Kuinka paljon metsässä on radioaktiivisia aineita Tšernobylin onnettomuuden jäljiltä, ja kuinka paljon voi syödä metsänantimia, riistaa, kalaa ja marjoja?
Tšernobyl-laskeuma levisi Suomeen erittäin epätasaisesti. STUKin internetsivuilla näkyy Cs-137-laskeuman jakautuminen Suomeen. Siinä Suomi on jaettu viiteen alueeseen Cs-137-laskeuman mukaan. Alueella 1 on vähiten laskeumaa ja alueella 5 eniten laskeumaa.
Laskeuman mukana maan pinnalle tullut cesium-137 'laimenee' maata muokatessa ja siirtyy pinnasta syvemmälle. Se sitoutuu viljelysmaassa tiukasti hienojakoiseen maa-ainekseen.Se sitoutuu viljelysmaassa tiukasti hienojakoiseen maa-ainekseen, joten viljelyskasvien cesiumpitoisuudet ovat tyypillisesti pieniä. Sen sijaan metsäympäristössä cesium-137 pysyy kauan orgaanisessa pintakerroksessa ja on kasveille ja sienille käyttökelpoisessa muodossa. Samoin järvissä cesium-137 säilyy kauan ravintoketjussa. Luonnosta saatavien tuotteiden käytölle ei ole säteilyn takia rajoituksia, mutta tuotteita kannattaa syödä monipuolisesti, eri kala-lajeja ja eri sienilajeja. Kalalajien osalta pitoisuudet ovat korkeimmat petokaloissa ja pienimmät ei-petokaloissa. Metsämarjojen pitoisuudet ovat huomattavasti pienemmät kuin sienten. Sienilajien välillä on cesium-137-pitoisuuksissa eroja ja keittämisessä poistuu valtaosa sienten cesium-137:sta keitinveden mukana.