Päijät-Hämeessä on tarvetta radonkorjauksille

Päijät-Hämeen radontalkoissa viime talvena mitattiin radon yli 900 asunnosta. Lähes joka neljännessä mitatussa kodissa radioaktiivisen radonkaasun arvo ylitti 400 becquereliä kuutiometrissä. Näin suuri radonarvo velvoittaa jo taloyhtiöitä radonkorjauksiin. 

Vaikka Päijät-Hämeen alueella on järjestetty useita radonkampanjoita, on yhä kolme neljästä alueen pientalosta mittaamatta. Päijät-Hämeen harjualueet kuuluvat Suomen pahimpiin radonalueisiin. Marraskuisen kampanjan suurin radonarvo oli 7120 becquerelia kuutiometrissä. 

Radonkampanjaan liittyen järjestetään radonkorjauksista ja radonin torjunnasta asukasilta maanantaina 25. toukokuuta Lahden pääkirjaston auditoriossa kello 18–20. Tilaisuuteen on kutsuttu erityisesti niitä radonkampanjaan osallistuneita päijäthämäläisiä, joiden mittaustulokset olivat yli 200 becquereliä kuutiometrissä. Mitatuista talkookohteista tällaisia asuntoja oli puolet. Radonkampanjaan osallistuneiden lisäksi tilaisuuteen voivat tulla kaikki oman kodin sisäilman laadusta kiinnostuneet alueen asukkaat.

Kun asunnon radonpitoisuus on korkea

Jos huoneilman radonpitoisuus on yli 400 becquereliä kuutiometrissä, Säteilyturvakeskus (STUK) suosittelee korjaustoimenpiteitä pitoisuuden pienentämiseksi. Jos pitoisuus on 200–400 becquereliä kuutiometrissä, STUK suosittelee tarkoituksenmukaisia, helposti toteutettavia toimenpiteitä. Rakentamismääräysten mukaan uusi asunto tulee suunnitella ja rakentaa siten, että radonpitoisuus ei ylitä arvoa 200 becquereliä kuutiometrissä. Rajan ylittävää arvoa pidetään rakennusvirheenä, jota koskee korjausvelvoite, jos rakennuslupahakemus on jätetty 1.4.2004 jälkeen.

Korjausmenetelmän valintaan vaikuttavat mitattu radonpitoisuus, rakennuksen alla oleva maaperä, täytemaa, talon rakenteet ja ilmanvaihto. Tehokkaimmat korjausmenetelmät ovat radonimuri ja radonkaivo. Jos ilmanvaihto toimii puutteellisesti, se kannattaa korjata joka tapauksessa, jolloin radonpitoisuuskin voi laskea riittävästi. Ohjeita radonkorjauksen tekemiseen saa STUKin radonkorjausoppaasta. 

Omatoiminen korjaaja selviää radonremontista keskimäärin 500 eurolla. Kun korjaus tilataan radonkorjauksia tekevästä yrityksestä, ovat kustannukset keskimäärin 2300 euroa.

Radontalkoot

Talkoita on toteutettu vuosina 2003–2014 yli 200 kunnassa. Kampanja on osa sosiaali- ja terveysministeriön tukemaa valtakunnallista ohjelmaa. Talkoiden päätavoitteena on radonin aiheuttamien keuhkosyöpien määrän vähentäminen. Talkoilla on tärkeä rooli radontorjunnassa, sillä noin puolet kaikista radonmittauksista tehdään radontalkoissa. Viime talvena Päijät-Hämeen radonkampanjaan osallistuneet kunnat olivat Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Lahti, Myrskylä, Nastola, Orimattila, Padasjoki, Pukkila ja Sysmä. Radontalkoot järjestivät Säteilyturvakeskus (STUK), Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän ympäristöterveyskeskus, Lahden kaupunki ja sosiaali- ja terveysministeriö.

Mitä on radon?

Radon on maaperästä ja kalliosta erittyvä hajuton ja väritön radioaktiivinen kaasu. Maaperän radonpitoinen ilma kulkeutuu asunnon sisäilmaan perustuksissa ja lattiassa olevien rakojen sekä huokoisten materiaalien kautta. Radonin arvioidaan liittyvän Suomessa 300 keuhkosyöpätapaukseen vuosittain.

Lisätietoja:

Tarkastaja Olli Holmgren, puh. (09) 759 88 555
Tiedottaja Hilkka Karvinen, puh. (09) 759 88 478