Sisältöjulkaisija

null STUK tekee työpaikkojen tehostettua radonvalvontaa

STUK tekee työpaikkojen tehostettua radonvalvontaa

19.2.2019 klo 11:15
Tiedote

Säteilyturvakeskus (STUK) toteuttaa radonvalvontahankkeen työpaikoilla, jotka sijaitsevat hyvin ilmaa läpäisevällä maaperällä seitsemässä Itä-Suomen aluehallintoviraston alueen kunnassa.

Radon on hajuton ja näkymätön radioaktiivinen kaasu, jota voi esiintyä sisäilmassa. Säteilylain mukaan työnantajan on selvitettävä työpaikan sisäilman radonpitoisuus, jos tilat sijaitsevat harjulla tai muulla hyvin ilmaa läpäisevällä sora- tai hiekkamaalla.

”Työpaikolla radonmittausvelvoite on kuitenkin huonosti tiedossa, eikä vaadittuja mittauksia ole välttämättä tehty.  Hyvin ilmaa läpäisevillä maaperillä, kuten sora- ja hiekkaharjuilla olevilla työpaikoilla on suurempi todennäköisyys sille, että sisäilman radonpitoisuus on korkea”, toteaa Säteilyturvakeskuksen ylitarkastaja Katja Kojo.

Työantajien voi olla vaikea päätellä, sijaitseeko työpaikka hyvin ilmaa läpäisevällä maaperällä. STUK on yhdistänyt Geologian tutkimuskeskuksen maaperätiedot Tilastokeskuksen toimipaikkatietoon ja selvittänyt, mitkä Suomen työpaikat sijaitsevat hyvin ilmaa läpäisevällä maaperällä.

Tällä viikolla alkavaan radonvalvontahankkeeseen on valittu seitsemän Itä-Suomessa sijaitsevan kunnan alueella olevat työpaikat, joihin STUK lähettää selvityspyynnön mitata työpaikan radonpitoisuus. Kunnat ovat Rantasalmi, Rautalampi, Savonlinna, Siilinjärvi, Sonkajärvi, Suonenjoki ja Vieremä. Kaikki kunnat sijaitsevat Itä-Suomen aluehallintoviraston (AVI) alueella. Selvityspyyntö lähetetään 175 toimipaikkaan sellaisille työpaikoille, joissa Tilastokeskuksen mukaan on viisi työntekijää tai sitä enemmän.   

”Pitkäaikainen oleskelu  sisätilassa, jossa on korkea radonpitoisuus, lisää riskiä sairastua keuhkosyöpään, joten radonpitoisuuden selvittäminen on äärimmäisen tärkeää. Jos radonpitoisuus osoittautuu korkeammaksi kuin viitearvo, ei ole kuitenkaan syytä paniikkiin, sillä ongelma voidaan yksinkertaisimmillaan korjata ilmanvaihtoa tehostamalla”, Kojo kertoo.

Työpaikan radonpitoisuus mitataan radonpurkeilla, joita pidetään työtiloissa vähintään kaksi kuukautta syyskuun alun ja toukokuun lopun välisenä aikana. Työtiloiksi lasketaan tilat, joissa työskennellään tai oleskellaan vuodessa 20 tuntia tai enemmän. Radonmittauksia tehdään työpaikkarakennuksen ensimmäisessä kerroksessa. Lisäksi mittaukset tehdään myös kellarikerroksessa, jos siellä työskennellään. Työtiloja ei tarvitse mitata, mikäli työnantajalla ei ole työntekijöitä, työtilat sijaitsevat rakennuksen toisessa tai sitä ylemmissä kerroksissa tai jos varsinaisia työtiloja ei lainkaan ole.

Hajuton ja näkymätön radioaktiivinen kaasu

Koska radonia ei voi mitenkään aistia, on mittaaminen ainoa tapa saada radonpitoisuus selville. Talon alla oleva maaperä on tärkein radonin lähde. Radon kulkeutuu sisätiloihin perustuksessa olevien rakojen kautta. Helpointa radonin torjuminen on rakennusvaiheessa, mutta sisäilman korkeaa radonpitoisuutta voidaan alentaa myös esimerkiksi radonimurilla.

Valtaosa suomalaisen saamasta säteilyannoksesta on peräisin sisäilman radonista. Pitkäaikainen oleskelu korkeassa radonpitoisuudessa lisää merkittävästi riskiä sairastua keuhkosyöpään. Suomessa sisäilman radonpitoisuudet ovat korkeampia kuin useimmissa muissa maissa. Syyt korkeisiin radonpitoisuuksiin löytyvät geologiasta, rakennustekniikasta ja ilmastosta.

Suomen kartta, johon on merkitty kunnat, joiden hiekka- ja sora-alueiden työpaikoille selvityspyyntö lähetetään.(klikkaa kartta isommaksi)

Lisätietoja:

Ylitarkastaja Katja Kojo, puh. (09) 759 88 472
Mediapalvelu, puh. 010 850 4761

Stuk.fi: www.stuk.fi
Twitter: www.twitter.com/STUK_FI  
Facebook: www.facebook.com/sateilyturvakeskus

Radon
Päivitetty
19.2.2019 klo 10:45