käyttäjiä. 5G-tukiaseman aiheuttama altistuminen tulee olemaan käytännön tilanteissa hetkittäistä, koska suuren tiedonsiirtonopeuden ansiosta keila kohdistuu käyttäjään vain pienen ajan kerrallaan. 5G mahdollistaa suuremman tiedonsiirtonopeuden, mutta tämä ei tarkoita sitä, että altistuminen olisi sen voimakkaampaa kuin aiemmilla teknologioillakaan.

Millimetriaaltoalueella tukiasemien peittoalue tulee olemaan pieni, noin 100 metrin luokkaa. Näin korkea radiotaajuus etenee heikosti, eikä se läpäise esimerkiksi seinää. Pienen peittoalueen tukiasemissa käytetään matalaa lähetystehoa, joten niiden aiheuttama radiotaajuiselle säteilylle altistuminen tulee olemaan vähäistä. Tiivis tukiasemaverkko mahdollistaa sen, että myös 5G-päätelaitteet voivat toimia pienellä lähetysteholla.

Julkaisut

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 1045/2018
Euroopan unionin neuvoston suositus 1999/519/EY
ICNIRP (International Commission on Non-Ionizing Radiation Protection) 2020. ICNIRP guidelines for limiting exposure to electromagnetic fields (100 kHz to 300 GHz) 
ICNIRP (International Commission for Non-Ionizing Radiation Protection), 1998, ICNIRP guidelines for limiting exposure to time-varying electric, magnetic and electromagnetic fields (up to 300 GHz)
SCENIHR/SCHEER, 2015, Opinion on Potential health effects of exposure to electromagnetic fields (EMF)
WHO, 2020, World Cancer Report 2020 sivut 88-89
FDA, 2020, Review of Published Literature between 2008 and 2018 of Relevance to Radiofrequency Radiation and Cancer
SSM (Strålsäkerhetsmyndigheten), 2020, Recent Research on EMF and Health Risk - Fourteenth report from SSM’s Scientific Council on Electromagnetic Fields, 2019

Onko sinulla kysyttävää?

Ota yhteyttä: