Suomalainen ydinjätehuolto on kansainvälisen arvion mukaan hyvässä kunnossa

Suomen edistyminen käytetyn ydinpolttoaineen huollossa mainittiin heti avauspuheenvuoroissa Wienissä maanantaina 21. toukokuuta alkaneessa eri maiden ydinjätehuoltoa arvioivassa kansainvälisessä kokouksessa. Suomi on ainut maa, jossa jo rakennetaan käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitosta, joten on luonnollista, että täällä tehtävä työ kiinnostaa muualla.

Wienin kokous on radioaktiivisten jätteiden ja käytetyn ydinpolttoaineen huollon yleissopimuksen (Joint Convention on the Safety of Spent Fuel Management and on the Safety of Radioactive Waste Management) kuudes tarkastelukokous. Suomen tilannetta arvioitiin heti kaksiviikkoisen kokouksen avauspäivänä. Arvioinnissa saadun palautteen perusteella suomalaisessa käytetyn ydinpolttoaineen huollossa on paljon sellaista, josta muut maat voivat ottaa mallia. Loppusijoitushankkeen eteneminen on edellyttänyt määrätietoisia toimenpiteitä sekä luvanhaltijoilta, viranomaisilta että ministeriöltä.

Arviointikokoukseen osallistuva toimistopäällikkö Kai Hämäläisen mukaan työn etenemisestä Suomessa on mukavaa kertoa kansainvälisessä seurassa. ”Monet maat ovat kiinnostuneita ja on mukavaa näyttää esimerkkiä sekä etenemisessä että osoittaa rohkeutta ja nostaa esille oman järjestelmän ongelmakohtia”, hän toteaa.

Kiitosta Suomi sai ydinjätehuollon yleisen etenemisen lisäksi  myös jätehuollon viimeaikaisista toimenpiteistä. Täällä on esimerkiksi toteutettu Fukushiman ydinvoimalaitosonnettomuuden jälkeen tehdyissä laitosturvallisuuden arvioinneissa tunnistettuja muutostarpeita. Ydinjätehuollossa se näkyy käytetyn ydinpolttoaineen välivarastoinnin turvallisuuden parantamisena.   

Loviisan ydinvoimalaitoksessa käyttöön otettu  kiinteytyslaitos, jolla matala- ja keskiaktiiviset nestemäiset jätteet voidaan kiinteyttää sementtiin loppusijoitusta varten sai muilta mailta myös positiivista huomiota.

Hyväksi suomalaiseksi toimintatavaksi nähtiin myös se, että uusien ydinvoimalaitoslaitosyksiköiden ydinjätehuoltoon Suomessa varaudutaan jo laitosten periaatepäätös- ja rakentamislupavaiheissa.

Osa jätteistä on vielä vailla lopullista osoitetta

Kehitettävääkin suomalaisessa ydinjätehuollossa on. Kaikelle Suomessa syntyvälle radioaktiiviselle jätteelle ei ole lopullista huoltosuunnitelmaa. Loppusijoitusratkaisua ei ole päätetty esimerkiksi sellaisille korkea-aktiivisille suljetuille säteilylähteille joita ei pystytä palauttamaan alkuperämaahan. Työ- ja elinkeinoministeriön kokoama työryhmän kartoittaa vaihtoehtoja asian ratkaisemiseksi.

VTT:n Espoossa olevan tutkimusreaktorin käytöstäpoistohanke  on osoittanut, että lainsäädännössä ja viranomaisohjeistuksessa on kehitettävää. Seuraavien vuosien aikana STUKin onkin kehitettävä käytöstäpoistoa koskevaa ohjeistusta ja osaamista tutkimusreaktorista saatujen kokemusten perusteella.

Sopimuksessa on mukana 78 maata

Wienin kokouksessa oli paikalla edustajia lähes kaikista  yleissopimuksen allekirjoittaneesta ja ratifioineesta 78 maasta. Sopimuksessa maat ovat sitoutuneet radioaktiivisten jätteiden ja käytetyn ydinpolttoaineen turvalliseen käsittelyyn.

Maat raportoivat kolmen vuoden välein, miten ne ovat täyttäneet sopimuksen velvoitteet. Tarkastelu kattaa radioaktiivisten jätteiden huollon kaikki vaiheet niiden syntymisestä turvalliseen loppusijoittamiseen. Kokouksessa tehtävät arvioinnit perustuvat näihin maaraportteihin.  Suomen maaraportin teki STUK yhteistyössä jätehuoltovelvollisten ja ministeriöiden kanssa. Raportti julkistettiin viime lokakuussa.

Suomen kuudes maaraportti
Suomelle esitetyt kirjalliset kysymykset ja vastaukset niihin
Suomen edelliset maaraportit

Lisätietoja:

Toimistopäällikkö Kai Hämäläinen, puh. (09) 759 88 667
Viestinnän asiantuntija Risto Isaksson, puh. (09) 759 88 208