Ajankohtaista Ajankohtaista
Ajankohtaista

Sisältöjulkaisija

null Liika UV-säteily vaurioittaa ihosolujen perimää - auringolta kannattaa suojautua jo keväällä

Liika UV-säteily vaurioittaa ihosolujen perimää - auringolta kannattaa suojautua jo keväällä

27.4.2022 klo 13:10
Tiedote

Ruskettunut iho on useimpien mielestä edelleen hyvännäköinen, vaikka lieväkin ihon palaminen ja rusketus ovat ihovaurion merkkejä. Syöpäjärjestöjen Taloustutkimuksella teettämän tuoreen kyselytutkimuksen mukaan 63 prosenttia suomalaisista ihannoi rusketusta. Reilu kymmenen vuotta sitten rusketusta ihannoi 76 prosenttia eli asenteet muuttuvat, vaikkakaan eivät kovin nopeasti.

Yli puolet suomalaisista ruskettaa ihoaan auringossa ainakin joskus, vaikka se ei ole terveellistä. Suomessa UV-säteily on voimakkaimmillaan muutamien viikkojen ajan ennen ja jälkeen juhannuksen. Kesäpäivän seisauksen tienoilla aurinko nousee taivaalla niin korkealle kuin se Suomen leveysasteilla on mahdollista. Näinä päivinä UV-säteilyn voimakkuutta kuvaava UV-indeksi ylittää Suomen eteläosissa pilvettömänä päivänä voimakkaan säteilyn rajan eli lukeman kuusi. Tällaisia päiviä on kesässä keskimäärin yhdeksän. Pohjois-Suomessa UV-indeksi kohoaa samalla ajanjaksolla korkeintaan viiteen.  

UV-säteilyltä kannattaa suojautua, kun UV-indeksi ylittää luvun kolme. Eteläisessä Suomessa suojautumisraja alkaa keskipäivällä ylittyä huhtikuun puolivälissä. Suojautumisrajan ylittäviä päiviä saattaa esiintyä syyskuun puoliväliin saakka. Pohjois-Suomessa suojautumisraja ylittyy keskimäärin toukokuun loppupuolelta elokuun alkupäiviin, mutta voi ylittyä aurinkoisina päivinä jo huhtikuussa.

”Parhaat suojautumiskeinot ovat varjo, vaatteet ja voide”, sanoo tutkija Anu Heikkilä Ilmatieteen laitokselta. On hyvä muistaa, että varjoon vetäytyminen ei suojaa UV-säteilyltä kokonaan. Suora säteily pysähtyy varjostavaan rakenteeseen, mutta varjoon pääsee hajasäteilyä. Pilvettömänä päivänä UV-säteilyn määrä voi kuitenkin jopa puolittua varjossa.

Ihon palaminen vaurioittaa solujen perimää

​​​​​​Jos iho saa liikaa UV-säteilyä, se palaa. Iho punoittaa, kuumottaa ja on arka muutaman päivän ajan. Palamista ei osata pitää välttämättä pidetä kovin pahana asiana, sillä iho näyttää korjaantuvan entiselleen. ”Punoittava ja kuumottava iho on kuitenkin merkki vakavista soluvaurioista”, muistuttaa Säteilyturvakeskuksen (STUK) erityisasiantuntija Anne Höytö.
 
UV-säteily vaurioittaa solun perimää, mikä puolestaan käynnistää ihon puolustusmekanismit. Iho yrittää puolustautua UV-säteilyä vastaan ruskettumalla ja paksuuntumalla, ja mikäli altistus on voimakas, myös tulehdusreaktiolla. Tulehdus näkyy ihon palamisena, eli punoituksena, kuumotuksena ja turvotuksena. Lieväkin ihon palaminen ja rusketus ovat merkkejä ihovaurioista. Perimäaineksen vaurioitumisen lisäksi UV-säteily vaurioittaa ihon tukirangan kollageeni- ja elastaanisäikeitä. Ihon omat korjausmekanismit korjaavat osan vaurioista, mutta korjaamattomat perimävauriot voivat johtaa ihosyövän kehittymiseen. Tukirangan vauriot näkyvät ajan myötä ihon ikääntymisenä, eli rypistymisenä ja pigmenttimuutoksina.

​​​​​​​Länsimaissa ihosyövät, erityisesti melanooma, yleistyvät, koska ihmiset viettävät pitkiä aikoja auringossa eivätkä suojaa ihoaan riittävästi. ”Iho voi palaa, kun UV-indeksi on vähintään kolme. Keväthangilla iho voi palaa matalammallakin UV-indeksin arvolla, sillä lumi heijastaa tehokkaasti UV-säteilyä”, Anne Höytö kertoo.
 
Ihon palamisherkkyyteen vaikuttaa ihotyyppi. Siinä missä UV-indeksin ollessa kolme, vaaleahiuksinen ja -ihoinen, pisamainen henkilö palaa noin 40 minuutissa, ruskeahiuksinen- ja silmäinen henkilö pystyy oleskelemaan auringossa palamatta yli puolitoista tuntia.  

UV-indeksiä kannattaa seurata esimerkiksi Ilmatieteen laitoksen UV-indeksin ennuste -sivulta, jotta voimakas UV-säteily ei pääse yllättämään. UV-indeksin arvon voi pian tarkistaa myös Ilmatieteen laitoksen sääsovelluksesta, joka uudistuu toukokuussa.

Melanoomadiagnoosit vähenivät reippaasti vuonna 2020

Melanoomaan sairastui vuonna 2020 826 miestä ja 717 naista. Tämä on 15 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Melanooma on länsimaissa nopeimmin yleistyvä syöpä, joka lisääntyy Suomessa normaalisti sekä naisilla että miehillä noin viiden prosentin vuosivauhtia. ”Vähentynyttä uusien melanoomien määrää selittänee ihmisten vähäisempi hakeutuminen ja pääsy tutkimuksiin koronavuonna”, miettii tilastojohtaja Janne Pitkäniemi Syöpäjärjestöjen tutkimuslaitoksesta Suomen Syöpärekisteristä.
​​​​​​​
Tämä on Pitkäniemen mukaan huolestuttavaa, koska mitä varhaisemmin melanooma löydetään, sitä parempi ennuste taudilla on.  Melanooma lähettää jo melko varhaisessa vaiheessa etäpesäkkeitä, ja etäpesäkkeitä lähettäneen taudin hoitaminen on huomattavasti hankalampaa. On odotettavissa, että lähivuosina melanoomaa diagnosoidaan selvästi enemmän, kun korona-aikana diagnosoimatta jääneet taudit löytyvät.

Yhteinen kampanja nuorille

Säteilyturvakeskuksen, Ilmatieteen laitoksen ja Syöpäjärjestöjen Fressis-palvelun yhteinen nuorille suunnattu #suniho-kampanja pyrkii kertomaan tulevana kesänä ihon palamisen haitallisuudesta ja siitä, milloin suojautuminen on tarpeen.
​​​​​​​Lisää tietoa kampanjasivulta http://suniho.fi 

Lisätiedot

Säteilyturvakeskus, erityisasiantuntija Anne Höytö, p. +358 975 988 305, anne.hoyto@stuk.fi
STUKin verkkosivut, UV-säteily, aurinko ja solarium

Ilmatieteen laitos, tutkija Anu Heikkilä, puh. 050 338 4854, anu.heikkila@fmi.fi
UVI-ennustepalvelu https://www.ilmatieteenlaitos.fi/uvi-ennuste

Syöpäjärjestöt, tilastojohtaja Janne Pitkäniemi, 050 372 3335
Syöpäjärjestöt, viestinnän asiantuntija Maarit Rautio, 040 5491003, maarit.rautio@cancer.fi
​​​​​​​Ilman syöpää -sivusto: Aurinko ja UV-säteily
​​​​​​​
Kaikki syövästä -sivusto: Ihosyöpä

UV-säteily
Päivitetty
27.4.2022 klo 13:41