Takaisin edelliselle sivulle

STUK täsmentää työnantajien radonmittausvaatimuksia

STUK täsmentää työnantajien radonmittausvaatimuksia

11.4.2019 klo 14:43
Verkkouutinen

Joulukuussa voimaan tullut uusi säteilylaki velvoitti työnantajat tekemään radonmittauksen työpaikalla, jos on perusteltua olettaa että työtilan radonpitoisuus on laissa säädettyä radonpitoisuuden viitearvoa suurempi. Säteilylain (859/2018) nojalla STUK on antanut täsmentävän määräyksen, joka selkeyttää työpaikkojen radonaltistuksen selvitysvelvoitteita.

STUKin määräys luonnonsäteilylle altistavasta toiminnasta selkeyttää työpaikkojen radonaltistuksen selvitysvelvoitteita. Tavoitteena on suojata ihmisten terveyttä säteilyn aiheuttamilta haitoilta, sillä suomalaisten keskimääräisestä säteilyaltistuksesta  suurin osa tulee sisäilman radonista.
Radonmittauskausi pitenee siten, että mittauksia voi tehdä syyskuun alusta toukokuun loppuun. Työpaikoilla mitatut radonpitoisuudet ilmoitetaan STUKin ylläpitämään radonrekisteriin.

”Radon on yksi sisäilman epäpuhtauksista, jolta suojautuminen on yleensä helppoa. Vietämme suuren osan ajastamme sisätiloissa työpaikoilla ja julkisissa tiloissa, joten radonin mittaaminen niissä, asuntojen lisäksi, on tärkeää. Työntekijöiden suojaaminen liialliselta radonaltistukselta on tärkeä osa työsuojelua, koska pitkäaikainen altistuminen radonille lisää keuhkosyövän riskiä”, kertoo laboratorionjohtaja Päivi Kurttio Säteilyturvakeskuksesta.

Yksi radonmittaus harvoin riittää

Määräyksessä täsmennetään, kuinka monta radonmittausta tietyn kokoisilla työpaikoilla vähintään täytyy tehdä. Tavanomaisilla työpaikoilla radonmittauksia on tehtävä jokaisessa erillisessä rakennuksessa ja jokaisen erillisen ilmanvaihtokoneen piirissä olevassa työtilassa vähintään:

1) yksi mittaus, jos pinta-ala on enintään 100 neliömetriä;
2) kaksi mittausta, jos pinta-ala on suurempi kuin 100 neliömetriä.

Jos pinta-ala on suurempi kuin 200 neliömetriä, on lisäksi tehtävä vähintään yksi mittaus alkavaa 200 neliömetriä kohti tai yhtenäisessä avoimessa tilassa vähintään yksi mittaus alkavaa 3000 neliömetriä kohti.

Maanalaisissa kaivoksissa ja louhintatyömailla sekä tunneleissa mittauspisteiden sijainnin ja lukumäärän on oltava sellainen, että tulosten perusteella saadaan luotettava arvio työpaikan radonpitoisuudesta.

Radonpitoisuuksista raportoitava yhdenmukaisesti

Määräyksessä kerrotaan tarkemmin radonmittauksien testausselosteen sisällöstä. Tällä pyritään siihen, että mittaukset on tehty ja raportoitu niin, että niiden avulla on mahdollista arvioida luotettavasti  työntekijöiden altistumista.  

Luonnon radioaktiivisten aineiden aiheuttamaa säteilyaltistusta rajoitetaan

Määräyksessä kerrotaan muistakin luonnonsäteilylle altistavista toiminnoista; mm. STUKille tehtävistä ilmoituksista, jotka koskevat kaivostoimintaa ja muita toimintoja, joissa hyödynnetään luonnossa olevia maa-, kivi- tai muita aineksia. Määräyksessä on myös laskukaavat rakennustuotteesta aiheutuva väestön altistuksen selvittämiselle rakennustuotteen aiotussa käyttötarkoituksessa.  

Tavoitteena radonaltistuksen pienentäminen

Lailla suojataan ihmisten terveyttä säteilyn aiheuttamilta haitoilta sekä ehkäistään säteilystä aiheutuvia ympäristöhaittoja. Suomalaisten keskimääräisestä säteilyaltistuksesta  suurin osa aiheutuu sisäilman radonista. Pitkäaikainen altistuminen radonille lisää keuhkosyövän riskiä etenkin tupakoitsijoilla, ja vuosittain arviolta noin 300 suomalaista sairastuu radonaltistuksesta johtuvaan keuhkosyöpään.  

Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa ionivoivasta säteilystä sisäilman radonpitoisuuden viitearvoksi on määritelty 300 Bq/m³. Viitearvo perustuu EU:n säteilyturvallisuusdirektiiviin ja sitä sovelletaan työtiloihin, joissa työskentelyaika on suurempi kuin 600 tuntia vuodessa. Sen lisäksi asetuksessa on määritetty radonaltistuksen viitearvo, joka on 500 000 bequereltuntia kuutiometrissä ilmaa (Bq h/m3). Jos radonpitoisuus on viitearvoa suurempi tiloissa, joissa työaika on lyhyt, lasketaan radonaltistus summana kaikista työntekijän työtiloissa kertyneistä altistuksista. Näin ollen tiloissa, joissa oleskellaan vain lyhyitä aikoja, radonpitoisuus voi olla suurempi kuin 300 Bq/m3, kunhan työntekijäkohtainen radonaltistus ei ole viitearvoa suurempi.

Jos työntekijän radonaltistusta ei saada pienennettyä yrityksistä huolimatta viitearvoa pienemmäksi, on työnantajan saatava toiminnalleen STUKin myöntämä turvallisuuslupa ja työntekijöiden vuosittain saamaa radonaltistuksen määrää aletaan seuraamaan ja tiedot kirjataan annosrekisteriin.

Lisätietoja:

Laboratorionjohtaja Päivi Kurttio, puh. (09) 759 88 554
Mediapalvelu, puh. 010 850 4761

Stuk.fi: www.stuk.fi
Twitter: www.twitter.com/STUK_FI  
Facebook: www.facebook.com/sateilyturvakeskus

Radon
Päivitetty
11.4.2019 klo 14:57
Jaa tämä sivu