Kaivostoiminta

STUK valvoo säteilylain perusteella kaivostoimintaa, jos se aiheuttaa tai voi aiheuttaa viitearvot ylittävää luonnonsäteilyaltistusta työntekijöille tai väestölle. Mikäli kaivoksessa erotetaan uraania tai toriumia, STUK valvoo toimintaa ydinenergialain perusteella.

Uraanikaivos- ja malminrikastustoiminnaksi katsotaan sellainen toiminta, jossa yhden vuoden aikana tuotettavan uraanin tai toriumin määrä on yli 10 tonnia tai käsiteltävässä malmissa uraanin ja toriumin keskimääräinen pitoisuus ylittää ydinenergia-asetuksen 2 §:ssä asetetut rajat ja jalostuksen tuloksena syntyvissä tuotteissa uraanin ja toriumin yhteinen pitoisuus on suurempi kuin 0,5 kilogrammaa tonnissa.

Uraanin tai toriumin tuottamiseen tarkoitettuun kaivos- ja rikastustoimintaan tarvitaan valtioneuvoston myöntämä lupa. Uraani- tai toriumpitoisen malmin tai malmirikasteen tuontiin tai vientiin tarvitaan myös lupa, jonka myöntää tapauksesta riippuen Säteilyturvakeskus tai ulkoasiainministeriö.

Suomessa ei ole tällä hetkellä uraanikaivoksia. Enon Paukkajanvaarassa louhittiin 1950–1960-lukujen vaihteessa runsaat 30 tonnia uraania. Toiminnan seurauksena alueelle jäi luonnolliset säteilytasot selvästi ylittävää jätekiveä ja rikastushiekkaa. Näistä jätteistä huolehdittiin 1990-luvun puolivälissä ja vuonna 2001 STUK totesi kaivosjätteet hyväksytysti loppusijoitetuiksi.

Mårtensonin avolouhos PaukkajanvaarallaMårtensonin avolouhos Enon kunnassa Paukkajanvaaralla. Paukkajanvaara on Suomen ainoa kaivoksen mittakaavassa uraania tuottanut laitos. Kaivoksesta louhittiin malmia vuosina 1958–1961.

Paukkajanvaaralla toimineen uraanikaivoksen sisäänkäyntiPaukkajanvaaralla toimineen uraanikaivoksen ja rikastamon alueen sisäänkäynti vuonna 1974. Tänä päivänä alue on kunnostettu ja radioaktiiviset jätteet haudattu.

Muu kaivostoiminta kuin uraanikaivokset

STUK valvoo säteilylain perusteella kaivostoimintaa myös silloin, kun tarkoituksena ei ole tuottaa uraania tai toriumia.  Ennen toiminnan aloittamista toiminnasta vastaavan on ilmoitettava STUKiin:

  1. Kaivoslaissa tarkoitettu kaivostoiminta;
  2. louhintatyö ja muu työskentely maanalaisessa käytävässä tai tunnelissa, jossa yhden työntekijän yhteenlaskettu työaika vuodessa on enemmän kuin 100 tuntia;
  3. luonnon radioaktiivisia aineita sisältävien ainesten ja jätteiden käsittely, käyttö,  varastointi ja hyödyntäminen, joissa uraani-238:n, torium-232:n tai näiden hajoamistuotteen aktiivisuuspitoisuus on suurempi kuin yksi becquerel grammassa.

Toiminnasta ja sen järjestämisestä on ilmoitettava säteilyturvallisuuden kannalta keskeiset tiedot.

Edellä mainituissa tapauksissa luonnonsäteilyaltistus on selvitettävä ja selvityksen tulokset toimitettava säteilyturvakeskukselle. STUK voi velvoittaa toiminnasta vastuussa olevan selvityksen tekemiseen muussakin tilanteessa, jos toiminnasta työntekijälle tai väestölle aiheutuva säteilyannos, työpaikan radonpitoisuus tai työntekijän altistus radonille voi olla viitearvoa suurempi.

Mikäli luonnonsäteilyaltistuksen viitearvot selvitysten perusteella ylittyvät, on toiminnasta vastaavan toteutettava toimenpiteet luonnonsäteilyaltistuksen rajoittamiseksi. Jos rajoittavista toimenpiteistä huolimatta luonnonsäteilyaltistuksen viitearvot edelleen ylittyvät, on toiminnan edellytyksenä turvallisuuslupa, jonka myöntäjänä toimii STUK.

Ympäristön radioaktiivisuuden  perustilaselvitys ja ympäristön säteilytarkkailu voivat olla tarpeen myös sellaisessa kaivostoiminnassa, jossa ei tuoteta uraania tai toriumia.

Kaivoksessa työskentelevät altistuvat radonille

STUK tekee säännöllisesti radontarkastuksia kaikissa maanalaisissa kaivoksissa. Ulkoinen säteily ja radonkaasu altistavat uraanikaivoksissa työskenteleviä säteilylle. Radon voi olla erityisen ongelmallinen maanalaisissa kaivoksissa, mutta myös niissä työskentelyolosuhteet voidaan saada hyväksyttävälle tasolle huolehtimalla riittävästä ilmanvaihdosta.  Myös muissa maanalaisissa kaivoksissa kuin uraanikaivoksissa voi esiintyä radonia.

Radonin pääsy kaivosalueelta ilmaan ja ympäristöön riippuu muun muassa malmin uraanipitoisuudesta ja louhintamenetelmästä. Haittoja voidaan vähentää hyvällä toimintojen suunnittelulla. Radonpitoisuudet myös laimenevat nopeasti ulkoilmassa kulkeutuessaan ilmavirtausten mukana kauemmas kaivosalueelta.

Jaa tämä sivu

Yhteyshenkilö

Yhteyshenkilö

  • Antti Kallio / Ylitarkastaja
    puh. +358975988444
  • Katja Kojo / Ylitarkastaja
    puh. +358975988472