Viljassa on vain vähän radioaktiivisia aineita
Viljasta aiheutuva säteilyannos on vähäinen. Suurin osa viljan kulutuksesta johtuu luonnollisesti maaperässä esiintyvistä radioaktiivista aineista.
Kotimaisen viljan sisältämät radioaktiiviset aineet aiheuttavat nykyisin kuluttajalle pienen, keskimäärin 0,03 millisievertin suuruisen säteilyannoksen vuodessa. Suomalaisen saama keskimääräinen säteilyannos kaikista lähteistä on 5,9 millisievertiä vuodessa.
Valtaosa viljan kulutuksesta aiheutuvasta annoksesta johtuu lyijy-210, polonium-210, radium-226 ja radium-228 -isotoopeista, jotka kaikki ovat luonnollisesti maaperässä esiintyviä radioaktiivisia aineita. Luonnon uraanin ja toriumin osuus on hyvin pieni, noin tuhannesosa viljan radioaktiivisista aineista aiheutuvasta säteilyannoksesta.
Monet luonnon radioaktiiviset aineet syntyvät maankuoren sisältämästä uraanista ja toriumista. Hajotessaan ne tuottavat muita radioaktiivisia aineita, kuten radonia, lyijy-210 ja polonium-210 -isotooppeja sekä radiumia. Maaperästä ne siirtyvät esimerkiksi kasveihin, pohjaveteen ja hengitysilmaan.
| Luonnon radioaktiivisten aineiden tyypillisiä aktiivisuuspitoisuuksia | |
|---|---|
| uraani-238 | 2 mBq kilossa |
| torium-232 | 100 mBq kilossa |
|
radium-228 ja radium-226 |
200 mBq kilossa |
Maataloustuotteissa keinotekoisten radioaktiivisten aineiden pitoisuudet ovat erittäin pienet. Keinotekoiset radioaktiiviset aineet Suomessa ovat peräisin pääasiassa 1960-luvulla tehdyistä ydinasekokeista sekä 1986 tapahtuneesta Tšernobylin ydinvoimalaitoksen onnettomuudesta. Ydinlaskeumasta peräisin olevien radioaktiivisten aineiden cesium-137:n ja strontium-90:n osuus viljan radioaktiivisista aineista aiheutuvasta säteilyannoksesta on alle prosentti, kun 1960-luvulla näiden aineiden osuus oli vielä noin puolet.
Cesium-137:n keskipitoisuus maataloustuotteissa on yleensä alle yksi becquereliä kilossa.
Valtaosa viljan radioaktiivisista aineista on peräisin luonnosta.