Suomalaisen kulttuurin piirteet tukevat ydinturvallisuutta mutta myös haastavat sitä
Keskinäinen luottamus, henkilökohtainen vastuunkanto, toiminnan tehokkuus sekä käytännöllisyyden ja faktojen arvostus ovat suomalaisen kulttuurin vahvuuksia turvallisuuden kannalta. Kansallisen kulttuurin turvallisuutta tukevista piirteistä voi kuitenkin syntyä myös sokeita pisteitä, jotka on hyvä pyrkiä ymmärtämään ja huomioimaan, arvioi kansainvälinen raportti.
OECD:n ydinenergiajärjestö NEA on julkaissut raportin, joka tarkastelee Suomen kansallisen kulttuurin erityispiirteiden turvallisuusmerkityksiä ydinenergia-alalla. Raportin yksi keskeinen johtopäätös on, että suomalaisissa ydinenergia-alan organisaatioissa asiantuntijat tuntevat vastuunsa, kommunikoivat suoraviivaisesti, luottavat toisiinsa sekä etsivät itsenäisesti ja tehokkaasti ratkaisuja teknisiin haasteisiin. Toisaalta raportissa todetaan, että esimerkiksi liiallinen luottamus voi synnyttää myös ”sokeita pisteitä”.
”Vaikka suomalaisessa kulttuurissa on paljon turvallisuuden varmistamista edistäviä tekijöitä, on meidän oltava vahvuuksiemme käytön kanssa huolellisia. Raportissa esitetään muun muassa, että suomalaiset pyrkivät olemaan hienotunteisia ja välttämään asiantuntijoiden välistä konfliktia. Liiallinen luottamus asiantuntijuuteen yhdessä konfliktien välttämisen kanssa voi johtaa siihen, että turvallisuuden kannalta olennaisia asioita ei kyseenalaisteta riittävän monipuolisesti”, toteaa Säteilyturvakeskuksen pääjohtaja Petteri Tiippana.
”STUKissa panostamme oman toimintakulttuurimme kehittämiseen siten, että pienetkin turvallisuushavainnot nousisivat avoimeen keskusteluun. Kansallisen kulttuurin turvallisuusvaikutusten ymmärtäminen ja huomioiminen auttaa meitä tässä työssä. Toivon, että myös ydinvoimayhtiöt hyödyntävät raporttia, sillä sen havainnot koskettavat koko suomalaista ydinenergia-alaa”, STUKin turvallisuuskulttuuriasiantuntija Mikko Merikari toteaa.
Terve turvallisuuskulttuuri on keskeinen edellytys ydinenergian turvalliselle käytölle ja alalla tunnistetaankin, että kansallisen kulttuurin ominaispiirteet voivat vaikuttaa osaltaan ydinturvallisuuteen.
Suomi oli järjestyksessä toinen maa, joka osallistui ydinenergiajärjestö NEA:n ja ydinvoiman käyttäjien kansainvälisen järjestön WANOn fasilitoimaan kansallisen kulttuurin ominaispiirteiden turvallisuuskulttuurivaikutusten arviointiin.
STUK toteutti vuosien 2018-2019 aikana yhdessä OECD:n ydinenergiajärjestön NEA:n ja ydinvoiman käyttäjien kansainvälisen järjestön WANOn kanssa Suomen kansallisen kulttuurin vaikutuksia turvallisuuskulttuuriin kartoittavan projektin, joka huipentui maaliskuussa 2019 järjestettyyn seminaariin. STUKin lisäksi seminaariin osallistuivat myös kaikki kotimaiset ydinvoimayhtiöt.
Tilaisuus perustui OECD:n ydinenergiajärjestö NEA:n kehittämään malliin, jossa ydinenergia-alan johtajat ja asiantuntijat arvioivat käsikirjoitetun roolipelin sekä näyteltyjen tilanteiden avulla kansallisen kulttuurin erityispiirteitä ja niiden mahdollisia vaikutuksia turvallisuuskulttuuriin.
Työpajan tuloksena syntyi raportti ”Country-Specific Safety Culture Forum Finland” (oecd-nea.org) (pdf, avautuu uudessa välilehdessä).
Lisätietoja:
Mikko Merikari, puh. 09 759 88 401
Pia Oedewald, puh. 09 759 88 470
Mediapalvelu, puh. 010 850 4761