Kyllä. Luonnossa esiintyvä uraani koostuu kolmesta isotoopista, jotka ovat uraani-238 (U-238, 99,3 prosenttia painosta), uraani-235 (U-235, 0,7 prosenttia) ja uraani-234 (U-234, 0,005 prosenttia). Uraanin kokonaisradioaktiivisuus koostuu kaikista kolmesta uraanin isotoopista. Radioaktiivisena aineena uraani hajoaa ajan myötä muiksi aineiksi, esimerkiksi U-238 muuttuu usean radioaktiivisen tytäraineen kautta stabiiliksi lyijyksi. Uraanin tytäraineita ovat muun muassa radium-226 sekä radon-222.

Kiviaineksessa oleva uraani aiheuttaa osan kaikessa elinympäristössä olevasta gammasäteilystä. Gammasäteilystä valtaosa tulee uraanin hajoamistuotteista vismutti-214 ( Bi-214) ja lyijy-214 ( Pb-214). Uraanin hajoamistuotteiden lisäksi gammasäteilyä aiheuttavat myös toriumin (Th-232) hajoamistuotteet ja maaperässä oleva luonnon kalium (K-40).

Maaperässä olevan uraanin vuoksi uraania ja sen hajoamistuotteita (radon-222, radium-226, polonium-210 ja lyijy-210) esiintyy pieninä pitoisuuksina talousvedessä. Porakaivojen vedessä etenkin radonin ja uraanin pitoisuudet voivat olla niin korkeita, että pitoisuuksia on alennettava vedenkäsittelylaitteilla.
Maaperässä oleva uraani ylläpitää korkeaa radonpitoisuutta maaperän huokosilmassa. Suomessa esiintyy korkeita sisäilman radonpitoisuuksia, joiden merkittävin syy on maaperän radonpitoisen huokosilman virtaaminen sisätiloihin.